Matematiikan oppiminen

Sisältö + oppimisen reflektointi AJATTELUN TASOT BLOOMIN MUKAAN: Oppimispäiväkirjat

Syvällinen ja monipuolinen reflektointi ja ymmärtäminen 5/5 Luennon keskeisiä teemoja tarkastellaan monipuolisesti ja niitä kytketään omaan ajatteluun sekä aiempiin tietoihin. Omaa oppiminen tehdään näkyväksi lukijalle: mitä uutta opin, mikä oli tuttua, miten oma ajattelu kehittyi, mikä jäi epäselväksi. Päiväkirja on kirjoitettu selkeästi ja loogisesti. Monipuolinen reflektointi ja ymmärtäminen 4/5 Luennon keskeisiä teemoja tarkastellaan monipuolisesti ja niitä kytketään omaan ajatteluun. Kurssilla käsiteltyjä asioita sovelletaan käytännön tilanteisiin. Omaa oppimista pohditaan monipuolisesti käytännön tasolla (mihin laajempiin kokonaisuuksiin tämä liittyy?). Päiväkirja on kirjoitettu selkeästi ja loogisesti. Reflektointi ja ymmärtäminen 3/5 Kurssin keskeisiä teemoja tarkastellaan monipuolisesti, mutta niitä ei juurikaan kytketä omaan ajatteluun ja aiemmin opittuun. Kurssilla käsiteltyjä asioita osataan kuvata, mutta käsitteiden välille ei luoda yhteyksiä. Omaa oppimista pohditaan monipuolisesti, mutta tarkastelu keskittyy osaamisen erittelyyn. Päiväkirja on kirjoitettu suhteellisen selkeästi ja loogisesti. Niukka reflektointi ja ymmärtäminen 1-2/5 Luennon keskeisiä teemoja tarkastellaan monipuolisesti, mutta niukasti, tai keskitytään vain yhteen tai kahteen teemaan, joiden kytkeminen omiin ajatuksiin jää irralliseksi. Kurssilla käsiteltyjä asioita on opittu luettelemaan, mutta ei kuvaamaan, ja ymmärtämisessä on vaikeuksia tai väärinkäsitykset estävät ymmärtämisen. Omaa oppimista pohditaan lähinnä teknisesti (mitä osaan), mutta tarkastelu jää pinnalliseksi tai vain yhden näkökulman varaan. Päiväkirja on kirjoitettu epäloogisesti ja kirjoittajan ajattelua on vaikea seurata. Ei reflektointia eikä ymmärtämistä 0/5 Kirjoittaja ei ole panostanut päiväkirjan kirjoittamiseen, eikä kykene reflektoimaan eikä osoita luennolla käsiteltyjen asioiden ymmärtämistä. Päiväkirjassa mainitaan pirstaleisesti osia luennon eri teemoista, mutta yhdestäkään ei muodostu kokonaiskuvaa, eikä niitä ei osata kytkeä omiin kokemuksiin. Omaa oppimista ei reflektoida

Ryhmä 1: Fonologisen työmuistin rooli matematiikan oppimisessa Ryhmä 2: Visuo-spatiaalisen työmuistin rooli matematiikan oppimisessa Ryhmä 3: Eksekutiivisten toimintojen (incl. inhibitio) rooli matematiikan oppimisessa

Mikä tekee niin monimutkaista -Erilaiset matematiikan tehtävät, joita tutkitaan (sanalliset, yhteen- vähennyslaskut, monivaiheiset laskut jne.)  Erilaiset kognitiiviset vaatimukset -Erilaiset työmuistitehtävät, joita käytetään ennustajina  Esimerkiksi inhibition mittareina stroop ja go/no-go – tehtävät vaativat hyvin erilaisia prosesseja -Työmuistiteorioiden hajanaisuus  Keskitytään hyvin erityyppisiin prosesseihin (alavarastojen kuormitus, vs. eri eksekutiiviset prosessit)