Jukka Kärki 0 – TAPATURMAA Energiateollisuus ry:n turvallisuusmalli jäsenyrityksille, esittely.

Jukka Kärki Turvallisuusmalli on pohja-aineisto, jonka avulla jäsenyritysten on mahdollista lähteä kehittämään omaa turvallisuus- ja kehittämismalliaan ja johtamaan työturvallisuutta Turvallisuusmalli ei ole valmis esitettävä diasarja, vaan siihen on kerätty informaatiota, jota muokkaamalla voi tehdä tai teettää omaan käyttötarkoitukseen sopivia esityksiä.

Jukka Kärki Turvallisuusmalli on laadittu Energiateollisuus ry:n työturvallisuustoimikunnan työryhmässä jonka jäseniä olivat: Jukka Kärki (pj.) Enerke Oy, Hannu Ylikorpi Fortum Oyj, Osmo Heinonen Empower Oy (osan aikaa), Mikko Puhtila Empower Oy (osan aikaa), Jukka Nieminen Helsingin Energia, Petri Ellimäki Energiateollisuus ry Tämä turvallisuusmallin käytännön toteutus on kehityshankkeena Enerke Oy:ssä ja Voimatel Oy:ssä. Tukihenkilönä hankkeissa toimii Kyösti Ikonen Kival Oy:stä

Jukka Kärki Yrityksessä toteutetusta käytännön kehittämistyöstä voi kysyä: Toimitusjohtaja Jukka Kärjeltä Puh Toimitusjohtaja Urpo Pietikäiseltä Puh Yrityksessä toteutettavaan käytännön kehittämistyöhön voi saada apua ja neuvoja: Työturvallisuusasiantuntija Kyösti Ikoselta Puh

Jukka Kärki 0 – TAPATURMAA turvallisuusmallin tavoitteena on Parantaa koko energia-alan työturvallisuutta, toiminnan tehokkuutta ja laatua Muuttaa asenteita

Jukka Kärki KUINKA ? MISTÄ ALOITTAA? MITÄ YRITYKSESSESSÄMME PITÄÄ TEHDÄ?

Jukka Kärki Työturvallisuuden johtaminen ja hallinta lähtee yritysjohdosta

Jukka Kärki Riittävästä valvonnasta Työturvallisuuden johtaminen ja hallinta riippuu Yritysjohdosta ja esimiehistä Heidän sitoutumisestaan ja jämäkkyydestä Todellisesta resurssien varauksesta työturvallisuuteen ja kehittämiseen Henkilökunnan asenteista

Jukka Kärki Ongelmat Asenteet Esimiestyön epäonnistuminen Yritysjohdon suhtautuminen Piittaamattomuus

Jukka Kärki ET antaa mallin, jonka avulla jäsenyritysten on mahdollista lähteä kehittämään omaa turvallisuus- ja kehittämismalliaan ja johtamaan työturvallisuutta.

Jukka Kärki Yritysjohto voi ilmaista sitoutumisensa esim. kehityshankkeen aloituspalaverissa, tuomalla työturvallisuuteen liittyviä yritysjohdon näkemyksiä esille yhteisissä tilaisuuksissa ja esim. henkilökuntalehdessä

Jukka Kärki Turvallisuusmallin perusta: Turvallisuutta johdetaan ja hallitaan yritysjohdon linjaamalla tavalla. Mikään ei oikeuta oikaisemaan työturvallisuudessa Vaaditaan sopimustoimittajilta hyvä turvallisuuden taso, jota itsekin noudatetaan Esimieskunnan yhtenäinen, yritysjohdon tukema ja ohjaama jämäkkä linja Tarkoituksenmukainen kalusto ja välineet

Jukka Kärki Muutetaan asenteita Luodaan työkulttuuri, jossa työturvallisuus ja sen tinkimätön noudattaminen koetaan osana hyvää ammattitaitoa Otetaan käyttöön turvallisuusohjeita Puututaan laiminlyönteihin ja rikkomuksesta seuraa osapuolten yhteisesti sopimat sanktiot Tehdään henkilöstön kanssa avoin riskien kartoittaminen Tunnistetaan oma vastuu kehittämisessä ja turvallisuustavoitteiden saavuttamisessa

Jukka Kärki Turvallisuusmallin toteutus: 2. Perehdyttäminen, tinkimätön työturvallisuuden noudattaminen ja oikea asenne vaaditaan jokaiselta 1. Jämäkkä turvallisuuden hallinta, sekä fyysisessä että henkisessä työturvallisuudessa 6. Mikään ei oikeuta oikaisemaan työturvallisuudessa 7. Kehitetään ja tehostetaan toimintaa 3. Jalkauttaminen, tehdään työturvallisuussuunnitelmat työryhmiin (tiimeihin) 4. Varhainen epäkohtiin puuttuminen, riskien tunnistaminen aina – joka hetki, ennen tekemistä 5. Käyttäjät mukana työ- ja suojaväline sekä työasuhankinnoissa

Jukka Kärki Kuinka turvallisuusmallia lähdetään käytännössä toteuttamaan. © Kival Oy / Kyösti Ikonen

Jukka Kärki Tehdään Yritys Oy:lle työturvallisuuden ja toiminnan kehittämissuunnitelma Työturvallisuuden ja toiminnan kehittämishankkeen tarkoituksena on kehittää Yritys Oy:n työturvallisuus asetetulle tasolle, sekä tukea ryhmiä kehittämään toimintaansa yhdessä esimiehensä kanssa. Tavoitteena on tapaturmattomuus sekä toimintamalli, jossa työturvallisuus on aidosti osana arkipäivän johtamista ja käytännön toimintaa. Riskikartoituksilla selvitetään parannuskohteet, joiden perusteella työturvallisuutta kehitetään työryhmäkohtaisena kehitysryhmätyöskentelynä. Ryhmien kehitysaiheita ohjaavat yritysjohdon linjaukset. Ryhmätasolla kuvataan ryhmän kannalta tärkeimmät kehittämisen kohteet ja toiminnalliset puutteet. © Kival Oy / Kyösti Ikonen

Jukka Kärki 1.Hanke käynnistetään aloituspäivällä, jossa esimiehille ja työsuojelu- organisaatiolle esitellään hankkeen toteutus ja tavoitteet sekä määritellään yhteiset tärkeimmäksi koetut kehityskohteet ja suuntaviivat sekä menettelytavat. 2.Kehitysryhmätyöskentelynä toteutetaan ryhmien suurimpien riskien ja toiminnallisten kehityskohteiden määrittely ja priorisoiminen. Kehitysryhmiin osallistuvat kaikki esimiehet työntekijöineen. 3.Kehityskohteiden analysointi, jossa selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat nykyiseen ja toisaalta haluttuun toimintatapaan. 4.Kehityssuunnitelman laatiminen, joka tehdään analysoinnin perusteella. Yhtiötason kehityssuunnitelmassa linjataan kokonaisuus. 5.Kehityssuunnitelman toteutumisen tuki ja seuranta. Yhtiötasolla koordinoidaan kokonaisuus ja varmistetaan, että laaditut kehityssuunnitelmat toteutetaan. Esimies arvioi työryhmänsä kanssa oman kehityssuunnitelmansa toteutumisen. Kehityshankkeen kuvaus. © Kival Oy / Kyösti Ikonen

Jukka Kärki Kehitysryhmien kokoonpano ja ajankäyttö. Kehitysryhmien koko on maksimissaan n. 6-8 henkilöä ja ne koostuvat luonnollisista esimieskohtaisista työryhmistä. Esimies osallistuu kaikkiin omien alaistensa kehitysryhmiin. Kukin ryhmä kokoontuu ohjatusti yhteen päivän kestävään istuntoon. Hankkeeseen tarvitaan turvallisuuskoulutuksen ja kehittämisen ammattilainen tukihenkilöksi opastamaan esimiehiä ja työryhmiä käytännön kehitysryhmätyöskentelyn avulla. Kehityshankkeen läpi vieminen yrityksessä kestää 1,5 – 2,5 vuotta, jonka jälkeen toimintaa jatketaan normaalina jokapäiväisenä työnä. © Kival Oy / Kyösti Ikonen

Jukka Kärki Nykyisestä toiminnasta uuteen toimintatapaan Miten nykyisin toimimme? Mitä haittaa nykyinen toimintatapa aiheuttaa? Haluttu toimintatapa Kehitysohjelma Konkreettiset toimenpiteet Vastuuhenkilöt Aikataulut Nykyinen toimintatapa Mitkä asiat ”pistävät” meidät toimimaan nykyisellä tavalla? Miten haluaisimme toimia? Mitkä asiat auttavat meitä toimimaan uudella tavalla? Mitä hyötyä tai haittaa uudesta toimintatavasta seuraa? Kehitysohjelma Konkreettiset toimenpiteet Vastuuhenkilöt Aikataulut © Kival Oy / Kyösti Ikonen