Saatavan arvopaperistaminen

Esitys aiheesta: "Saatavan arvopaperistaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Saatavan arvopaperistaminen
Käsitteistä ja ongelmakohdista - arvopaperistamisella (securitisation) tarkoitetaan lukumääräisesti suuren homogeenisen lainakannan tai ylipäänsä minkä tahansa saatavakannan kokoamista yhteen -> laina/saatavapoolin muuttamista markkinakelpoiseksi arvopaperiksi ja ko. arvopaperin myymistä ulkopuolisille sijoittajille - myynnissä käytetään hyväksi erillisyhtiötä (Special Purpose Vehicle), joka rahoittaa oston laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjalainan (jvk) - asuntolainat, auto- ja luottokorttilainat, vuokra- ja myyntisaatavat yms. - arvopaperistamistransaktion velvoite- ja esineoikeudellisia pääongelmia on kolme: (1) saatavien siirto erillisyhtiölle, (2) vakuuksien siirto erillisyhtiölle ja (3) saatavien ja vakuuksien käyttö sijoittajien saatavien vakuutena - oma kysymyksensä on erillisyhtiön perustaminen; verolainsäädäntö ja pankkisalaisuuteen liittyvä lainsäädäntö

2 Arvopaperistamistransaktioihin osallistuvat
Alkuperäinen velallinen (borrower) Alkuperäinen velkoja (lender) Erillisyhtiö (SPV) Ostetun saatavapoolin hallinnoija (originator) Rating-laitokset (rating institute) Sijoittajat (investors) Yhteinen edunvalvoja (trustee) Valuutanvaihto- eli swap-sopimuksen vastapuoli Lisävakuusjärjestelystä huolehtiva osapuoli (esim. vakuutusyhtiö) Maksuvalmiuden varmistaja

3 Arvopaperistamistransaktion hyötynäkökohdat
Arvopaperistajan (luotonantajan) näkökulma - monessa tapauksessa on kyse laskennallisen riskin pienentymisestä (1) arvopaperistaminen pienentää laskennallista riskiä, sillä transaktion kohteena olevat luotot ja samalla luottojen sisältämät riskit siirtyvät pois luotonantajan taseesta ja siten rasittamasta vakavaraisuutta; (2) arvopaperistamisen voidaan ainakin periaatteesa myös katsoa lisäävän luotonantajien liikkumavaraa suhteessa eri tavoin riskipainotettuihin saataviin; ja (3) arvopaperistettavien luottojen osalta poistuu jälleenrahoitusriski. - riskien hallitsemisen lisäksi tietyissä markkinatilanteissa arvopaperistaminen -> (i) antaa mahdollisuuden parantaa sitoutuneen pääoman tuottoa; (ii) uuden rahoitusmuodon edullisuus; (iii) lisää luotonantajien potentiaalisten rahoittajien määrää

4 Arvopaperistamistransaktion hyötynäkökohdat jatkuu
Sijoittajien näkökulma - lisää markkinoille uuden rahoitusinstrumentin - mahdollisuus tuottoon Alkuperäisen velallisen näkökulma - lähtökohtaisesti tulisi olla neutraali - toisaalta arvopaperistaminen hyvin organisoituna voi lisätä kohtuuhintaisen rahan tarjontaa

5 Saatavien siirtoon liittyvistä kysymyksistä
Saatavien siirto (poolin myynti) erillisyhtiölle -> arvop. saatavien osalta velkojan vaihdosta -> erillisyhtiöstä uusi velkoja Velkakirjaoikeutemme mukaan velkasuhteen velallinen ja velkoja voivat vaihtua toiseksi henkilöksi Velkojan vaihdos ei edellytä velallisen suostumusta -> uuden velkojan oikeudet samat velallista kohtaan kuin alkup. velkojalla -> velalliselle ei saa aiheutua konkreettista haittaa vaihdoksesta Luonnollisesti edellytetään, että saatava on siirtokelpoinen Pätevä siirto edellyttää vain siirtosopimusta, jossa saatavat yksilöidään Tavallisen saatavan luovuttaja vastaa saamisen pätevyydestä, ei hyvyydestä, jos ei ole toisin sovittu (VKL 9 §) -> luottoriskiä ei ole luovuttajalla Saatavan siirron yhteydessä siirtyvät myös saamisen turvaamista koskevat vakuudet

6 Saatavan siirto jatkuu
Esineoikeudellisesti tehokas siirto edellyttää jälkitoimenpiteitä Saantosuoja -> juokseva vk (VKL 14 §; traditio); tavallinen vk -> ei saantosuojaa Vaihdantasuoja-> tavallinen vk (VKL 31 § denuntiaatio saamisvelalliselle); juokseva vk (VKL 22 § -> alkuperäinen velkoja, jos on pankki, säilyttää velkakirjoja vastedes erillisyhtiön lukuun VKL 22.2 §:n nojalla Maksusuoja, tavallinen vk siirtoilmoitus saamisvelalliselle Onnistuneen arvopaperistamisen edellytyksenä -> varojen voidaan kaikissa merkityksellisissä suhteissa katsoa siirtyneen velkojalta erillisyhtiölle -> on tapahtunut saatavien todellinen myynti (true sale) eikä vakuusluovutus (enemmän anglosaksinen ongelma) -> saatavan siirrosta on tehty asianmukainen siirtoilmoitus velallisille

7 Vakuuksien siirto Sijoittajat edellyttävät, että saatavat ovat vakuudellisia -> korkeampi luottokelpoisuusluokitus (AAA ainakin osa) Oikeustoimena saatavakannan kauppa vakuuksineen Tapahtuu panttioikeuden subjektinvaihdos Uudesta velkojasta tulee saman pantti- ja saamisoikeudellisen oikeusaseman haltija kuin edeltäjänsä Takaus seuraa siirrettyä pääsitoumusta, jollei takaukseen ole liitetty siirtokieltoa -> käytännössä ei juurikaan arvopaperisteta saatavia, joiden vakuutena on vain takaus Saatavan siirrossa (kaupassa) vanha päävelka ei lakkaa -> niinpä velan myynti erillisyhtiölle ei pääsäännön mukaan vapauta takaajia vastuusta Saamisoikeuksien osalta siirtoa ja panttausta koskevat samat säännöt (VKL 10 §) Siirtoilmoitus on tehtävä myös vierasvelkapantin antaneelle

8 Joukkovelkakirjan vakuusjärjestely
Erillisyhtiö panttaa liikkeellelaskeman jvklainan vakuudeksi koko siirretyn saatavakannan ja niihin liittyvät vakuudet sijoittajien hyväksi Panttaussopimus tehdään usein sijoittajien yhteisen edunvalvojan (trusteen) kanssa -> edunvalvojalla on sijoittajien lukuun panttioikeus käytännössä erillisyhtiön koko omaisuuteen Kansainvälisissä tranaktioissa on kiinnitetty huomiota kolmeen perusongelmaan: (1) voiko sijoittajilla olla erillisyhtiön omaisuuteen kohdistuva tehojkas panttioikeus, joka on muuttuva ja/tai sisältää tulevaisuudessa ansaittavaa omaisuutta? (2) onko mahdollista perustaa sijoittajien hyväksi tehokas vakuus, kun sijoittajien yksilöinti voi muuttua ajan myötä? Ja (3) mitä muodollisuuksia vaaditaan tehokkaan vakuusoikeuden perustamiseksi?

9 Tehokas panttaus sijoittajien hyväksi
Saatavan panttaus - saatavan panttausta koskevat samat säännöt kuin luovutusta (VKL 10 §) - saatava panttikelpoinen-> yksilöity, luovutus- ja ulosmittauskelpoinen ja vaihdannallista varallisuusarvoa - erillisyhtiö säilyy panttauksen jälkeenkin sopimussuhteessa saamisvelallisena -> erillisyhtiön toimivalta on rajoitettua-> ei voi määrätä oikeudellisesti saatavastaan panttioikeuden haltijan vahingoksi -> asioista sovitaan (b) Edelleenpanttaus - velkojalla on oikeus käyttää hallussaan olevia panttia ei-omistajana oman luottonsa vakuutena ; KK 10:6 - säännös ex analogia sallii myös arvopapereiden ns. edelleenpanttauksen kuin myös ns. panttisaatavan edelleenpanttauksen

10 Tehokas panttaus sijoittajien hyväksi jatkuu
KK 10:6:n mukaan edelleenpanttauksesta on ilmoitettava pantinomistajalle eikä panttausta saa suorittaa suuremmasta arvosta tai muilla ehdoilla kuin se on ollut edelleenpanttaajalla (SPV) itsellään Edelleenpanttaus voidaan jäsentää kahdella tavalla: (i) pantataan panttiobjekti edelleen tai (ii) perustetaan panttioikeus panttioikeuteen edelleenpantinsaajalle Edelleenpanttauksen sivullissitovuuden aikaansaamiseksi on suoritettava tarpeellinen julkivarmistus (denuntiaatio/traditio) Edelleenpanttaus ei ole pätevä, jos se on suoritettu vastoin nimenomaista kieltoa (luottolaitoksilla ei ole edelleenpanttaus-oikeutta LuottolaitosL:n mukaan, jollei toisin ole sovittu Erillisyhtiö ei ole luottolaitos

11 Tehokas panttaus sijoittajien hyväksi jatkuu
Velallisen/pantiksiantajan kannalta tärkeitä reunaehtoja vakuusjärjestelyn kannalta on: - vastuut eivät lisäänny velallisen osalta; - erillisyhtiön liiketoiminta rajoittuu kyseisen arvopaperistetun saatavapoolin hoitamiseen; - erillisyhtiön on oltava luovuttaja-velkojasta konkurssioikeudellisesti erillinen (bankruptcy remoteness) - erillisyhtiö on yleensä osakeyhtiömuotoinen yhtiö, joka on perustettu juuri arvopaperistamisen hoitamista varten ja puretaan tarkoituksen täytettyä (voi olla myös jatkuva) - erillisyhtiön omistajana voisi olla yleishyödyllinen säätiö