VIHANNESHEDELMÄT Janita ja Anniina

AVOMAANKURKKU (Cucumis sativus) Avomaankurkku on kasvihuonekurkkua lyhyempi ja kuoreltaan rosoisempi. Pituus yleensä noin 5-15cm. Tarjolla runsaasti pääasiassa elo-syyskuussa. Käytetään pääasiassa säilöntään, suolakurkuiksi ja erilaisiksi pikkelsseiksi. Avomaankurkku säilyy parhaiten +10 - +14 asteessa.

KESÄKURPITSA (Cucurbita pepo) Kesäkurpitsa on kotoisin Etelä-Amerikasta, jossa intiaanit viljelivät sitä jo kauan ennen eurooppalaisten saapumista. Suomessa käyttö yleistynyt viime vuosina. Kesäkurpitsan hedelmät korjataan varhaisessa kehitysvaiheessa, jolloin ne painavat noin puoli kiloa ja niiden malto on kiinteä ja mehevä. Tavallisesti kesäkurpitsat muistuttavan väriltään ja ulkonäöltään kurkkua, mutta on olemassa myös keltaisia kesäkurpitsoita.

Käyttötarkoituksia on monia: Sitä voi syödä sellaisenaan tai käyttää salaatteihin aivan kuten kurkkuakin. Se sopii mainiosti myös kypsennettäviin ruokiin kuten keittoihin, patoihin, paistoksiin ja leivonnaisiin. Kesäkurpitsaviipaleita voi myös grillata. Keitetty tai paistettu kesäkurpitsa sopii lihan ja kalan lisäkkeeksi. Kesäkurpitsan puolikaita voi myös täyttää esimerkiksi sieni- tai jauhelihakastikkeella ja kuorruttaa uunissa. Kesäkurpitsa säilytetään +8 - +12 asteen lämpötilassa.

MUNAKOISO munakoiso(Solanum melongena) Tämä tomaatin ja perunan sukulaiskasvi on lähtöisin Intiasta tai Kiinasta. Eurooppaan se on tuotu 1400-luvulla. Munakoisosta löytyy tumman sinipunaisen lajikkeen lisäksi muunvärisiä lajikkeita, keltaisia, vihreitä ja valkoisia. Syötäväksi käytetään yleensä tummanviolettia lajiketta. Munakoison hedelmäliha on vaaleaa ja hiukan sienimäistä. Maku on mieto ja neutraali. Sen ravinnoksi käytettävä osa, hedelmä, on kasvitieteellisesti marja, mutta kulinaarisessa mielessä lähinnä vihannes.

Munakoiso sopii hyvin kasvismuhennoksiin, pata- ja laatikkoruokiin Munakoiso sopii hyvin kasvismuhennoksiin, pata- ja laatikkoruokiin. Laatikkoruoista ehkä tunnetuin on kreikkalainen musaka ja pataruoista ranskalainen ratatouille. Munakoiso sopii myös grillattavaksi marinoituna. Munakoiso on kylmänarka, alle 7 asteen lämpötilassa se paleltuu ja hedelmään tulee ruskeita laikkuja. Ihanteellinen säilytyslämpötila on +8 - +12 astetta.

KURKKU (Cucumis sativus) Kurkku on peräisin Pohjois-Intiasta Himalajan juurelta, se kuuluu melonien ja kurpitsojen sukuun. Kurkku on ruohovartinen vihanneskasvi ja yksi suosituimpia vihanneksiamme. Siitä on monenlaisia muunnoksia, joista pitkä kasvihuonekurkku on tavallisin. Kurkku on kevyttä ja monikäyttöistä. Se sopii sellaisenaan salaatteihin, leivälle sekä dipattavaksi ja siitä voi lingota myös mehua. Kurkusta tehtävät kylmät keitot ovat erinomaista hellepäivän syötävää. Kurkku sopii lämpimiin ruokiin kuten patoihin, keittoihin, viipaleina paistettavaksi sekä keitettynä tai höyrytettynä kevyeksi lisäkkeeksi. Kotimaista kurkkua ei tarvitse kuoria, se ainoastaan huuhdellaan, ennen käyttöä. Siitä käytetään hyväksi sen hedelmä, joka kasvitieteellisesti on pohjusmarja.

Kurkku sisältää 97% vettä ja sen energiapitoisuus on hyvin pieni, jonka takia se on erittäin arka lämpötilojen vaihtelulle. Ihanteellinen säilytyslämpötila olisi +10 - +14 astetta. Kurkku pakataan muovikelmuun, joka estää sitä nahistumasta. Kelmuun pakattuna sitä voi säilyttää kotona huoneenlämmössäkin. Nykyään kurkun suurimpia tuottajamaita ovat Kiina, Intia ja Turkki.

TOMAATTI (Lycopersicon esculentum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on koisokasvien heimoon kuuluva tärkein kasvihuonevihanneksemme. Nimitystä tomaatti käytetään sekä koko kasvista että sen syötävästä, voimakasvärisestä hedelmästä, joka kasvitieteellisesti on marja. Erilaisia tomaatteja: Tavallisin käytettävä tomaatti, halkaisija noin 4-6cm. Pihvitomaatti, ovat halkaisijaltaan noin kymmensenttisiä ja pinnaltaan uurteisia. Niiden hedelmälihassa on useita lokeroita. Kirsikkatomaatti, halkaisijaltaan pienin, makea. Cocktailtomaatit ovat vähän isompia kuin kirsikkatomaatit. Luumutomaatit, soikeita.

Tomaatteja on myös keltaisina ja oransseina, ne ovat maultaan miedompia. Tomaattia käytetään ruuanlaitossa monipuolisesti. Sitä voi syödä sellaisenaan tai käyttää tuoresalaateissa. Tomaatteja voi grillata, hauduttaa tai täyttää. Tomaatit sopivat pitsoihin ja paistoksiin ja niistä voi tehdä keittoja, kastikkeita ja mehuja. Vihreät tomaatit sopivat säilöntään. Kirsikkatomaatteja voi tarjoilla sellaisenaan esimerkiksi cocktail-paloina tai juustotarjottimella. Ne sopivat myös mainiosti ruokien koristeluun. Ihanteellinen säilytyslämpötila tomaatille olisi +13 astetta. Raaka, vihreä tomaatti sisältää glykoalkaloideja. Tomaatin glykoalkaloideja kutsutaan tomatiiniksi. Suurina annoksina ne aiheuttavat kitkerän sivumaun ja ovat lievästi myrkyllisinä terveydelle haitallisia. Silloin tällöin ja pieninä määrinä etikkaliemeen säilöttyjä vihreitä tomaatteja voi nauttia. Tomaattivalmisteiden syönti vähentää riskiä sairastua sydäninfarktiin, koska tomaatti sisältää lykopeeni-nimistä karotenoidia

PAPRIKA (Capsicum annuum) Paprikoita on monen värisiä, -muotoisia ja –makuisia. Yleisimmät värit ovat punainen, vihreä, keltainen ja oranssi. Maun voimakkuuden mukaan ne jaetaan makeisiin vihannespaprikoihin ja voimakkaan tulisiin, mausteena käytettäviin maustepaprikoihin. Kaikki paprikat sisältävät kapsaisiini nimistä ainetta, joka aiheuttaa poltteen tunteen kipua aistivissa hermosoluissa. Vihannespaprikat ovat kooltaan isoja ja muodoltaan kulmikkaita, pyöreitä tai suippoja. ne sopivat niin sellaisenaan syötäviksi esimerkiksi salaateissa, leivän päällä, juustolautasella ja dippivihanneksena. Kypsennettynä paprika sopii niin kastikkeisiin, keittoihin, patoihin, wokkeihin kuin grilliinkin. Paprikoista tehtävät jauheet ovat tavallisia mausteita ruoanlaitossa.

Maustepaprikat, puhekielessä chilit, ovat vihannespaprikaa pienempiä Maustepaprikat, puhekielessä chilit, ovat vihannespaprikaa pienempiä. Polttavan kirpeä makutuntemus aiheutuu kapsaisiinistä jota on maustepaprikoissa huomattavasti enemmän kuin vihannespaprikoissa. Maustepaprikoita on tulisuudeltaan (kapsaisiinipitoisuudeltaan) erivahvuisia; mietoja ovat esimerkiksi Hungarian sweet chili ja cherry pepper. Keskivahvoja ovat dutch chili, jalopenon maku vaihtelee keskivahvasta tuliseen ja pepperonin miedosta keskivahvaan. Tulisia, voimakkaan makuisia ovat cayannepippuri, piri piri, serrano, tabasco ja habanero. Ihanteellinen säilytyslämpötila paprikalle +10 - +14 astetta. Paprikan voimakas väri johtuu A-vitamiinin voimakkaasta asiasteesta.

Paprikan C-vitamiinipitoisuus on kaikista kasviksista suurimpia: 100 grammaa punaista paprikaa sisältää noin 180 mg ja sama määrä keltaista paprikaa yli 200 mg C-vitamiinia. Unkari on paprikan tärkeä viljelymaa.

RAVINTOSISÄLTÖ: Tuote Määrä Energia Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat Kurkku 100g 11 kcal 0,6g 1,6g 0,1g Tomaatti 23 kcal 3,5g 0,3g Paprika 29 kcal 0,9g 4,3g 0,4g Munakoiso 22 kcal 0,5g 3,1g 0,2g Avomaankurkku ? Kesäkurpitsa 18 kcal 2,5g

VITAMIINIT: Tuote Määrä B1-vitamiini B12-vitamiini A-vitamiini D-vitamiini E- vitamiini K-vitamiini C- vitamiini Kurkku 100g 40 µg 0 µg 11.3 µg <100 µg 15 µg 8000 µg Tomaatti 60 µg 66.8 µg 700 µg 5 µg 14100 µg Paprika 30 µg 154.2 µg 2200 µg 5.11 µg 175900 µg Munakoiso 0,3 µg 0 µg 6 µg 5000 µg Avomaankurkku ? Kesäkurpitsa 120 µg 3,3 µg 3 µg 21000 µg

Lähteet: http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Syotavat_kasvit/Vihanneshedelmat Wikipedia Elintarvikkeet ja ruoanvalmistus- kirja