Arvopaperit ja saatavat vakuutena RahVakL:n mukaan

Esitys aiheesta: "Arvopaperit ja saatavat vakuutena RahVakL:n mukaan"— Esityksen transkriptio:

1 Arvopaperit ja saatavat vakuutena RahVakL:n mukaan
Business Law Forum Helsingin yliopisto Jarno Tepora, professori, Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

2 Sisältö 1. Uusi rahoitusvakuuslaki ja sen soveltamisala
2. Omistusoikeuden siirtoon perustuva vakuus 3. Panttioikeus, johon liittyy panttivelkojan määräysoikeus 4. Realisointi ja takaisinsaanti 5. Yhteenveto

3 Uusi rahoitusvakuuslaki ja sen soveltamisala
Rahoitusvakuuslaki (11/2004, RahVakL) voimaan saatettu voimaan vakuusdirektiivi 2002/47/EY direktiivi koskee arvopapereiden ja tilirahan käyttöä vakuutena rahoitusmarkkinoilla lain tarkoitus –> edistää ennen muuta ammattimaisilla rahoitusmarkkinoilla ja keskuspankkitoiminnassa uusien vakuusmuotojen käyttöä lakia sovelletaan, kun vakuudeksi annetaan arvopapereita tai tilirahaa (= tili) kyse on erityislaista, joka muuttaa ja täydentää vakuusoikeuksia ja maksukyvyttömyysmenettelyä koskevaa lainsäädäntöä

4 RahVakL tekee mahdolliseksi uusien, kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla omaksuttujen vakuusmuotojen käytön uusien vakuusmuotojen käyttö edellyttää asiasta sopimista esim. arvopaperien myynti vakuustarkoituksessa panttauksessa voidaan sopia siitä, että panttivelkojalla on oikeus luottoaikana myydä tai pantata vakuudeksi saamansa arvopaperit –> velkojan on palautettava vastaava omaisuus viimeistään velan eräpäivänä parannetaan velkojan realisoimisvaltaa maksu- kyvyttömyystilanteessa takaisinsaantia koskevia rajoituksia velkojan hyväksi

5 Rahoitusvakuuslain soveltamisala RahVakL 2 §
vakuuden antajana on luottolaitos, rahoituslaitos, sijoituspalveluyritys, rahastoyhtiö, selvitysyhteisö tai selvitysosapuoli, itsenäinen julkisoikeudellinen laitos (esim. Valtiokonttori ja Kuntien takauskeskus) tai valtion liikelaitos (esim. Tieliikennelaitos) ja keskuspankit vakuuden antajan ollessa laitos –> vakuuden saaja voi olla paitsi toinen laitos ja myös yritys vakuuden antajana voi olla myös muu oikeushenkilö kuten osakeyhtiö, osuuskunta, henkilöyhtiöt ja säätiöt vakuuden antajan ollessa muu oikeushenkilö –> vakuuden saajana voi olla vain laitos esim. yritys arvopaperikaupan yhteydessä antaa pankkitilin vakuudeksi laitokselle (selvitysosapuoli) ehdoin, jotka oikeuttavat vakuuden saajan panttaamaan tilin yritys voi antaa RahVakL:n merkityksessä vakuudeksi arvopapereista vain julkisesti noteerattuja arvopapereita luonnollinen lain soveltamisalan piiriin kuuluva tapaus on käyttää uusia vakuusmuotoja arvopaperikaupan selvityksessä: asiakas -> selvitysosapuoli -> selvitysyhteisö

6 Omistusoikeuden siirtoon perustuva vakuus
perinteisesti vakuusluovutuksiin sivullisia sitovana vakuusjärjestelynä on suhtauduttu kielteisesti vakuusluovutuksia on käsitelty panttausta koskevien säännösten pohjalta toinen lähestymistapa on jäsentää vakuusluovutus omistusoikeuden siirtoon perustuvaksi vakuudeksi arvopapereiden lainaus- ja takaisinostosopimukset arvopapereiden hallinta siirtyy saajalle alkuperäisellä luovuttajalla on vain vastaavanlaisia arvopapereita koskeva saamisoikeus ArvopaperimarkkinaL 4:5a; EVL 6 § ja VarSiirtoVL 15 § verotuksessa EVL:n mukaan ensimmäistä luovutusta vakuuden antajalta vakuuden saajalle ei käsitellä omistajanvaihdosluovutuksena varainsiirtoveroa ei ole suoritettava, jos arvopaperit palautetaan alkuperäiselle omistajalle 10 APK:n selvityspäivän kuluessa

7 RahVakL 4 §:n mukaisen vakuusluovutuksen kuvaus
vakuusluovutuksen olennaisia tekijöitä ovat: (1) arvopapereiden/tilirahan omistusoikeus siirretään velan vakuudeksi; (2) vakuuden saaja saa täyden määräysvallan niihin; ja (3) vastaavat arvopaperit/tiliraha palautetaan tai niiden arvo sopimuksen mukaan kuitataan velkaa vastaan. vakuusluovutus perustuu osapuolten sopimukseen arvioitavana on sopimuskokonaisuus vakuusluovutuksessa omistusoikeus ja siihen liittyvä määräysvalta siirtyvät luovutuksensaajalle eli velkojalle luovutuksensaajalla on oikeus myydä arvopaperit tai käyttää niitä omien velkojensa vakuutena luovutuksensaajalla oikeus myös tuottoon, kuten osinkoon tai korkoon, joka erääntyy luovutuksen jälkeen, ellei muuta ole sovittu

8 alkuperäisellä omistajalla on velvoiteoikeudellinen saamis-oikeus, ei esineoikeutta
oikeus vaatia sopimuskumppaniaan täyttämään sopimuksen mukaiset velvoitteensa joko palauttamalla vastaava omaisuus tai kuittaamalla vakuuden arvo velkaa vastaan jos vakuuden saaja on maksukyvytön ja asetetaan konkurssiin –> alkuperäisellä omistajalla on vain konkurssivelkojan oikeudet oikeus kuitata palautussaatavansa vakuuden saajalle olevaa velkaansa vastaan jos vastaavan omaisuuden arvo ylittää velan määrän –> vakuuden antaja voi valvoa saatavansa tältä osin ja saada sille jako-osuutta konkurssipesän varoista

9 osapuolet voivat sopia rajoituksista vakuuden saajan vakuuteen liittyvistä oikeuksista
tällainen rajoitus on mahdollista merkitä arvo-osuustilille on myös mahdollista sopia, että luovutuksensaajalla tai luovuttajalla on oikeus (optio) jättää jälkimmäinen palautusta koskeva oikeustoimi tekemättä –> jolloin vastakkaisten velvoitteiden arvot kuitataan jollei muuta ole sovittu, vakuuden saajan on eräpäivänä palautettava vakuuden antajalle täsmälleen vakuudeksi luovutettu määrä alkuperäisen kaltaisia arvopapereita vastaavasta omaisuudesta osapuolet voivat vapaasti sopia voidaan myös sopia kuittauksen käytöstä velan maksun ja omaisuuden palautuksen sijasta kuittauksessa palautettavien arvot joudutaan arvostamaan (RahVakL 8 §) vakuusluovutuksessa noudatetaan samoja sääntöjä kuin muutoinkin arvopaperin luovutuksessa sivullissitovuuden merkityksessä sovitaan etukäteen minkälaisia arvopapereita vakuuden saaja saa palautuksessa käyttää

10 Panttioikeus, johon liittyy pantinsaajan määräysoikeus
normaalisti panttioikeudella luodaan pantinsaajalle etusija vakuudeksi annetun omaisuuden arvoon sekä oikeus itse realisoida arvopaperit tai muu irtain pantti velan eräännyttyä RahVakL 5 § lain soveltamisalaan kuuluvassa tapauksessa osapuolet voivat sopia ehdosta, joka siirtää pantattujen arvopapereiden tai tilirahan määräysvallan pantinsaajalle pantinsaajalla oikeus myydä panttiobjekti omaan lukuunsa pantinsaajalla oikeus perustaa niihin uusi panttioikeus/ vakuusluovutuksen perusteella vakuusoikeus ehtoon voidaan liittää määräyksiä; esim. arvopaperinvälittäjä saa käyttää asiakkaan panttaamia arvopapereita vain sen määrän, joka tarvitaan kattamaan asiakkaan omiin kauppoihin liittyvät velvoitteet

11 tarkoituksenmukainen järjestely arvopaperikaupan selvityksessä
omistusoikeus arvopapereihin säilyy pantinantajalla, kunnes panttivelkoja käyttää de facto oikeuttaan ja luovuttaa arvopaperit jos arvopaperit myydään edelleen, niin ostaja saa niihin täyden omistusoikeuden jos arvopaperit annetaan vakuudeksi, niin uuden pantinsaajan oikeudet määräytyvät yksinomaan hänen hyväkseen tehdyn panttaussitoumuksen perusteella

12 Rahoitusvakuuslain 5 §:ssä tarkoitetun panttauksen kuvaus
X:llä om.oik. arvopapereihin, kunnes A panttaa tai luovuttaa B:lle arvopaperit X:llä on myös yhtiöoikeudelliset hallinnoimiskeinot saman ajan se että A:lla pantinsaajana on määräämisvalta arvopapereihin eli oikeus myydä tai pantata ne omaan lukuunsa ei lakkauta X:n omistusoikeutta niihin (ks. Arvo-osuusTL 7 §) tämä lainsäädännöllinen ratkaisu poikkeaa aiemmasta yleisten oppien mukaisesta jäsennyksestä esineoikeudessa vrt. esim. omistuksenpidätysehdon sivullissitovuus KKO 1977 I 4 –> voidaanko edellä sanotusta tehdä yleisempiä johtopäätöksiä esineoikeuden alalla, kun otetaan huomioon, että RahVakL on erityislaki pantinsaajan A:n oikeustoimeen perustuva luovutus tai panttaus on tehtävä yleisten esineoikeudellisten säännösten mukaisesti

13 Vastaavan omaisuuden palautusvelvollisuus
vastaavan omaisuuden palautusvelvollisuus realisoituu, jos pantinsaaja on käyttänyt määräysvaltaansa panttivelkojan on huolehdittava siitä, että pantinantaja saa viimeistään eräpäivänä takaisin pantattua omaisuutta vastaavat arvopaperit tai tilirahan osapuolet voivat sopia vastaavasta omaisuudesta ja kuittauksen käytöstä palautuksen sijasta pantinantajalla on vain velvoiteoikeudellinen saatava panttivelkojaa kohtaan siltä osin kuin vastaavan omaisuuden arvo ylittää velan määrän määräysvaltaa koskevaan sopimusehtoon liittyy pantinantajan kannalta taloudellinen riski samalla tavalla kuin vakuusluovutuksen yhteydessä pantinsaaja voi palauttaa vastaavan omaisuuden alkuperäisen vakuusjärjestelyn piiriin milloin tahansa ennen eräpäivää palautettavaan omaisuuteen ei saa kohdistua pantin-saajan perustamia vakuusoikeuksia tai muita rasituksia palautettu omaisuus tulee alkuperäisen pantinantajan (velallisen) omaisuuden piiriin ja (alkuperäisen) pantinsaajan panttioikeuden piiriin panttauksen katsotaan jatkuneen tässä tapauksessa keskeytyksettömänä –> merkitystä takaisinsaannin ja etusijan kannalta

14 Realisointi ja takaisinsaanti
Panttiobjektin myynti normaalisti sovelletaan KK 10 luvun 2 §:ää ja elinkeinonharjoittajan oikeudesta myydä noutamatta jäänyt esine annetun lain säännöksiä RahVakL 6 §:n mukaan panttivelkoja saa suoraan myydä pantatut arvopaperit ilman, että myynnistä tarvitsisi ennalta ilmoittaa panttivelalliselle tai muille oikeudenhaltijoille –> poikkeussäännös osapuolet voivat kuitenkin sopia rajoituksista uuden konkurssilain mukaan konkurssin alkaminen eräännyttää yleensä konkurssisaatavat lukien myös panttisaatavat (KonkL 3:9) sääntö on, että panttivelkojalla on realisointioikeus aina, kun velka on erääntynyt uuden konkurssilain 17 luvussa ovat panttivelkojaa koskevat säännökset, joissa on tiettyjä rajoituksia

15 Omaksiotto myymisen sijasta panttivelkoja saa ottaa omakseen pantiksi annetut arvopaperit –> niiden arvo kuitataan velan suoritukseksi (= omaksiotto) * OikTL 37 § <> RahVakL 6.2 § omaksiottoa koskevasta ehdosta tulee aina sopia erikseen (oikeus/velvollisuus) omaksiotto tapahtuu maksun saamista varten ja siten vasta velan eräännyttyä omaksiotettavat arvopaperit on arvostettava jollei arvostamisesta ole erikseen sovittu, arvot määritellään omaksiottohetken käyvän arvon mukaan RahVakL 8 § –> eräpäivän käypä hinta on arvostamisperuste

16 Panttivelkojan asema panttivelallisen konkurssissa
uusi konkurssilaki laajentaa velkaselvittelyä panttivelkojien on myös esitettävä selvitys panttisaatavastaan (KonkL 12:9) velkaselvittelyssä tarkastetaan myös, onko velkojalla oikeus kuitata konkurssisaatavansa velallisen saatavalla kuittausta haluavan velkojan on siis esitettävä selvitys kuittaukseen käytettävästä saatavasta (KonkL 12:12) KonkL 17:11:n mukaan panttivelkoja saa käyttää panttioikeuteen perustuvia rahaksimuutto-oikeuksiaan ja ottaa saatavansa kauppahinnasta konkurssin estämättä –> panttivelkojan on kuitenkin ennen myyntiä ilmoitettava panttisaatavansa sekä myynnin aika ja paikka pesän-hoitajalle; panttia myytäessä on otettava huomioon myös konkurssipesän edut Konkurssipesälle KonkL 17 luvussa säädetyt keinot realisoinnin estämiseksi tai lykkäämiseksi eivät saman luvun 17 §:n 2 momentin poikkeussäännöksen mukaan lainkaan koske julkisen kaupan-käynnin kohteena olevia arvopapereita –> RahVakL 5 §:n yrityksen arvop. panttaus Kuittaus konkurssissa on nyttemmin säännelty KonkL 6 luvussa –> mikä on RahVakL 6 §:ssä tarkoitetun omaksioton suhde em. luvun säännöksiin

17 Velallisen kuittaus- tai nettoutusoikeus
RahVakL 9 § tavoite –> parantaa velallisen kuittausoikeutta vahvempi suoja koskee erityisesti tilanteita, joissa luovutettu velkakirja ja velallisen vastasaatava liittyvät kiinteästi toisiinsa (RahVakL 4 ja 5 §) säännös oikeuttaa velallisen tekemään kuittaus- ja nettou- tusvaatimuksen uutta velkojaa vastaan kaikista sopimuksen piiriin kuuluvista alkuperäiseltä velkojalta olevista vastasaatavista velallisen kuittaus- tai nettoutusoikeus ei olisi siten riippuvainen VKL 28 §:ssä säädetyistä edellytyksistä

18 Takaisinsaanti RahVakL 11 §:ssä säädetään kahdesta poikkeuksesta, joissa takaisinsaantiaikana annettu vakuus ei peräydy TakSL 14 §:n nojalla TakSL 14 § –> 3 kk takaisinsaantiaika RahVakL 11.1 § 1-kohta: takaisinsaantiaikana annettu vakuus, lisävakuus tai korvaava vakuus ei peräydy, kun vakuuden antaminen perustuu osapuolten sopimukseen lisäksi edellytetään, että vakuuden tai lisävakuuden antamista voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisena RahVakL 11.1 § 2-kohta: vakuus, jonka vakuuden antaja on antanut alkuperäisen vakuuden sijaan, ei peräydy lisäksi edellytetään, ettei korvaavan vakuuden arvo ole alkuperäistä suurempi RahVakL 11 §:n säännös turvaa vain TakSL 14 §:n soveltamiselta, ei TakSL 5 §:ssä säännellyltä yleiseltä takaisinsaantiperusteelta

19 Yhteenveto RahVakL 4 §:ssä tarkoitettu vakuusluovutus eroaa perinteisestä vakuusluovutuksesta -> tunnustetaan omistusvakuudeksi verrattavissa yksityisoikeudellisesti ja myös verotuksellisesti arvopapereiden lainaus- ja takaisinosto-sopimuksiin -> järjestelyssä ei olisi kyse verotuksessa tavallisesta luovutuksesta omistajanvaihdostarkoituksessa ensimmäisen luovutuksen osalta RahVakL 5 §:n mukainen pantinsaajan panttiobjektin määräysoikeus eroaa selkeästi perinteisestä pantti-oikeudesta kuin myös esineoikeudellinen jäsennys RahVakL 4 ja 5 § eroavat toisistaan -> vakuudenantajan asema on vahvempi 5 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa RahVakL:n soveltamisala rajallinen: laitos - laitos; laitos - yritys ja yritys - laitos arvopaperikaupan moniportaisessa selvityksessä luonteva soveltamisala uusien vakuusmuotojen markkinakäytäntöjä tulee kuitenkin ohjaamaan se, kuinka verotuksessa niitä kohdellaan