Panttivelkojan asema yritys-saneerauksessa ja konkurssissa Prof. Jarno Tepora Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

SISÄLLYS Yrityssaneeraus vai konkurssi Vakuusvelkojan asema yritys-saneerauksessa Perinteiset vakuudet konkurssissa Modernit vakuusjärjestelyt konkurssissa Oikeudelliset riskit

1. Yrityssaneeraus vai konkurssi Yrityssaneeraus -> rehabilitaatiomenettely -> velallisyritys tervehdytetään -> voi jatkaa liiketoimintaa terveellä pohjalla (YSL 1.1 §) Konkurssi -> likvidaatiomenettely -> yleistäytäntöönpano Molemmat itsenäisiä, vaihtoehtoisia menettelyjä Velallis- tai velkoja-aloitteisesti (YSL 5 §)

2. Vakuusvelkoja yrityssaneerauksessa Saneerausvelalla tarkoitetaan kaikkia velallisen velkoja, jotka ovat syntyneet ennen hakemuksen vireilletuloa (YSL 3.1 §:n 5 kohta) -> voidaan kohdistaa velkajärjestely Vakuusvelan erityisasema -> velan pääomaa ei voida alentaa velkojia sitova panttioikeus tai muu vakuus Yrityssaneerauslaissa puhutaan ”tehokkaasta esinevakuusoikeudesta” ; om.pid., takaisinotto-oikeus, etuoikeuden tuottava pidätysoikeus

…jatkuu Vakuusvelaksi katsomiseen ei riitä, että velkojalla on tehokas panttioikeus Velkaa pidetään vakuusvelkana vain siltä osin, kuin pantin arvo menettelyn alkaessa olisi riittänyt kattamaan velkojan saatavan määrän rahaksimuuttokustannusten ja paremmalla etuoikeudella suoritettavien saatavien vähentämisen jälkeen Se osa velasta, jota vakuus ei riitä kattamaan, on yrityssaneerauslain järjestelmässä tavallista (pantti)velkaa, jota koskee velkajärjestely

…jatkuu Arvioinnissa on otettava huomioon: Vakuuden arvo menettelyn alkaessa; Todennäköiset rahaksimuuttokustannukset; ja Pantinsaajan etuoikeusasema Vakuuden arvolla tässä tarkoitetaan todennäköistä realisointiarvoa menettelyn alkamisen ajankohtana Menettelyn alkamisen jälkeen tapahtuneella vakuuden arvon muutoksella ylös- tai alaspäin ei ole merkitystä sen kannalta, miltä osin velkaa on yrityssaneerauksessa pidettävä vakuusvelkana KouHO 1998:1 yrityskiinnitykseen perustuva vakuusvelka -> yritystoiminnan jatkumiseen per. käypä hinta

Esimerkki A on velkaa B:lle 500 000 e B:llä on hallussaan A:n kiinteistöön 3 panttikirjaa á 250 000 e = 750 000 e C:llä on hallussaan A:n kiinteistöön 100 000 euron panttikirja 1. etusijalla Kiinteistön arvo yrityssaneerauksen alkaessa on 450 000 e -> deflaation tuoma riski -> 500 000 euron saatavasta B:llä on vakuusvelkaa 350 000 e ja 150 000 e tavallista velkaa yritys-saneerauslain järjestelmässä 150 000 e velkaa voidaan järjestellä -> 75 000 e

Omaisuutta panttina sivullisen velasta yrityssaneerauksessa Pantin omistaja ei voi puuttua sivullisten väliseen velkasuhteeseen Voidaanko pantinsaajan objektikohtaiseen suorituksensaantioikeuteen puuttua? YSL 3.3 § --> jos velallisen omaisuutta on menettelyn alkaessa vakuutena kolmannen henkilön velasta, tästä aiheutuvaan vastuuseen sovelletaan vastaavasti, mitä velallisen vakuusvelasta säädetään

Yrityssaneerauslain mukainen velkojen järjestely YSL 45.2 §:n mukaan velkojen järjestely ei vaikuta velkojan esinevakuusoikeuden pysyvyyteen ja sisältöön Tulkinta -> vakuusoikeudella turvataan saneerausohjelman mukaista maksunsaantia Panttivelkoja voi vaatia suorituksen, joka vastaa hänen saneerausohjelmassa määrättyä maksunsaanti-oikeuttaan Vakuusvelan lisäksi voi vaatia myös sen tavallisena velkana käsitellyn osuuden, joka hänelle on saneerausohjelmassa määrätty maksettavaksi

…jatkuu KKO 2006:14 koski yksityishenkilön velkajärjestelyä -> pantinsaajalle edullinen ratkaisu -> panttauksesta vapautuminen tulee voimaan vasta, kun maksuohjelman kesto on päättynyt edellyttäen, että velallinen on noudat-tanut maksuohjelmaa velkajärjestelylain mukaisesti Jos velallinen maksuohjelman kestäessä myy vapaaehtoisesti asuntonsa siirtyäkseen asumaan vuokralle, hän ei enää ole maksuohjelmassa tarkoitetun asunnon osalta sen asumissuojan tarpeessa, johon velkajärjestelyllä on pyritty KKO -> asunnon realisointitulon käyttö määräytyi VJL 34.1 §:n mukaisesti -> veloilla tarkoitettiin sekä vakuus-velkaa että tavallisena velkana käsiteltyä panttivelkaa

…jatkuu Voisiko yrityssaneerauksessa ottaa huomioon KKO 2006:14:n ratkaisun Eli esinevastuu pysyisi saneerausohjelman kestoajan ennallaan, vaikka henkilökohtaista maksuvelvollisuutta olisi rajoitettu velkajärjestelymääräyksin On puollettu yr.saneerauksessa myös vakuusvelkojien erilaista kohtelua realisointitilanteessa -> koska panttivelkojien asema voisi vaihdella sattumanvaraisesti -> myydäänkö vai säilytetäänkö panttina oleva omaisuus velallisyrityksellä ja milloin myynti tapahtuu

Erilaiset kiellot panttauksen näkökulmasta Kiellot tulevat voimaan, kun tuomioistuin tekee saneerausta koskevan aloittamispäätöksen -> rauhoitus Vakuudenasettamiskielto -> ei saa asettaa vakuutta velkajärjestelyn piiriin kuuluvasta velasta Kiellonvastainen panttaus on tehoton Pantinsaaja on oikeutettu bf-suojaan Maksukielto -> velallinen ei saa maksaa velkajärjestelyn alettua velkajärjestelyn piiriin kuuluvaa velkaansa; toisin korot + luottokustustannukset Maksukiellon vastainen suoritus pitää palauttaa Velallinen ei saa maksaa myöskään pantinsaajan velkaa

…jatkuu Perintäkielto -> estää lähtökohtaisesti kaikki velkojan perintätoimet, kuten vakuuden realisointitoimet, luoton irtisanomiset Perintäkiellosta on lukuisia poikkeuksia -> velkoja voi hakea tuomioistuimelta velallisen asettaman vakuuden realisointilupaa Velkajärjestelyn alkaminen ei estä velkojaa perimästä velkaa takaajalta tai vierasvelkavakuuden arvosta Menettelyn alettua velallisen om. ei myöskään saa ulosmitata maksukiellon piiriin kuuluvasta saneeraus-velasta (YSL 21 §)

3. Perinteiset vakuudet konkurssissa Panttioikeus ja pidätysoikeus Panttioikeus on täysin kehittynyt -> sitoo velallisen konkurssivelkojistoa (1) Pätevästi tehty (KKO 2006:90) -> (2) julkivarmistus toimitettu ennen velallisen konkurssiin asettamista -> (3) otettu huomioon TakSL:n normit -> takaisinsaantiaika ja takaisinsaannin edellytykset (TakSL 14 § ja 5 §)

Panttioikeuden perinteiset vahvat elementit Korkea etuoikeussija kilpaileviin velkojiin Vanhentumattomuussuoja Esinevakuuden jatkuvuussuoja sopimus- ja jäämistö-oikeudellisissa om.vaihdoksissa Esinevakuuden jatkuvuussuoja konkurssioikeudellisissa omistajan pakkovaihdoksissa Menettelyllisiä erioikeuksia Oma separatistinen pantin realisointioikeus

Pantinsaajan asema konkurssissa KonkL:n mukaan Erääntymätön panttisaatava katsotaan konkurssin alkaessa erääntyneeksi (3:9) Panttivelkojan oikeus panttiomaisuuden muuttamiseen rahaksi Separatistin asema -> otettava huomioon KonkL 17:12-14 Em. säännökset eivät koske velkojaa, jolla on panttina konkurssipesään kuuluvia julkisen kaupankäynnin kohteena olevia arvopapereita (arvo-osuuksia) (17:17.2)

…jatkuu Panttivelkoja ei voi ryhtyä panttikohteen realisointiin ennen kuin panttivelkoja -> ilmoittaa ensin pantti-saatavansa KonkL 12 luvussa säädetyllä tavalla -> normaalisti samat tiedot kuin valvontakirjelmässä Yleensä kannattaa pantinsaajan tehdä normaali valvonta Selvityksen laiminlyönti -> velvollinen maksamaan konkurssipesälle jälkivalvonnasta perittävää maksua vastaavan rahamäärän Yrityskiinnitysvelkojalla normaali valvontavelvollisuus Myös vierasvelkapanttauksesta on tehtävä selvitys pesänhoitajalle (KonkL 12:10)

…jatkuu Panttisaatava selvitetään konkurssissa periaatteessa samalla tavoin kuin muutkin saatavat (KonkL 12:9.2) Panttisaatava voidaan riitauttaa KonkL 13 luvun mukaisessa jakoluettelon riitautusmenettelyssä -> riitautus ulottaa vaikutuksensa myös panttioikeuteen Panttioikeuden sivullissitovuuden selvittäminen jakoluettelon riitautuksena on mahdollista -> panttioikeuden pätevyys voidaan selvittää myöhemminkin (HE 26/2003 s. 127)

…jatkuu Jos panttiomaisuus sijaitsee konkurssin alkaessa muussa EU:n jäsenvaltiossa panttivelkoja voi realisoida pantin täysin konkurssista riippumatta EY:n maksukyvyttömyysasetuksen 5 artikla Ylijäämä tulee tilittää konkurssipesälle

…jatkuu Panttivelkojan on ilmoitettava myyntitavasta, myynnin ajasta ja paikasta pesänhoitajalle ennen myyntiin ryhtymistä Panttivelkojan on irt.panttia myydessään otettava huomioon pantin omistajan edut -> ks. KK 10:2.4 Konkurssitilanteessa otettava huomioon konkurssipesän edut -> panttivelkojan pitää noudattaa panttaus-sopimuksessa mahdollisesti sovittuja myyntiehtoja Myyntimenettely KonkL 17 luvun mukaan Konkurssipesä voi KonkL 17:12:n nojalla määrätä väliaikaisen, enint. 2 kk ajaksi myyntikiellon -> neuvottelu, lunastus, ostaja

…jatkuu Lähtökohta on -> panttivelkoja realisoi panttiomaisuuden Panttiom. hoidosta, kust.maksamisesta ja realisoinnin suorittamisesta tulisi sopia Konkurssipesä saa myydä konkurssipesään kuuluvaa panttiomaisuutta vain,(1) jos panttivelkoja siihen suostuu tai (2) tuomioistuimen luvalla (KonkL 17:8.1) Konkurssipesä voi aina lunastaa pantin -> panttivelkojan etusija maksun saantiin siirtyy konkurssipesälle (omistajanpanttioikeus; 17:9)

Konkurssipesä huolehtii myynnistä Pesä voi aina itse huolehtia panttiom. myynnistä, jos panttivelkoja antaa suostumuksen (17:8) Voidaan myydä tavallisella vapaaehtoisella kaupalla -> voidaan vapaasti sopia kaupan ehdoista Panttioikeus pysyy voimassa, jos ei makseta eikä panttivelkoja suostu muuhun Myyntitavalla on merkitystä panttivelkojan oikeusaseman kannalta -> spekulointimahdollisuus

Myynti tuomioistuimen luvalla Konkurssituomioistuin voi myöntää pesälle luvan panttiomaisuuden myyntiin ilman panttivelkojan suostumusta (17:13) edellyttää -> omaisuudesta on tehty pesälle ostotarjous, joka ylittää om. käyvän huutokauppa-arvon eikä panttivelkoja saata todennäköiseksi, että om. saataisiin muulla tavoin parempi myyntitulos Pesä voi myydä vasta, kun päätös on lainvoimainen Omaisuus myydään rasituksista vapaana Panttioikeudet raukeavat; erit. oikeudet jäävät voimaan Konkurssipesän etujen turvaaminen on rationa -> esim. taloudellinen kokonaisuus

Myynti UK:n mukaisessa järjestyksessä Pesän hakemuksesta panttiom. voidaan myydä UK:n mukaisessa järjestyksessä, jos panttivelkoja/-velkojat antavat suostumuksen Tässä myynnissä ei sovelleta alinta hyväksyttävää tarjousta Pesä voi hakea panttiom. ulosottomyyntiä myös ilman panttivelkojan suostumusta -> viimesijainen keino Edellyttää, että konkurssin alkamisesta on kulunut kolme vuotta Myydään vapaana panttirasituksista, ei alinta hyväksyttävää tarjousta Tuomioistuin voi panttivelkojan hakemuksesta kieltää ml

Panttioikeus raukeaa Pääsääntö: panttioikeus raukeaa myynnissä Kiinteistön huutokauppa (UK 5:59) -> raukeaa -> poikkeus vastattavaksi ottaminen (5:57) 2) Vapaa myynti 2a) Yksityisen toim.irt.om.julk.huutokauppa (5:75) -> panttioikeus raukeaa (5:80) 2b) Ulosottomiehen toim. irt. tai kiint.om. vapaa myynti (5:76) -> panttioikeus raukeaa (5:80) 2c) Muu vapaa irt. tai kiint.om. myynti (5:77) -> panttioikeus pysyy voimassa, jollei toisin sovita

Panttiomaisuuden tuotto Panttiomaisuudesta konkurssin ajalta saatava tuotto kertyy panttivelkojan hyväksi -> jaetaan viimeistään kauppahintaa jaettaessa (KonkL 17:6) KKO 2002:113; vrt. KKO 1995:133 Perustelu -> panttivelkojalla on sama oikeus panttiomaisuuden tuottoon kuin ulosotossa Sääntö koskee eri omaisuuslajeja Pesällä on oikeus saada kate välttämättömiin kustannuksiin ensin tuotosta, esim. hoitokulut

4. Modernit vakuusjärjestelyt konkurssissa Omistuksenpidätys ja takaisinotto-oikeus ostajan konkurssissa (KonkL 5:7) -> pesän sit.sop. tai lunastus tai purku ja tilitysmenettely (KonkL 5:8 ja 9) Myyntikomissio kauppiaan konkurssissa (KonkL 5:6) -> sivullisen omaisuutta, erotettavissa -> pois pesästä Konsignaatio tavaran säilyttäjän konkurssissa (KonkL 5:6) -> sivullisen omaisuutta, erotettavissa -> pois pesästä Rahoitusleasing -> vuokraesine ei kuulu pesään -> pesällä sijaantulo-oikeus velallisen leasingvuokra-sopimukseen (KonkL 3:8) Factoring -> saatavakannan pantinsaajalle tehdään suoritukset konkurssista riippumatta, ilmoitus KonkL 12:9 pesälle ja tilitysmenettely lopuksi konkurssipesälle

Alisteiset lainat (”subordinated debt”,velkasubordinaatio) Määritelmä: alisteisilla lainoilla tarkoitetaan sellaisia velvoiteoikeudellisia saatavia velallisyritykseltä, joiden maksunsaantijärjestystä on erityisjärjestelyin huononnettu joko suhteessa tiettyyn tai tiettyihin tahoihin taikka suhteessa kaikkiin yrityksen muihin velkojiin Käyttötilanteita: (1) yrityksen taloudellisten vaikeuksien yhteydessä, (2) yrityskaupan yhteydessä (esim. MBO-kaupassa) tai (3) projektirahoituksessa Lainatyypit: (1) pääomalaina, (2) viimesijainen laina ja (3) velkojien keskinäinen sopimus maksunsaanti-järjestyksestä -> tilityksestä kahteen viimeiseen voi liittyä myös panttioikeus

Velallisen ja velkojien välinen sopimus Pääomalaina: tunnusmerkit määritellään OYL:ssa -> velvoiteoikeudellinen saatava, johon liittyy samanaikaisesti yhtiöoikeudellisia piirteitä (OYL 12:1.1 1-k) -> ei panttioikeusliitännäisyyttä Viimesijainen laina: velkojan ja velallisen välinen sopimusjärjestely maksunsaantijärjestyksen muuttamiseksi luottosopimuksessa -> velkojan myöntämä luotto suoritetaan konkurssitilanteessa vasta kaikkien (MJL 6.1§ 4-k) velkojien jälkeen -> kyse etusijajärjestyksen muutoksesta -> voidaan antaa vakuus -> konkurssissa mahdollisuus saada suoritus pantin arvosta -> muutoin saatava viimesijainen Maksunsaantijärjestystä koskeva sopimus: tietyn/tiettyjen velkojien saatavien suorittamisen jälkeen -> MJL 2 § -> alistettu suhteessa tiettyyn velkojaan -> ei kyse etusijajärjestyksen muutoksesta, vaan maksunsaanti-järjestystä koskevasta sopimuksesta -> konkurssissa kyse on ehdollisesta saatavasta, juniorivelkojan jako-osuudesta, joka on suoritettava seniori-velkojalle siihen määrään, että hänen saatavansa on tullut täysin suoritetuksi -> ehdollisen saatavan siirto

Velkojien keskinäiset tilitystä koskevat sopimukset Velkojien keskinäinen tilitystä koskeva sopimus: sopimus saatavien maksunsaantijärjetyksen muuttamisesta -> järjestelyyn osallistuvien velkojien välinen tilityssopimus siltä varalta, ettei velallisyritys kykene suoriutumaan luottosopimusten mukaisista velvoitteistaan Velallisen konkurssissa kaikki järjestelyyn osallistuvat velkojat saavat MJL 2 §:n mukaisen tasapuolisen maksunsaantiaseman, mikä sitten velkojien (seniori- ja juniorivelkoja) keskinäisessä suhteessa jaetaan sovitulla tavalla -> muille velkojille ei vahinkoa Esim. V:n konkurssissa juniorivelkoja B tilittää seniorivelkojalle A:lle mahdollisesti saamansa jako-osuuden kunnes A:n saatava on tullut kokonaisuudessaan maksetuksi -> ehdollinen saatava -> voidaan jäsentää saatavan siirroksi seniorivelkojalle -> ilmoitus siirrosta saamisvelalliselle + perintävaltuutus seniorivelkojalle -> voi suorittaa valvonnan pesässä

Juniorivelkojan konkurssi, kun velallinen on jo konkurssissa Juniorivelkojan (B) konkurssitilannetta silmällä pitäen seniorivelkojalle (A) voidaan luoda esineoikeudellisesti suojattu asema: -> (i) ehdollisen saatavan siirto -> denuntiaatio VKL 31.1 § velalliselle; (ii) voidaan myös jäsentää ehdollisen saatavan panttaukseksi seniorivelkojalle -> VKL 31.1 § -> objektikohtainen suorituk-sensaantioikeus -> max A:n luottosaatava

5. Oikeudelliset riskit Panttioikeuden ja muun vakuusjärjestelyn pätevyys velallisen ja velkojan välisessä relaatiossa oikeustoimikelpoisuus -> oikeushenkilö kompetenssi määrätä vakuusobjektista yhtiöoikeudelliset näkökohdat hyvä dokumentaatio yrityksestä, sen puolesta toimivista, panttaustoimesta ja itse panttikohteesta -> sen yksilöinti

…jatkuu 2) Varmistetaan oikeustoimen esineoikeudellinen sivullissitovuus velallisen konkurssivelkojia kohtaan asianmukaisella julkivarmistuksella oikea julkivarmistustapa: traditio,kirj,denunt. toimitetaan oikea-aikaisesti ja niin, että se voidaan todentaa tapahtuneeksi oikeustoimi jälkitoimineen on tehtävä ennen velallisen konkurssiin asettamista

…jatkuu 3) Takaisinsaantimahdollisuus pyritään ennakoimaan, ettei takaisinsaannin edellytykset ole käsillä ”puhdas” rahoittaja ei ole läheinen TakSL 3 §:n merk. TakSL 14 § ja TakSL 5 § sopimuksin voidaan varautua esim. panttiobjektin palautuksen suoritusajankohtaan eli 3 kk:n määräajan kulumiseen lainsäädäntö ei tunne tavanomaista vakuusjärjestelyä samassa mielessä kuin tavanomainen maksu tavaran- ja palveluntoimittajien ja velallisen kesken voidaan varautua sopimuksin eri maksutapoihin -> tav.m