Leif Åberg syksy 2001 Ensimmäinen luento Johdatus viestintään Leif Åberg syksy 2001 Ensimmäinen luento

Suorittaminen Viestinnän peruskurssin luennot kirjallisuus kaikki tenttivät joulu- tai tammikuussa kirjallisuus pääaineopiskelijat: pienryhmissä sivuaineopiskelijat: tenteissä loka-, joulu- tai tammikuussa

Luentojen jaksotus 1 peruskäsitteet 12. 9. 2 sisäisviestintä 19.9. 3 keskinäisviestintä 26.9. 4 organisaatioviestintä 03.10. 5 organisaatioviestintä 10.10. 6 joukkoviestintä 17.10. 7 joukkoviestintä 24.10. välitentti 31.10. ei luentoa 07.11. 8 verkkoviestintä 14.11. 9 viestinnän tulevaisuus 21.11. 10 kooste 28.11. lopputentti 12.12. rästitentti 10.01.2002

Kirjallisuus: 1.osa: Kunelius R: Viestinnän vallassa Kivikuru, U-M ja Kunelius, R: Viestinnän jäljillä 2. osa: Veivo H ja Huttunen T: Semiotiikka - merkeistä mieleen ja kulttuuriin Åberg L: Viestinnän strategiat

Pääaineopiskelijoiden pienryhmät ongelmasuuntautuneen oppimisen (pbl) mallin mukaisia Pienryhmätyö alkaa tiistaina 25.09. kello 10 osoitteessa Vuorikatu 20 sh 12

Peruskäsitteet

Viestinnän käsitteen kehittyminen prosessimallit huomio viestinnän tapahtumassa lähettäjä - sanoma - kanava - vastaanottaja - palaute - häiriöt semioottis-kulttuuriset mallit huomio merkityksenannossa edellisten synteesi:

Yhteisiä elementtejä: vaihdanta lähettäjä (=käynnistäjä) vastaanottaja jokin joka siirtyy merkityksenanto kulttuurinen ja fyysinen konteksti

Viestintä prosessi, tapahtuma, jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan asioiden tilaa ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta (Åberg L, Viestinnän johtaminen, 2000)

Siis: Viestintä on sanomien vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan kesken tietyssä kulttuurisessa ja fyysisessä kontekstissa. Sanomat kantavat informaatiota. Merkityksenanto korostuu sekä lähettäjä- että vastaanottajapäässä.

Lineaarinen viestinnän malli X X A B = X

Shannonin lineaarinen prosessimalli (1947) lähettäjä sanoma häiriöt enkoodaus kanava dekoodaus palaute sanoma vastaan- ottaja

Uusissa, epälineaarisissa viestinnän malleissa korostuvat vastaanottaja: passiivisesta kohteesta aktiiviseksi toimijaksi, subjektiksi merkityksenanto: osapuolet tulkitsevat, antavat merkityksiä sanomille viestintätapahtuman satunnaisluonne: itse viestinnän tapahtuma eri vaiheineen vaikuttaa lopputulokseen konteksti, puitteet: fyysiset, kulttuuriset ja tilannetekijät vaikuttavat viestintään.

Epälineaarinen viestinnän malli idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt

Tärkeät vaiheet vuoro- vaikutus idea puetaan sanomaksi ”lamppu” B A

A B Lähettäjä idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma kanava häiriöt

Lähettäjä oli aiemmin selkeästi fokuksessa nyttemmin kenties prosessin käynnistäjän roolissa, etenkin jos keskinäisviestinnän tilanne tai muu tilanne, jossa ollaan tasavertaisia.

A B Vastaanottaja idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma kanava häiriöt

Vastaanottaja joku, joka ottaa sanoman vastaan yksi määrätty henkilö, ryhmä, kohderyhmä tai suuri yleisö ongelmia: yleisön käsite public = julkiso eli keskustelevista kansalaisista koostuva viestimien käyttäjäkunta audience = (suuri) yleisö eli viestimiä omassa yksityisyydessään kuluttavien yksilöiden kokonaisuus

Sanoma, viesti, merkit ja ärsykkeet idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt

Sanoma Lähettäjän tietoisesti muotoilema merkkien yhdistelmä, joka kantaa lähettäjän tarkoittaman ajatuksen ja joka laukaisee vastaanottajassa joitain mielikuvia.

Viesti Mikä tahansa ärsykesarja, joka aiheuttaa vastaanottajassa tiedollisia (kognitiivisia) tapahtumia.

Merkkejä: äänet, joista koostuu puhuminen kirjaimet liikennemerkit tietokoneen symbolimerkit eleet, ilmeet ja muut nonverbaaliset merkit

Ärsyke Mahdollinen eli potentiaalinen ärsyke: mikä tahansa aistein havaittava tekijä, jolla voi olla vaikutusta havaitsijaan Toteutuva eli efektiivinen ärsyke: sellainen ärsyke, johon havaitsija todella reagoi

Mahdollinen -> toteutuva ärsyke: havaittavuus: ärsykekynnys ylittyy muutos: erotuskynnys ylittyy äkillisyys: hitaita muutoksia ei hevin huomata

A B Kanava ja viestin idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma häiriöt

Kanava ja viestin Kanava: vakiintunut viestintäyhteys Viestin: sanomien siirron tekninen apuväline

A B Häiriöt idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma kanava

Häiriöt: Este: sanoma ei mene lainkaan perille Kohina: sanomaan sekoittuu muita sanomia tai häiriöitä Kato: sanoma tulee vastaanottajalle, mutta osa siitä häviää aisti- tai muista sisäisistä häiriöistä johtuen Vääristymä: sanoma ymmärretään ja tulkitaan väärin. Huom: lista on tehty lähettäjän vinkkelistä!

Palaute ja vuorovaikutus idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma B A kanava häiriöt

Palaute järjestelmäteoriassa: tietoa tuleman luonteesta Tietoa siitä, että vastaanottaja on reagoinut sanomaan Kytkeytyi lähettäjään ja hänen viestinnän tavoitteisiinsa: ovatko lähettäjän tarkoitusperät onnistuneet.

Vuorovaikutus mikäli palautteen käsitettä ylipäätään käytetään, voisi sitä tarkastella käsityksenä omien viestien perillemenosta kaikki osapuolet saavat palautetta tästä näin palaute lähenee vuorovaikutuksen käsitettä: kumpikin osapuoli vaikuttaa vuorollaan toiseen lopputulemaa ei siten voi ennakoida viestinnän alkaessa

A B Informaatio idea tulkitaan mielikuva ”lamppu” puetaan sanoma kanava häiriöt

Sanomat ja viestit kantavat informaatiota Informaatioteorioita: semanttinen syntaktinen eli matemaattinen pragmaattinen järjestelmäteoreettinen

Semanttinen informaatioteoria Sanoma on informatiivinen silloin, kun se kuvaa kohdettaan mahdollisimman oikein tai 'totuudellisesti' Huomio merkin ja kuvattavan kohteen välisessä suhteessa

Syntaktinen eli matemaattinen informaatioteoria Sanoma siirtyy vastaanottajalle kanavaa mahdollisimman vähän kuormittaen Painopiste merkkien ja kanavan suhteessa

Pragmaattinen informaatioteoria Sanoma on informatiivinen silloin, kun se vähentää vastaanottajan epätietoisuutta sanoman kuvaaman kohteen osalta Painopiste sanoman ja vastaanottajan suhteessa

Informaation järjestelmäteoria Informaatio on järjestelmän ohjausjärjestelmän työtapahtuma ohjausjärjestelmä syöte tulos työ palaute