Matti Rudanko Yritysjuridiikan perusteet

Esitys aiheesta: "Matti Rudanko Yritysjuridiikan perusteet"— Esityksen transkriptio:

1 Matti Rudanko Yritysjuridiikan perusteet
Insolvenssioikeus Matti Rudanko Yritysjuridiikan perusteet

2 Linkit lainsäädäntöön
Konkurssilaki: Tai: Laki yrityksen saneerauksesta: Tai: Ulosottokaari: Tai: Laki velan vanhentumisesta (VanhL) 13 a § ( /1126) [HE 83/2014]: Insolvenssioikeus

3 Mitä on insolvenssioikeus?
Insolvenssi = maksukyvyttömyys Vrt. ylivelkaisuus Likviditeetti? Insolvenssioikeuden osa-alueet Ulosotto Konkurssi Yrityssaneeraus (ja yksityishenkilön velkajärjestely) Insolvenssioikeus

4 Vrt. saatavien perintä (Perintälaki)
Hyvän perintätavan turvaaminen Mm. perintäkulujen kohtuullisuus Erityistä: kuluttajasaatavien ammattimainen perintä Perintätoimistot Vrt.: elinkeinonharjoittaja perii omia saataviaan Vain oikeudellisesti perusteltuja saatavia saa periä Täytäntöönpanoa varten tarvitaan peruste (tuomio) Poikkeus: verot ym. julkiset maksut Tratan käyttö kielletty kuluttajasaatavien perinnässä Aiheettomien maksuhäiriömerkintöjen estäminen Luottotietolaki 13 ja 14 §: merkintöjen edellytykset 18 § merkintöjen säilyttämisaika Insolvenssioikeus

5 Insolvenssioikeuden tehtävä
Lopettaa elinkelvoton yritystoiminta (konkurssi) Turvata elinkelpoisen yritystoiminnan jatkuvuus (yrityssaneeraus) Maksukyvyttömyyden rajaaminen alkuperäiseen velalliseen (konkurssi ja yrityssaneeraus) Schumpeter: luova tuho (creative destruction) Resurssien reallokaatio, erityisesti likvidaatiokonkurssi: liiketoiminnan lopettaminen ja yritysvarallisuuden myyminen esineittäin Vrt. rehabilitoiva konkurssi: velallisen liiketoiminnan jatkaminen (jo konkurssin aikana ja myynti) Insolvenssioikeus

6 Insolvenssioikeuden työnjako ja tarkoitukset
Ulosotto: Erillistäytäntöönpano: velallisen tarvittava määrä omaisuutta pakkorealisoidaan yhden velkojan saatavien suorittamiseksi Tarkoitus: saatavan periminen Konkurssi: Yleistäytäntöönpano: velallisen koko omaisuus realisoidaan kaikkien saatavien suorittamiseksi Tarkoitus: Saatavien periminen Luova tuho, maksukyvyttömyyden rajaaminen Yrityssaneeraus Yleinen maksukyvyttömyysmenettely: velkajärjestely, maksuohjelma Velallisen maksukyvyn palauttaminen Saatavien täytäntöönpanon edistäminen Insolvenssioikeus

7 Konkurssiin asettamisen edellytykset
velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä Maksukyvyttömyys Selvitystilassa oleva velallinen (yhtiö tms. yhteisö), kuolinpesä tai konkurssipesä voidaan asettaa konkurssiin myös, jos sen varat eivät riitä velkojen maksamiseen Ylivelkaisuus Insolvenssioikeus

8 Oletus maksukyvyttömyydestä
Velallisen oma ilmoitus riittää, ellei ilmene erityisiä syitä olla hyväksymättä velallisen ilmoitusta. 1) velallinen on lakkauttanut maksunsa; 2) ulosotossa on konkurssihakemuksen tekemistä edeltävän kuuden kuukauden aikana ilmennyt, ettei velalliselta kerry varoja saatavan täydeksi suorittamiseksi; tai 3) kirjanpitovelvollinen velallinen ei viikon kuluessa maksukehotuksesta ole maksanut selvää ja erääntynyttä saatavaa. Muut oletusperusteet: Insolvenssioikeus

9 Velkojan oikeus vaatia velallisen asettamista konkurssiin
1) perustuu lainvoimaiseen tuomioon taikka lainvoimaisen tuomion tavoin täytäntöönpanokelpoiseen tuomioon, ratkaisuun tai muuhun täytäntöönpanoperusteeseen; 2) perustuu velallisen allekirjoittamaan sitoumukseen, jota velallinen ei ilmeisen perustellusti kiistä; taikka 3) on muuten niin selvä, ettei sen oikeellisuutta voida perustellusti epäillä. Ei, jos velkojalla turvaava vakuus (esim. pantti) Konkurssiin asettamista voi vaatia velkoja, jonka saatava velalliselta: Insolvenssioikeus

10 Konkurssin alkamisen oikeusvaikutukset 1
Velallinen menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan. Sopimus, jonka velallinen tekee konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta, ei sido konkurssipesää. Velkoja ei saa nostaa kannetta tuomion saamiseksi konkurssisaatavasta konkurssipesää vastaan. Panttivelkoja saa kuitenkin nostaa kanteen saatavan perimiseksi panttiomaisuudesta. Konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen ei saa kohdistaa ulosottotoimia konkurssisaatavan perimiseksi. Panttiomaisuuden rahaksimuutosta on erityissääntelyä. Insolvenssioikeus

11 Konkurssisaatava ja massasaatava
Konkurssisaatava: ennen konkurssin alkamista syntynyt velalliselta oleva saatava. Jako-osuus konkurssipesästä Velkojien maksunsaantijärjestys (etuoikeudet) Panttivelkoja saa hakea erillistäytäntöönpanoa (separatisti) Massasaatava / massavelka: konkurssin jälkeen syntynyt konkurssipesän velka Esimerkiksi velallisen liiketoiminnan jatkamiseen liittyvä Ei kuulu konkurssimenettelyyn (ei valvota konkurssissa) Maksettava pesän varoista ennen konkurssivelkoja Voi olla erillistäytäntöönpanon kohde (pesään kohdistettu ulosmittaus) Insolvenssioikeus

12 Konkurssin alkamisen oikeusvaikutukset 2
Velallisen sopimukset: vastapuolen kysyttävä, sitoutuuko konkurssipesä sopimukseen. Jos sitoutuu ja asettaa hyväksyttävän vakuuden, sopimusta ei saa purkaa (ellei esim. henkilökohtainen sopimus) Konkurssisaatava, joka ei ole erääntynyt, katsotaan konkurssissa erääntyneeksi ellei saatava ole ehdollinen eikä vahingonkorvaus tms. selvitystä vaativa eikä velkojalta suoritusta edellyttävä. (Konkurssin päättymisen vaikutus:) Velallinen ei vapaudu vastaamasta saatavista, joille ei ole kertynyt täyttä suoritusta paitsi yhtiö (purkautuu) Insolvenssioikeus

13 Konkurssihallinto 1: velkojainkokous
Päätösvalta velkojilla ellei asia kuulu pesänhoitajalle. Velkojan äänimäärä on konkurssisaatavan määrä. velallisen tai velkojan hakemuksesta jos päätös ei ole syntynyt oikeassa järjestyksessä ja menettelyn virheellisyys on voinut vaikuttaa lopputulokseen tai päätös on omiaan tuottamaan velkojalle tai jollekulle muulle epäoikeutettua etua konkurssipesän tai toisen velkojan kustannuksella taikka on velkojaa tai velallista kohtaan ilmeisen kohtuuton. Tuomioistuin voi kumota päätöksen tai muuttaa sitä Insolvenssioikeus

14 Konkurssihallinto 2: pesänhoitaja
Pesänhoitaja: tuomioistuin määrää konkurssin alkaessa pesään kuuluva omaisuuden hoito ja säilyttäminen; juokseva hallinto velallisen saatavien periminen ja pesän oikeuksien turvaaminen; pesänhoitajalle kuuluvat palkkaturvaa koskevat tehtävät; pesän laajuuden selvittäminen; mahdollisesti takaisinsaanti (oikeustoimien peräyttäminen / omaisuuden palauttaminen pesään); pesäluettelon ja velallisselvityksen laatiminen; valvontapäivän määrääminen, valvontojen vastaanotto ja hyväksyttävien saatavien selvittäminen jakoluettelon laatiminen ; pesään kuuluvan omaisuuden myynti; varojen tilitys velkojille jakoluettelon mukaisesti; lopputilitys Insolvenssioikeus

15 Konkurssivalvonta ja jakoluettelo
Jako-osuutta saadakseen velkojan on valvottava konkurssisaatavansa kirjallisesti (valvontakirjelmä) ilmoittamalla se pesänhoitajalle viimeistään valvontapäivänä, jollei saatavaa oteta huomioon ilman valvontaa. Pesänhoitajan on velkojien ja velallisen kuulemisen jälkeen laadittava jakoluettelo (pesänhoitajan jakoluettelo) tekemällä jakoluetteloehdotukseen riitautusten ja lausumien perusteella tarpeellisiksi katsomansa tarkistukset. Pesänhoitajan on toimitettava jakoluettelo tuomioistuimen vahvistettavaksi. Insolvenssioikeus

16 Riitautukset Kun pesänhoitaja on toimittanut jakoluettelon tuomioistuimelle, tuomioistuimen on tutkittava riitautukset ja muut valvontoja koskevat erimielisyydet. Riitautus on hyväksyttävä siltä osin kuin se on ilmeisen perusteltu tai velkoja, jonka saatavaa riitautus koskee, on myöntänyt riitautuksen oikeaksi. Selvästi perusteeton riitautus on hylättävä. Jos asia on jo lainvoimaisesti ratkaistu tai yleinen tuomioistuin ei ole asiassa toimivaltainen, riitautus jätetään tutkimatta. Insolvenssioikeus

17 Konkurssimenettely kaaviona
Tuomioistuimen myötävaikutus punaisella Konkurssi- hakemus Velallisen kuuleminen Päätös konkurssiin asettamisesta Konkurssivalvonta Jakoluettelo, vahvistaminen Velkaselvittely Omaisuus- selvittely Oikeuden-käynnit (riitautukset) Pesäluettelo Jako-osuudet velkojille Lopettaminen Insolvenssioikeus

18 Konkurssimenettelyn velkaselvittely
Tuomioistuimen myötävaikutus punaisella Luetteloidut saatavat Valvotut saatavat Jakoluettelo- ehdotus Valvontojen tarkastukset Pesänhoitajan jakoluettelo Saatavien riitautukset Jälkivalvonnat Tuomioistuimen vahvistama jakoluettelo Muutoksenhaku Insolvenssioikeus

19 Yrityssaneeraus Hakemuksen saneerausmenettelystä voi tehdä:
1) velallinen; 2) velkoja (ei jos saatava on riitainen tai epäselvä); 3) velallisen maksukyvyttömyydestä todennäköisesti taloudellisesti kärsivä (todennäköinen velkoja). Saneerausmenettely voidaan aloittaa, jos: 1) vähintään kaksi velkojaa (yhteenlasketut saatavat >/= 1/5 tunnetuista veloista) puoltavat 2) velallista uhkaa maksukyvyttömyys; tai 3) velallinen on maksukyvytön (ei, jos saneeraus ei auta kuin korkeintaan lyhytaikaisesti) Insolvenssioikeus

20 Saneerausmenettelyn esteet
velallisen varat eivät todennäköisesti kata menettelykustannuksia; velallinen ei todennäköisesti kykene maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja; on perusteltua syytä olettaa, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena perintätoimien estäminen tai velkojan taikka velallisen oikeuden loukkaaminen; velallisen kirjanpito on olennaisesti puutteellinen; rikokset velallisen toiminnassa. Insolvenssioikeus

21 Organisaatio ja menettely
Selvittäjä (tuomioistuin määrää) Velkojatoimikunta neuvoo ja valvoo selvittäjää Velallisen myötävaikutus Selvittäjä laatii ehdotuksen Tuomioistuin vahvistaa Saneerausohjelma Insolvenssioikeus

22 Saneerauksen alkamisen oikeusvaiku-tukset (ohjelman vahvistamiseen asti)
Ei vaikuta velallisen sitoumuksiin, mutta keskeyttää viivästyskoron kertymisen saneerausvelalle Velallinen ei saa maksaa saneerausvelkaa eikä asettaa siitä vakuutta (maksu- ja vakuuskielto) Poikkeus: mm. palkka ja elatusapu Saneerausvelkoja koskeva perintä- ja ulosmittauskielto Pantti tarvittaessa palautettava (etuoikeus maksuun säilyy) Velallinen säilyttää (rajoitetun) toimintaoikeuden Ei saa ottaa kuin tavanomaista velkaa, antaa vakuutta eikä myydä yritystä Hakemuksen vireilletulon jälkeen syntyvät velat on maksettava sitä mukaa kuin ne erääntyvät Insolvenssioikeus

23 Velkajärjestelyn keinot - saneerausohjelmassa voidaan:
1) muuttaa velan maksuaikataulua; 2) määrätä, että velallisen maksusuoritukset on luettava ensin velan pääoman ja vasta sen jälkeen luottokustannusten lyhennykseksi; 3) alentaa jäljellä olevaan luottoaikaan kohdistuvien luottokustannusten maksuvelvollisuutta; 4) alentaa maksamatta olevan velan määrää. Velkajärjestelyt voivat sisältää myös velan maksamisen kokonaan tai osaksi. Insolvenssioikeus

24 Saneerausohjelman oikeusvaikutukset
Tuntemattomat saatavat raukeavat Saneerausvelan ulosmittaus raukeaa Osakeyhtiöissä varojenjakokielto mahdollinen Määrää velkasuhteiden sisällön Mm. ohjelman rikkominen Varojenjako ohjelman vastaisesti Jonkin velkojan suosiminen Saneerausohjelman raukeaminen Insolvenssioikeus

25 Ulosotto: Ulosottokaari 2007
Viranomaiset Kihlakunnanvoudit (ulosottovirasto) yleisviranomainen Valtakunnanvoudinvirasto (keskushallinto) Ulosottoperusteet: tuomio ym. Ulosmittaus Hakemus ja menettely Varojen kohdentaminen, erottamisetu ja ulosmittauskiellot Palkan ulosmittaus Omaisuuden myynti ja tilitys Kiinteistön pakkohuutokauppa: kiinnitykset ym. selvittely Turvaamistoimet (OK 7 luku): takavarikko, uhkasakko, teettämisvaltuus ym. Insolvenssioikeus

26 Täytäntöönpanokelpoisuuden määräaikaisuus
Ulosottoperuste, jossa luonnolliselle henkilölle on asetettu maksuvelvoite, on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuotta. 20 vuotta, jos velkoja on luonnollinen henkilö tai jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun Tuomioistuin voi määrätä määräajan jatkumaan 10 vuotta laskettuna alkuperäisen määräajan päättymisestä tai saatavan lopullisesta vanhentumisesta VanhL:n nojalla sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi jos velallinen on alkuperäisen määräajan kuluessa olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia Insolvenssioikeus

27 Saatava vanhentuu ulosottoperusteen vanhennuttua
Saatava vanhentuu, kun ulosottoperusteen määräaika kuluu umpeen. Jos velkoja ei hanki tuomiota, hän voi ylläpitää saatavaa lopulliseen vanhentumiseen saakka muistuttamalla siitä aina ennen vanhentumisajan (3 vuotta) umpeen kulumista (vanhentumisen katkaiseminen). Perimiseen tarvitaan kuitenkin ulosottoperuste (tuomio). Saatavan elinajan takaraja on lopullinen vanhentuminen. Tämä koskee vain saatavia, joista on hankittu ulosottoperuste. Insolvenssioikeus

28 Lopullinen vanhentuminen
Laki velan vanhentumisesta (VanhL) 13 a § ( /1126) [HE 83/2014]: Luonnollisen henkilön sopimukseen perustuva rahavelka vanhentuu viimeistään, kun 20 vuotta on kulunut velan erääntymisestä. Jos velkoja on luonnollinen henkilö, vanhentumisaika on 25 vuotta. Tässä tarkoitettua vanhentumisaikaa ei voida katkaista. Velan vanhentumisesta ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuutta koskevan määräajan umpeen kulumisen johdosta säädetään ulosottokaaren (UK; 705/2007) 2 luvun 27 §:ssä. VanhL:n mukainen vanhentuminen ei estä ulosottoperusteen määräajan jatkamista (UK 2:26 ja 27, 2–4) Insolvenssioikeus