Kertausluentojen rakenteesta

Kertausluentojen rakenteesta
Kolme eri osaa kirjan rakenteen perusteella: Osa I – Panttioikeuden perustaminen Panttikohteet, Panttaussopimus ja Julkivarmistus Pisin ja tärkein osa Osa II – Panttivelkojan vilpittömän mielen suojasta Kirjan kappaleet Julkivarmistuksen ajankohdan merkitys ja Panttivelkojan vilpittömän mielen suoja Lienee kirjan vaikein osio Osa III – Pantin realisointi Loppuosa kirjasta

Perusteita panttioikeudesta – Osa I
Panttioikeuden perustaminen Yleistä panttioikeudesta ja esineoikeudesta Millaista omaisuutta voidaan pantata Erilaiset panttikohteet Panttaussopimuksesta Panttaussopimuksen sisällöstä Pantilla turvattavan saamisen määrittäminen Panttikohteen määrittäminen ja panttikohteen ulottuvuus Panttaussopimuksen luontoissuoritusvelvollisuus Julkivarmistus Tähän liittyen käsitellään myös julkivarmistustilanteen pysyvyyden merkitys

Yleisiä huomioita kirjasta
Tämä ja Vahingonkorvaus – ja sopimusoikeuden perusteet kirja rakentavat periaatteessa pohjan koko varallisuusoikeudelle. Tämä kirja käsittelee esineoikeutta, toinen velvoiteoikeutta Esineoikeuteen kuuluu muun muassa Oppi omaisuuden jaosta kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen Esineen omistajan määräysvalta esineestä Erilaiset rajoitetut esineoikeudet esineeseen Kollisiotilanteet Kirjasta hankalan on tehnyt erityisesti se, ettei montaa asiaa ole selitetty kirjassa eikä kirjassa ole minkäänlaista alustusta esineoikeuteen Panttioikeutta voi ajatella esineoikeuden yhtenä alalajina

Kirjassa on siis kyse esineoikeudesta  sivullissitovuus Vrt. Vahingonkorvaus- ja sopimusoikeuden perusteet, jossa kyse osapuolten välisestä suhteesta Vahingonkorvaus ja sopimusoikeuden perusteet Panttioikeus sen sijaan A B A B

Kirjassa on siis kyse esineoikeudesta  sivullissitovuus Vrt. Vahingonkorvaus- ja sopimusoikeuden perusteet, jossa kyse osapuolten välisestä suhteesta Vahingonkorvaus ja sopimusoikeuden perusteet Panttioikeus sen sijaan A B A B kolmas

Kuka kolmas? Esimerkiksi Pantinantajan toinen velkoja Aiempi luovutuksensaaja Oikea omistaja Käytännössä joku panttisuhteen ulkopuolinen, jonka asemaan / oikeuteen panttioikeus vaikuttaa tai voi vaikuttaa. Jos sen sijaan taho tulee panttivelkojan sijaan (velkojanvaihdos) tai pantinantajan sijaan (velallisen vaihdos/seuraanto) ei ole kyse panttisuhteen ulkopuolisesta Nämähän tulevat panttisuhteen osapuolen sijaan.

Kirjan ulkopuolista asiaa – vakuuksien jaottelua  Hyvä tietää
Vakuudet Esinevakuusoikeudet Henkilövakuusoikeudet Esinekohtaiset Ei-esinekohtaiset mm. takaukset Omistuksenpidästys Pidätysoikeus Yrityskiinnitys Tukikirjeet yms. Vakuusluovutus Panttioikeus

Vakuudet Yrityskiinnitys
Kirjan ulkopuolista asiaa – vakuuksien jaottelua  Hyvä tietää  Nämä mainittu kirjassa Vakuudet Esinevakuusoikeudet Esinekohtaiset Ei-esinekohtaiset Yrityskiinnitys Vakuusluovutus Panttioikeus

Kirjan ulkopuolista asiaa – vakuuksien jaottelua  Mutta keskitytään tähän
Vakuudet Esinevakuusoikeudet Esinekohtaiset Panttioikeus

Kolme sivullissitovan panttioikeuden syntymisen edellytystä
I. Panttaussopimus Sitoo inter partes II. Saaminen / Saatava Panttauksen causa Voi syntyä vasta tulevaisuudessa ja olla ehdollinen. Saatavan on kuitenkin oltava olemassa Tarkoittaa viime kädessä sitä, että panttauksella on oltava liityntä saamisen (oikeus)perusteeseen III. Julkivarmistus Sitoo ultra partes Sivullissitovuus, sitoo kolmansia (esineoikeudellinen sitovuus)

Kolme sivullissitovan panttioikeuden syntymisen edellytystä
I. Panttaussopimus Sitoo inter partes II. Saaminen / Saatava Panttauksen causa Voi syntyä vasta tulevaisuudessa ja olla ehdollinen. Saatavan on kuitenkin oltava olemassa Tarkoittaa viime kädessä sitä, että panttauksella on oltava liityntä saamisen (oikeus)perusteeseen III. Julkivarmistus Sitoo ultra partes Sivullissitovuus, sitoo kolmansia (esineoikeudellinen sitovuus) IV. Panttauskompetenssi Tarkoittaa, että pantinantaja on oikeutettu määräämään panttikohteesta  EI ole välttämätön

Millaista omaisuutta voidaan pantata? – Yleiset edellytykset (s.6)
Palauta mieleesi: Mitä ”kohteelta” edellytetään, jotta se olisi panttikohde?

Luovutuskelpoinen kohde, jolla on varallisuusarvoa Varallisuusarvon puute ei ole este panttaamiselle. Käytännössä taas tärkein edellytys. ” = Ulosmittauskelpoisuus” Ulosmittauskelpoisuuden puute johtuu oikeuspoliittisesta perusteesta Lainsäädännön avulla erikseen kielletty Ulosmittauskelpoisuus on luovutuskelpoisuutta rajallisempaa  ei sulje panttauskelpoisuutta tällöin pois

Kohteen julkivarmistusmahdollisuus Kaikki luovutuskelpoinen ei ole aina panttauskelpoista Ilman julkivarmistusta panttioikeus ei ole (lähtökohtaisesti) sivullissitova  oikeustekninen este Sitonee silti inter partes Tällaisia varallisuuseriä ei käytetä panttikohteina Panttikohdetta, jota ei voida julkivarmistaa, voidaan käyttää muutoin vakuutena Kirjassa käsitellään kaksi esimerkkiä tältä osin Tekijänoikeus Ulosmittauskelpoinen, vasta kun tekijä on luovuttanut sen eteenpäin Epäselvää, voidaanko tekijänoikeutta pantata Voidaan käyttää vakuutena vakuusluovutuksessa ja yrityskiinnityksen piirissä Toisen maalla oleva rakennus Irtainta omaisuutta Voi kuulua käyttöoikeuskiinnityksen piiriin tai yrityskiinnityksen piiriin

Kohteen yksilöitävyys Yksilöintiperiaate = panttikohteen oltava riittävän tarkasti yksilöity, jotta panttivelkoja voisi toteuttaa panttaussopimuksen mukaisen oikeutensa (julkivarmistus) pantinantajaa kohtaan Tästä huolimatta paljousesine on panttikelpoinen Säilytetään erillään muusta erästä ja sekoittumisesta ei vaaraa Panttikohde voi syntyä vasta tulevaisuudessa samoin kuin saaminenkin Käytännössä asettaa enemmänkin vaatimuksia panttaussopimuksen sisällölle Kuin panttikohteen ominaisuuksille

Millaista omaisuutta voidaan pantata? – Eri panttikohteita (s.13)
Palauta mieleesi: Mikä on kiinteää omaisuutta ja mikä irtainta omaisuutta? Ainesosa- ja tarpeistosuhde ja sen merkitys panttikohteen kannalta Minkälainen irtain omaisuus voidaan pantata maakaaren mukaisessa järjestyksessä? Miksi kiinteistöä ei voida edelleenpantata?

Kiinteä omaisuus Kiinteistö Kaikki kiinteistöt eivät ole panttauskelpoisia Miten kiinteistöön perustetaan panttioikeus? Kiinteistöpanttioikeuden kohdetta/ulottuvuutta määrittää keskeisesti ainesosa–ja tarpeistosuhde.

Faktinen liitossuhde Käyttötarkoituksen yhteys eli sivuesinettä käytetään pysyvästi pääesineen tarkoitusta varten (taloudellinen yhteenkuuluvuus) Fyysinen yhteys (paikallinen yhteenkuuluvuus) Omistuksen yhteisyys Sivu- ja pääesine kuuluvat samalle omistajalle Oikeuksien yhteisyys + Pysyvyyskriteeri!!  oikeuskäytännössä tähän on kiinnitetty eniten huomiota. Kiinteistönomistajan mahdollisuus määrittää panttikohdetta kiinnitys- ja lainhuutorekisteriin tehtävällä kirjauksella. (s s.17-18) Kuuluuko pysyvästi kiinteistöllä sijaitseva kone tai laite kiinteistöön vai ei Hyvä huomata, että koskee vain elinkeinonharjoittajaa Kyseessä on siis ainesosa- ja tarpeistoa koskeva kirjaus

Millaista omaisuutta voidaan pantata? – Eri panttikohteita (s.19-20)
Kiinteistön lisäksi panttioikeus voidaan vahvistaa kiinteistön määräosaan. Jokainen yhteisomistaja voi määrätä omasta osuudestaan muita yhteisomistajia kuulematta Koko kiinteistön panttaaminen edellyttää lähtökohtaisesti kaikkien yhteisomistajien suostumusta. Kiinteistön yhteisomistajat voivat parantaa kiinteistön vakuusarvoa Tekemällä ja KIRJAAMALLA sopimuksen kiinteistön hallinnanjaosta Paras etusija Kirjattu sopimus sitoo luovutuksensaajaa, kirjaamaton sopimus sen tekijöitä Yhteisomistettua kiinteistöä ei voida ulosmitata kokonaan sen jälkeen, kun sopimus kiinteistön hallinnan jakamisesta on kirjattu.

Millaista omaisuutta voidaan pantata. – Eri panttikohteita (s
Millaista omaisuutta voidaan pantata? – Eri panttikohteita (s ja s.54-55) Panttioikeus voidaan perustaa myös kiinteistön määräalaan. Määräalaan vahvistettu kiinnitys kohdistuu myös siitä myöhemmin perustettuun kiinteistöön. Määräala tulee olla lainhuudatettu, jotta siihen voidaan hakea kiinnitystä. Kyse on välivaiheesta. Määräala muodostetaan yleensä lohkomalla. Lisäksi myös kiinteistöön, josta määräala on luovutettu, vahvistettu kiinnitys kohdistuu määräalaan ja siitä muodostettuun kiinteistöön. Kirjan sivu 55. Kiinteistöön vahvistettu kiinnitys kohdistuu täysimääräisesti kiinteistötoimituksen jälkeen kiinteistöstä lohkomalla tai halkomalla muodostettuihin kiinteistöihin.

Millaista omaisuutta voidaan pantata? – Eri panttikohteita (s ja s.54-55) Kirjan sivu 55. Kiinteistöön vahvistettu kiinnitys kohdistuu täysimääräisesti kiinteistötoimituksen jälkeen kiinteistöstä lohkomalla tai halkomalla muodostettuihin kiinteistöihin. Lohkokiinteistö voidaan kuitenkin vapauttaa emäkiinteistöön vahvistetusta kiinnityksestä KML:ssa säädetyin edellytyksin.

Millaista omaisuutta voidaan pantata? – Eri panttikohteita (s ja s.54-55) Kirjan sivu 55. Kiinteistöön vahvistettu kiinnitys kohdistuu täysimääräisesti kiinteistötoimituksen jälkeen kiinteistöstä lohkomalla tai halkomalla muodostettuihin kiinteistöihin. Lohkokiinteistö voidaan kuitenkin vapauttaa emäkiinteistöön vahvistetusta kiinnityksestä KML:ssa säädetyin edellytyksin. EMÄKIINTEISTÖ

KIINTEISTÖ, JOSTA MÄÄRÄALA LUOVUTETTU
Lohkominen KIINTEISTÖ, JOSTA MÄÄRÄALA LUOVUTETTU MÄÄRÄALA Lohkomisen jälkeen lainhuuto Lohkominen

Lohkokiinteistön vapauttaminen emäkiinteistön kiinnityksistä
KANTAKIINTEISTÖ LOHKOKIINTEISTÖ Lohkokiinteistön vapauttaminen emäkiinteistöön vahvistetuista kiinnityksistä 1) Lohkokiinteistöön ei kohdistu panttioikeutta; 2) panttivelkojan suostumus; tai 3) Ilman suostumusta, jos KANTAKIINTEISTÖ selvästi riittää vastaamaan emäkiinteistöön kohdistuvista panttisaamisista Yleensä sovitaan, koska määräala voidaan liittää myös toiseen kiinteistöön. Lohkominen

Määrala vs Määräosa Määräala
A omistaa määräalan, joka on luovutettu kiinteistöstä.

Määrala vs Määräosa Metsämaata Asuinrakennus
A, B ja C omistavat yhdessä kiinteistön määräosiin  Kenellekään ei kuulu tiettyä aluetta kiinteistöstä.  Voivat tehdä sopimuksen kiinteistön hallinnan jakamisesta.

Määrala vs Määräosa Hallinnanjakosopimuksen merkitys
Nyt A, B ja C hallitsevat kukin määrättyä aluetta.

Kiinnitys voidaan vahvistaa ja tätä kautta perustaa panttioikeus myös maahan kohdistuvaan käyttöoikeuteen ja siihen kuuluviin rakennuksiin. Kirjaamisvelvollisuuden alainen erityinen oikeus  EI LAINHUUTOA  Oikeudenhaltija kirjataan Ainoastaan edellytykset täyttävä erityinen oikeus on kiinnityskelpoinen Edellytykset: Määräaikainen Siirtokelpoinen Rakennukset ja laitteet Muunlaiseen kiinteistöön kohdistuvaan käyttöoikeuteen (rajoitettu esineoikeus) ei voida vahvistaa kiinnitystä maakaaren järjestyksessä Esim. muu vuokraoikeus  silti voidaan kirjata Samoin voidaan kirjata muu erityinen oikeus  metsänhakkuuoikeus

Muita erityisiä oikeuksia kiinteistöön voidaan käyttää vakuutena muutoin (EI PANTTINA) Esimerkiksi kirjassa on käsitelty sitä, että maa-aineisten otto-oikeus tai metsänhakkuuoikeus voi kuulua yrityskiinnityksen piiriin Kiinteistöpanttioikeus kohdistuu kiinteistöön  erityinen oikeus kohdistuu kiinteistöön  kiinteistöön kohdistuva erityinen oikeus voidaan pantata Muita panttikelpoisia rajoitettuja esineoikeuksia kiinteistöön (kaivoslaki) Kaivosmineraalien hyödyntämisoikeus Malminetsintälupaan perustuva etuoikeus Kiinteistöjen osalta edelleenpanttaus ei ole mahdollinen Panttivelkoja ei voi luovuttaa panttikirjaa omien velkojensa vakuudeksi Vain kiinteistön omistaja voi perustaa panttioikeuden kiinteistöön

Irtain omaisuus Muut esineet kuin kiinteistö ovat irtainta. Reaaliesine = Käteispantti Irtaimeen omaisuuteen luettavat panttikohteet voidaan esineoikeudessa jakaa saamis- ja osuusoikeuksiin. Arvopaperi Arvopaperi eli asiakirja, johon osuus- tai saamisoikeus on yhdistetty niin, että vain haltijalla on arvopaperin tuottama oikeus Haltijavelkakirja / Määrännäisvelkakirja ovat arvopapereita, MUTTA TAVALLINEN VELKAKIRJA EI OLE ARVOPAPERI

Arvo-osuus Arvo-osuusjärjestelmään liitetty osuus- ja saamisoikeus ”sähköinen arvopaperi” Tavallinen velkakirja / Saamisoikeus Saamisoikeudesta ei ole välttämättä edes tavallista velkakirjaa Esimerkiksi kauppahintasaatava tai vahingonkorvaussaatava Ei arvopaperi, sillä velallinen ei ole antanut oikeutta siirtoon Immateriaalioikeudet Tekijänoikeutta lukuun ottamatta kaikki muut tärkeimmät rekisterissä Kuljetusvälineet Käytössä kiinnityspanttijärjestelmä  Irtainta omaisuutta voidaan edelleenpantata nimenomaisten lainsäännöksien turvin, mutta panttivelkojan ilmoitettava tästä pantinantajalle

Millaista omaisuutta voidaan pantata
Millaista omaisuutta voidaan pantata? – Panttausvallan rajoittaminen oikeustoimin (s.28) Sovittu rajoitus, jonka mukaan varallisuuserää (i.e panttikohdetta) ei saa pantata Ei pidetty lähtökohtaisesti sivullissitovana, koska kaksi ei voi sopia kolmannelle asetettavasta rajoituksesta Kiinteä omaisuus Luovutusosapuolet eivät voi sopia rajoituksesta (MK:n kielto) Muussa osapuolisuhteessa rajoituksesta voidaan sopia (e contrario) Esimerkiksi luotonantaja – luotonsaaja- suhteessa Ei pitäisi sitoa kolmatta (edes vilpillistä) Irtain omaisuus Luovutusosapuoli- ja l & l -suhteessa rajoittamisesta voidaan sopia Epäselvää, sitooko lahjanantajaa Epäselvää, sitooko kolmatta Kysy, miten negative pledge –sitoumuksesta saadaan sivullissitova.

Panttaussopimus/sitoumus (s.31)
Palauta mieleesi: Mitä panttaussopimuksesta tulisi käydä ilmi, jotta voidaan puhua panttaussopimuksesta Luotonantajan tiedonantovelvollisuus Millainen luonnollinen henkilö voi tehdä panttaussopimuksen? Miten oikeushenkilö tekee panttaussopimuksen? Miksi panttikohde pitää määritellä tarkasti panttaussopimuksessa? Mitä kuuluu panttikohteeseen eli panttikohteen ulottuvuus? Pantilla turvattavan saamisen määrittäminen? Panttaussopimuksen oikeusvaikutukset

Panttaussopimus/sitoumus (s.31)
Ei määrämuotoa paitsi jos kyse Asunto-osakeyhtiön osakkeiden panttaus talonrakentamisvaiheessa MK:n muotosäännös (viittaus KK) epävarsinainen muotomääräys Kuitenkin käytännössä aina kirjallinen Panttaustahdonilmaisu Panttikohteen ja Pantilla turvattavan saamisen määrittäminen OikTL pätemättömyysperusteet samoin kuin lain tarjous-vastaus -mekanismi koskevat myös panttaussopimusta Panttaussopimus on sopimus siinä missä muutkin

Luotonantajan tiedonantovelvollisuus (s.35 ja 59-60)
Kolme erilaista  koskee luonnollista henkilöä Omavelkapanttauksen osalta säädetään KK:ssa Vierasvelkapanttauksen osalta takauslaissa. Tiedonantovelvollisuus ennen panttausta Omavelka- ja vierasvelkapanttaus Edellytykset joiden nojalla suoritus voidaan periä pantista Pakottavaa pantinantajan hyväksi Laiminlyönti voi johtaa sovitteluvastuuseen, mikäli Laiminlyönti on voitu olettaa vaikuttaneen panttaussitoumuksen sisältöön Sama koskee muitakin tiedonantovelvollisuuksia

Luotonantajan tiedonantovelvollisuus (s.35 ja 59-60)
Tiedonantovelvollisuus yleispanttauksen voimassa ollessa Vain vierasvelkapanttaus (takauslaki) Ilmoitettava maksamaton pääoma 6 kk välein Voidaan sopia, että uudesta velasta ilmoitetaan välittömästi Liittyy vierasvelkapanttauksen antajan mahdollisuuteen rajoittaa panttausvastuutaan Tiedonantovelvollisuus pyynnöstä Pyynnöstä päävelkaa koskevia tietoja Seikat ja velallisen sitoumukset, joilla voidaan olettaa olevan merkitystä pantinantajalle

Pantinantajan henkilö (s.37-46)
Luvussa on kyse siitä, kuka voi tehdä panttaussopimuksen Luonnollinen henkilö Oltava oikeustoimikelpoinen Vajaavaltainen tai oikeustoimikelpoisuudeltaan muutoin rajoitettu EI voi tehdä sopimusta itse Tällaista henkilöä edustaa edunvalvoja, joka tarvitsee vielä erikseen holhoustoimiviranomaisen luvan panttaamiseen Lupa voidaan hakea vielä jälkikäteen Päämies voi hyväksyä panttauksen täysivaltaiseksi tultuaan Osapuolella on vetäytymisoikeus tällaisesta sopimuksesta

Oikeushenkilö Oikeushenkilö edustaa aina edustaja, joka on luonnollinen henkilö Tärkeää hoksata, että yleensä vierasvelkavakuuden antaminen yhtiön varoista ei ole yleensä sallittu asianomaisen yhteisölain säännöksien nojalla Omavelkapanttaus sen sijaan on Näin esimerkiksi osakeyhtiössä, jossa vierasvelkapanttaus tulkitaan helposti laittomaksi varojenjaoksi Asunto-osakeyhtiölaissa vierasvelkapantin antamisesta on sen sijaan omat säännöksensä Avoimessa ja kommandiittiyhtiössä omavelka- että vierasvelkapantin antaminen on sen sijaan mahdollista kaikkien yhtiömiesten suostumuksella

Panttaussopimuksen voi myös tehdä toisen puolesta valtuutettu Edustusvalta perustuu oikeustoimeen eli valtuutukseen, ei asemaan Jos valtuutettu ylittää toimivaltansa, oikeustoimi ei sido valtuutuksen antajaa, jos vastapuoli tiesi tai olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä Maakaaressa on omat muotosäännöksensä valtuutukselle Allekirjoitettu, käytävä ilmi valtuutetun nimi ja panttikirja Erota tämä siitä, että kiinteistön omistaja voi käyttää valtuutettua myös kiinnityksen hakemisessa!!!! (s.72) Puolison asema ei sellaisenaan luo edustusoikeutta toisen puolison puolesta

Panttaussopimus – Panttikohteen määrittely (s.46)
Panttikohde tulee määritellä tarkasti jo panttaussopimuksessa velkojan suojan vuoksi Suoja velkojan ja velallisen keskinäissuhteessa (inter partes) Mahdollisuus vaatia luontoissuoritusta sopimuksen perusteella. (Suoja pantinantajan erityisseuraajia kohtaan) Suoja pantinantajan muihin velkojiin (ultra partes) Takaisinsaantiriski, että vakuus annettu vanhasta velasta. HUOM! Jatkuu taas sivulla 79. Palataan tähän myöhemmin.

Panttaussopimus – Panttikohteen määrittely (s.49)
Jos velkojalle jätetään määräysvaltaa panttisuhteen aikana, esim. velkoja saa myydä pantin omaan lukuunsa  kyseessä EI ole PÄTEVÄ PANTTAUS Jos näin on tehty pantinantaja menettää omistusoikeuden panttikohteeseen. Kenellä on omistusoikeus panttikohteeseen, jos kyseessä on pätevän panttaus?

Panttikohteen ulottuvuudesta eli mitä kuuluu panttikohteeseen
Panttaussopimus – Panttikohteen määrittely – Panttikohteen ulottuvuus (s.49-51) Panttikohteen ulottuvuudesta eli mitä kuuluu panttikohteeseen 2 keskeistä käsitettä  TUOTTO JA SURROGAATTI Lisäksi kiinteistön omistajan (elinkeinonharjoittaja) mahdollisuus määrittää, mitä kiinteistöön kuuluu aineistona- ja tarpeistona kuuluu tähän kokonaisuuteen Kyse loppupeleissä panttikohteen ulottuvuudesta

Panttaussopimus – Panttikohteen määrittely – Panttikohteen ulottuvuus (s.49-52)
1) Mitä tarkoitetaan ja kenelle kuuluu panttioikeuden tuotto? Se, mitä esineestä kertyy sen säännöllisessä käytössä Siviilinen ja luonnollinen tuotto Panttisuhteen aikana pantinantajalle siihen asti, kunnes konkurssi tai ulosmittaus alkaa, joiden jälkeen suoraan lain nojalla panttivelkojalle Yleensä tästä sovitaan Tuotto saattaa edellyttää erillistä julkivarmistusta (esim. asunto-osakeyhtiön osakkeen panttaaminen ja asunnossa asuu vuokralainen) Toisaalta kiinteistön kohteesta ei voi disponoida, joten kiinteistön vuokratuotto ei sellaisenaan voi kuulua panttioikeuden piiriin.

2) Surrogaatti ja onko panttivelkojalla oikeus siihen?
Panttaussopimus – Panttikohteen määrittely – Panttikohteen ulottuvuus (s.53-56) 2) Surrogaatti ja onko panttivelkojalla oikeus siihen? Tietty varallisuuskohde, johon henkilöllä (panttivelkojalla) on esinekohtainen, yksilöity oikeus (panttioikeus), korvataan sen sijaan tulleella toisella varallisuuskohteella eli surrogaatilla Surrogaatti = sijaan tuleva varallisuuskohde Yleensä kyse rahasurrogaatista, voi olla kyse myös kohdesurrogaatista Maakaaressa sääntelyä tältä osin: Panttivelkojalla on oikeus kiinteistön vahingoittumisesta maksettavaan vakuutuskorvaukseen Vakuutus on olettamana voimassa VakSopL:n mukaan myös panttivelkojan hyväksi Panttikohteen ulottuvuuden (arvon) muuttuminen sen vuoksi, että panttikohteen alueelliset rajat muuttuvat Oikeus lunastuskorvaukseen ja korvauksiin, joita maksetaan kiinteistöntoimituksissa  taustalla panttikohteen arvon muutos

Panttaussopimus -Pantilla turvattavien saamisten määrittely (s.56)
Erota toisistaan: Erityispanttaus Panttaus koskee vain yksilöityä päävelkaa Yleispanttaus Panttaus koskee velallisen aiempia ja tulevaisuudessa syntyviä velkoja  VELKOJAKOHTAINEN Voi olla joko rajoittamaton tai rajoitettu Rajoitetussa on määrätty Panttivastuun enimmäismäärä ja voimassaoloaika Yksityinen ei voi antaa rajoituksetonta yleispanttaussitoumusta vieraasta velasta (s.61) Panttaus koskee velan pääoman lisäksi velan liitännäiskustannuksia Takauslaissa taas poikkeus vierasvelkapantin osalta. Ei koske muuta kuin päävelkaa, ellei muuta sovittu. Esimerkki rajoitetusta.

Panttaussopimus – Panttaussopimuksen oikeusvaikutukset (s.62)
Panttaussopimus sitoo inter partes osapuolten välillä siinä missä muutkin sopimukset, Panttaussopimuksen luontoissuoritusvelvollisuutena on Esimerkki rajoitetusta.

Panttaussopimus sitoo inter partes osapuolten välillä siinä missä muutkin sopimukset, Panttaussopimuksen luontoissuoritusvelvollisuutena on julkivarmistuksen loppuun saattaminen Viime kädessä panttivelkoja voi tuomioistuin teitse vaatia pantinantajaa tähän luontoissuoritukseen Sopimuksen rikkominen johtaa vahingonkorvaukseen VRT. velkasopimuksen luontoissuoritusvelvollisuus Panttaussopimuksen sivullissitovuudesta Sitoo pantinantajan yleisseuraajia (perilliset) Sitoo vilpillisessä mielessä olevia pantinantajan erityisseuraajia Esimerkiksi myöhempi irtaimen myöhempi luovutuksensaaja EI sido kiinteän omaisuuden osalta edes vilpillisessä mielessä olevia erityisseuraajia EI sido pantinantajan velkojia Esimerkki rajoitetusta.

Panttaussopimus sitoo inter partes osapuolten välillä siinä missä muutkin sopimukset, Panttaussopimuksen luontoissuoritusvelvollisuutena on julkivarmistuksen loppuun saattaminen Viime kädessä panttivelkoja voi tuomioistuin teitse vaatia pantinantajaa tähän luontoissuoritukseen Sopimuksen rikkominen johtaa vahingonkorvaukseen VRT. velkasopimuksen luontoissuoritusvelvollisuus Panttaussopimuksen sivullissitovuudesta Sitoo pantinantajan yleisseuraajia (perilliset) Sitoo vilpillisessä mielessä olevia pantinantajan erityisseuraajia Esimerkiksi myöhempi irtaimen myöhempi luovutuksensaaja EI sido kiinteän omaisuuden osalta edes vilpillisessä mielessä olevia erityisseuraajia EI sido pantinantajan velkojia  Tämän takia panttaus on julkivarmistettava Esimerkki rajoitetusta.

Julkivarmistus (s. 63) Palauta mieleesi:
Mikä on julkivarmistuksen merkitys? Miten eri tavoilla irtainta omaisuutta voidaan julkivarmistaa? Miten julkivarmistetaan kiinteistöpanttioikeus? Miten kiinteistöön voi kohdistua useita panttioikeuksia ja miten niiden etusijajärjestys määräytyy? Mitä tapahtuu panttioikeudelle, jos julkivarmistustilanne purkautuu erinäisistä syistä? Tätä ennen tauko

Julkivarmistus (s. 63) Julkisuutta tuottava toimi, jonka perusteella panttaus saa sivullissitovuuden. Panttioikeus sitoa kolmatta ilman julkivarmistusta myös pelkän panttaussopimuksenkin nojalla, mutta tällöin oli kyse siis poikkeustilanteesta Julkivarmistustapa riippuu panttikohteesta Sama panttikohde voidaan jopa julkivarmistaa usealla eri tavalla. Tätä ennen tauko

Julkivarmistus – irtaimen panttaus (s.64)
Traditio eli hallinnan siirto Tosiasiallinen valtasuhde esineeseen Pantinantajan tulee menettää tosiasiallinen määräämisvalta panttikohteeseen. Ei täyty, jos pantinantaja säilyttää panttikohdetta itsellään mutta panttivelkojan lukuun Siirto joko panttivelkojalle tai kolmannelle. Tulee kyseeseen, kun pantataan: Käteispantti eli reaaliesine Arvopaperi  poikkeuksena pankin hallussa oleva juokseva velkakirja Pankkitilillä olevat varat Panttivelkojalle talletusehtojen avulla yksinomainen määräämisvalta varoihin / Talletustodistuksen traditio

Denuntiaatio eli panttausilmoitus Yksinkertaisuudessaan kyse vain panttioikeuden ilmoittamisesta Kolmannelle, jonka hallussa panttikohde on Ensipanttivelkojalle Velalliselle, jos kyse saamisen panttaamisesta Tulee kyseeseen, kun pantataan Arvopaperi tai reaaliesine, jotka eivät pantinantajan hallussa Ilmoitus kolmannelle Saaminen / Tavallinen velkakirja Ilmoitus velalliselle VKL:n mukaan vapaamuotoinen, mutta oikeuskäytännön mukaan toisin

Julkivarmistus – irtaimen panttaus (s.66-68)
Jälkipanttioikeus arvopaperiin, reaaliesineeseen, arvo-osuuteen tai kiinteistöön Ilmoitus ensipanttivelkojalle Ilmoitus vapaamuotoinen (PA), Ilmoitus kirjallinen (PS) Ensipanttivelkojan otettava huomioon jälkipanttivelkojan edut Ensipanttivelkojan useat saatavat ja jälkipanttivelkojan saatavat voivat mennä omaan etusijajärjestykseensä Kaivosmineraalien hyödyntämisoikeus / Malminetsintälupaan perustuva etuoikeus Kirjallinen ilmoitus kaivosviranomaiselle Viranomainen ilmoittaa ilmoituksen vastaanottamisesta todistuksen luvanhaltijalle

Lisää saamisen panttaamisesta Kirjassa olevan KKO:n ratkaisun perusteella (s.68) Panttausilmoituksen tulisi olla kirjallinen. Ilmoituksesta tulisi käydä ilmi Panttauksen kohde, pantin saaja ja se, että kyse panttauksesta. Saamisesta ei siis välttämättä ole velkakirjaa Kyse esim. kauppahinta- tai vahingonkorvaussaatavan panttaamisesta. Lisäksi panttausilmoitusta voidaan käyttää, kun kyse Osakekirjattomasta osakkeesta (Ellei yhtiön osakkeita ole liitetty arvo-osuusjärjestelmään.) Pankkitilillä olevat varat Kyse on saamisen panttaamisesta Yleensä tehdään panttausilmoitus

3) Kirjaus Tulee kyseeseen, kun pantataan Arvo-osuus Panttaus kirjataan pantinsaajan hakemuksesta Edellytyksenä tilinhaltijan eli pantinhaltijan suostumus Rajoitukset panttauksen kirjaamiselle Kohteena oltava koko arvo-osuustili Jälkipanttioikeus arvo-osuuteen ei mahdollinen kirjaamisella vaan panttausilmoituksella Kirjan mukaan tällöin epäselvää, mennäänkö KK:n vai VKL:n mukaan

Immateriaalioikeus Kirjaus tehdään kulloinkin kyseessä olevan immateriaalioikeuden rekisteriin. Kuljetusväline Auto, alus tai ilma-alus Kirjaus (sopimuksesta ilmenevä oikeus kulloinkin kyseessä olevan kuljetusvälineen rekisteriin) Kiinnitystä voi hakea pantinantaja kuin panttivelkoja Kiinnitystodistuksin varustetun velkakirjan hallinnan siirto velkojalle

Julkivarmistus – Kiinteistöpanttioikeuden julkivarmistus (s.70)
Olipa kyse panttioikeuden perustamista Kiinteistöön Sen määräosaan Määräalaan tai Kiinteistöön kohdistuvaan käyttöoikeuteen Panttioikeus perustetaan kaksivaiheisesti…

A) Kiinnityksen vahvistaminen kiinnityksen kohteeseen Kiinnityksestä saadun B1) Kirjallisen panttikirjan luovuttaminen velkojalle TAI B2) Sähköisen panttikirjan kirjaaminen velkojan nimiin

Maakaaressa kiinnittäminen ja panttaaminen on erotettu toisestaan Kiinnitys on vain välivaihe panttioikeuden perustamisessa Tarkoitus aikaansaada vain panttikirja Kiinnitysten ja panttioikeuksien lukumäärä ei ole sidoksissa toisiinsa Toisaalta myös kiinnityksen rahamäärä ja saamista turvaavan pantin määrä eivät sidoksissa toisiinsa Panttioikeutta ei sellaisenaan merkitä kiinnitys- ja lainhuutorekisteriin HUOM! Sähköisen panttikirjan saajasta tehdään merkintä

Kiinnityshakemuksesta Voi tehdä se, jolla on lainhuuto kiinteistöön, sen määräosaan tai määräalaan Käyttöoikeuden haltija, joka on kirjattu käyttöoikeuden haltijaksi rekisteriin Kiinnityskelpoinen käyttöoikeus on kirjaamisvelvollisuuden alainen!!! Mahdollista tehdä joko kirjallisesti tai sähköisesti Mahdollista käyttää asiamiestä eli valtuuttaa toinen hakemaan kiinnitystä

Vahvistetusta kiinnityksestä merkintä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin Oikeusvaikutukset alkavat kuitenkin vireilletulosta!! Panttikirjan saajaa koskeva määräys kiinnityshakemuksessa Sähköisessä tai kirjallisessa Tällaista hakemusta ei saa muuttaa / peruuttaa ilman saajaksi ilmoitetun suostumusta. Tarkoitus nopeuttaa luotonantoa Kiinnitys pysyy voimassa kunnes se on kuoletettu Panttikirja palautetaan velalliselle panttisuhteen päätyttyä Voidaan käyttää uudelleen

Useamman panttioikeuden perustaminen kiinteistöön 1) Onnistuu hakemalla useita kiinnityksiä ja näistä saadut panttikirjat velkojalle tai sen nimiin Kiinnitykset menevät etusijajärjestykseen Tämä määrää panttivelkojan sijan suhteessa muihin panttivelkojiin Käytännössä toimitaan aina näin 2) Perustamalla jälkipanttioikeus jo panttivelkojalle luovutettuun panttikirjan perusteella Tällöin ensipantinsaaja ja jälkipantinsaaja jakavat saman etusijan + Lisäksi kiinteistön osalta omistajanpanttioikeus ei mahdollinen Käydään tästä esimerkki

Julkivarmistus - Julkivarmistustilanteen pysyvyyden merkitys (s.83)
Lähtökohtana se, että julkivarmistustilanteen pitäisi säilyä koko panttisuhteen ajan, jotta julkivarmistuksella aikaansaatu sitovuus ja panttivelkojan etusija säilyisi koko panttisuhteen ajan. Tilanne voi kuitenkin purkautua syystä tai toisesta, milloin tulee erottaa toisistaan seuraavat tilanteet: Tilanne purkautuu vastoin panttivelkojan tahtoa. Tilanne purkautuu panttivelkojan tai sivullisen erehdyksestä. Tilanne purkautuu panttivelkojan vapaaehtoisesta tahdosta. Tilanteen purkautuminen on vain tilapäistä ja lyhytaikaista

Julkivarmistus - Julkivarmistustilanteen pysyvyyden merkitys (s.83)
Tilanne purkautuu vastoin panttivelkojan tahtoa Panttioikeus voi säilyä tehokkaana, mutta edellytetään, että panttivelkoja toimii aktiivisesti oikeutensa turvaamiseksi. Tilanne purkautuu panttivelkojan tai sivullisen erehdyksestä Sama edellytys kuin yllä. Tilanne purkautuu panttivelkojan vapaaehtoisesta tahdosta Panttioikeus lähtökohtaisesti lakkaa. Purkautuminen on vain lyhytaikaista tai tilapäistä Esim. panttivelkoja luovuttaa hallinnan pantinantajalle, jotta tämä voi huoltaa panttikohteen. Lähdetty siitä, että panttioikeus säilyy. Panttioikeuden katsotaan säilyvän

Kysymyksiä?

Panttaajaksi? Tähän menee 10 min

Kiinteistöön kohdistuva käyttöoikeus
Mikä tai mitkä seuraavista ovat kiinteää omaisuutta, johon voidaan vahvistaa kiinnitys? Kiinteistö Määräala Kiinteistön määräosa Kiinteistöön kohdistuva käyttöoikeus

Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein?
Kiinteistön määräosaan ei voida vahvistaa kiinnitystä, jos koko kiinteistöön on vahvistettu kiinnitys Koko kiinteistöön ei voida vahvistaa kiinnitystä, jos määräosaan on vahvistettu kiinnitys Määräosin omistettuun kiinteistöön ei voida vahvistaa kiinnitystä, jos sopimus kiinteistön hallinnanjaosta on kirjattu Kirjattu hallinnanjakosopimus sitoo määräosan ostajaa

Panttivelkojan suostumuksella
Millä edellytyksillä lohkokiinteistö voidaan vapauttaa emäkiinteistöön vahvistetuista kiinnityksistä? Panttivelkojan suostumuksella Ilman suostumustakin, jos lohkokiinteistöön ei kohdistu panttioikeutta Ilman suostumustakin, jos emäkiinteistö selvästi riittää vastaamaan emäkiinteistöön kohdistuvista panttisaamisista Tuomioistuimen päätöksellä panttivelkojan tekemän hakemuksen perusteella

Kiinteistöön kohdistuva käyttöoikeus
Mihin seuraavista kiinteistöön kohdistuvista rajoitetuista esineoikeuksista voidaan vahvistaa kiinnitys maakaaren mukaan? Kiinteistöön kohdistuva käyttöoikeus Kaivoslupaan perustuva kaivosmineraalien hyödyntämisoikeus Malminetsintälupaan perustuva etuoikeus Metsänhakkuuoikeus

Tekijänoikeus voidaan pantata sivullissitovasti Tekijänoikeuden vakuusluovutuksen on katsottu sitovan sivullisia Tekijänoikeutta voidaan käyttää vakuutena, jos se kuuluu yrityskiinnityksen piiriin Tekijänoikeutta ei voida käyttää vakuuskohteena, sillä sitä ei voida julkivarmistaa

Kiinteistö voidaan edelleenpantata Irtainta omaisuutta voidaan edelleenpantata, jos laissa on säännökset tästä Arvo-osuus jälkipantataan kirjauksella Irtainta omaisuuden panttaamisessa ei koskaan käytetä kiinnitystä

Panttausrajoitus sitoo lahjansaajaa
Mikä tai mitkä seuraavista panttausvallan rajoittamista oikeustoimin koskevista väitteistä ovat oikein? Rajoituksesta voidaan pätevästi sopia kiinteistön luovutusosapuolten suhteen Rajoituksesta voidaan pätevästi sopia irtaimen luovutusosapuolten suhteen Irtainta ja kiinteistöä koskevasta panttausrajoituksesta voidaan pätevästi sopia aina luotonantaja – luotonsaaja -suhteessa Panttausrajoitus sitoo lahjansaajaa

Mitkä seuraavista vierasvelkapanttausta koskevista väittämistä ovat oikein?
Takauslain mukaan annettu vierasvelkapanttaus koskee lähtökohtaisesti velkojan saamista liitännäiskustannuksiin Luonnollinen henkilö ei voi antaa rajoittamatonta yleispanttaussitoumuksen vieraasta velasta Takauslain mukaan yksityinen vierasvelkapantinantajan voi määrätä ajankohdan yleispanttauksen voimassa ollessa, jonka jälkeen syntyvistä saamisista pantti ei enää vastaa Luonnollinen henkilö voi antaa vain erityispanttaussitoumuksen vieraasta velasta

Kun on kyse irtaimesta omaisuudesta, julkivarmistuskeinona voi olla
Traditio Denuntiaatio Kirjaus Kaikki

Kiinnitys kuoletetaan, kun panttisuhde päättyy
Mitkä seuraavista kiinteistöpanttioikeutta koskevista väitteistä ovat oikein? Kiinnitys kuoletetaan, kun panttisuhde päättyy Panttioikeus kirjataan sellaisenaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin Kiinnityksen etusija määrää panttioikeuden etusijan Kiinteistön omistajan hallussa oleva panttikirja tuottaa panttioikeuden kiinteistöön

Mitkä seuraavista panttaussopimusta koskevista väitteistä on väärin?
Panttaussopimukselle ei ole asetettu missään laissa sitovaa määrämuotoa Panttaussopimuksesta tulisi käydä ilmi panttaustahdonilmaisu, panttikohde ja pantilla turvattavan saamisen määrittäminen Panttaussopimuksen luontoissuoritusvelvollisuutena pantinantajalle on julkivarmistuksen loppuun saattaminen Panttaussopimus yksissään voi sitoa kiinteistön luovutuksensaajaa, vaikka panttioikeutta ei ole julkivarmistettu

Tuotto kuuluu aina pantinantajalle
Mitkä seuraavista panttikohteen tuottoa koskevista väittämistä ovat oikein? Tuotto kuuluu aina pantinantajalle Panttivelkojalla on aina parempi oikeus panttikohteen tuottoon, jos muuta ei ole sovittu Tuoton kuuluminen panttioikeuden piiriin voi edellyttää erillistä julkivarmistusta Esineen tuotto käsittää sekä luonnollisen että siviilisen tuoton

Mitkä seuraavista surrogaattia koskevista väittämistä ovat väärin?
Surrogaatti tarkoittaa sellaisenaan vakuuskorvausta Kiinteistön vakuutus on voimassa automaattisesti voimassa kiinteistöpanttivelkojan hyväksi Kiinteistön omistaja tai kuka tahansa panttikohteen omistaja on velvollinen lain nojalla vakuuttamaan panttikohteen Surrogaatilla tarkoitetaan sijaan tullutta varallisuuskohdetta

Panttioikeus säilyy lähtökohtaisesti, jos
Panttivelkoja menettää panttikohteen hallinnan ryöstön takia Panttivelkoja realisoi pantin ennen kuin velallisen saaminen on erääntynyt Julkivarmistustilanne purkautuu vain hetkellisesti esim. panttikohteen korjaamisen vuoksi Julkivarmistustilanne purkautuu sivullisen erehdyksen vuoksi

Perusteita panttioikeudesta - Osa II
Panttivelkojan dynaamisesta ja staattisesta suojasta Panttivelkojan (velkoja)suoja insolvenssivelkojia vastaan Kirjassa kappale Julkivarmistuksen ajankohdan merkitys Takaisinsaanti Mitä on takaisinsaanti? Takaisinsaantiperusteet Panttivelkojan (saanto)suoja pantinantajan aiempia sopimuskumppaneita kohtaan Kirjassa kappale Panttivelkojan vilpittömän mielen suoja

Panttivelkojan esineoikeudellisesta suojasta
Kirjassa puhutaan panttivelkojan vilpittömän mielen suojasta Kyse on yleisestä esine- ja varallisuusoikeudellisista sivullissuojanormeista Kummassakin kyse siitä, että pantinantajalta puuttuu panttauskompetenssi eli pantinantaja ei ollut oikeutettu määräämään (panttaamaan) panttikohteesta Jos vilpittömän mielen suojan edellytykset täyttyvät, panttivelkoja saa silti panttioikeuden Muutoin panttaus pantinantaja – pantinsaaja –suhteessa on virheetön!!!

Panttivelkojan vilpittömän mielen suojasta
Erota toisistaan seuraavat asiat: Pantinantajan muut velkojat kuin panttivelkoja Ulosotto-, konkurssi- ja saneerausvelkojat Kyse siitä, onko julkivarmistus tehty tarpeeksi ajoissa Ei siitä, että panttikohteesta olisi määrätty useaan kertaan (velkojakollisio mutta ei kilpailla panttikohteesta) Jos olisi kyse suojasta kilpailevaa pantinsaajaa vastaan, kyse on saantosuojasta

Erota toisistaan seuraavat asiat: Pantinantajan muut velkojat kuin panttivelkoja Ulosotto-, konkurssi- ja saneerausvelkojat. Kyse siitä, onko julkivarmistus tehty tarpeeksi ajoissa Ei siitä, että panttikohteesta olisi määrätty useaan kertaan (velkojakollisio mutta ei kilpailla panttikohteesta) Jos olisi kyse suojasta kilpailevaa pantinsaajaa vastaan, kyse on saantosuojasta Pantinantajan aiemmat sopimuskumppanit Aiempi luovutuksensaaja (pantinsaaja myi panttikohteen jollekin ennen kuin panttasi sen) Panttikohteen oikea omistaja Pantinantajana esiintyneen omistusoikeutta rasittaa jokin pätemättömyysperuste. Kyse siitä, että pantinantaja on määrännyt panttikohteesta useaan kertaan (KOLLISIO)

Kummassakin tilanteessa siis merkitystä on sillä, onko panttivelkoja ollut (perustellussa) vilpittömässä mielessä Mitä oikeasti tarkoittaa vilpitön mieli? Tietoisuutta = tiesi Olosuhdekysymys / näyttökysymys = olisi pitänyt tietää Oikeastaan molemmat (tiesi tai olisi pitänyt tietää) ovat näyttökysymyksiä. Mistä voi tietää, että joku tiesi tai tämän olisi pitänyt tietää? Kompakysymys  Näytön perusteella / olosuhteista Siksi esimerkiksi oikeustapauksissa pitää aina sanoa: Voidaan väittää, että A on vilpittömässä mielessä, koska… Kiinteistöpanttivelkojan kannalta tärkein sääntö on lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin yleinen julkisuusvaikutus (s.89) Vilpittömään mieleen ei voida enää vedota merkinnän tekemistä seuraavana arkipäivänä Jos tieto on maanantaina rekisterissä, se on tiistaina kaikkien tiedossa

Suoja pantinantajan muita velkojia kohtaan
Panttikohde € PA PS

€ Panttikohde Pantinantajan muut velkojat PA PS

€ Panttikohde kirjassa vain ohi mennen mainitaan panttivelkojien seuraantokollisio (saantosuoja) Pantinantajan muut velkojat PA PS

Pantinsaajalle perustettu panttioikeus ei sido velkojia ja panttikohde myydään, jotta velkojien velat voidaan maksaa. € julkivarmistus tehty liian myöhään Pantinantajan muut velkojat Ostaja € PA PS

€ Panttikohde julkivarmistus tehty ajoissa Pantinantajan muut velkojat PA PS

€ panttikohde TAKAISINSAANTI vaikka julkivarmistus olisi tehty ajoissa Pantinantajan muut velkojat Pantinantajan Konkurssipesä PA PS

Pantinsaajan velkojasuoja – Julkivarmistuksen ajankohdan merkitys (s
Palauta mieleesi: Milloin panttaus sitoo pantinantajan muita velkojia? / Milloin panttaus pitää olla tehty, jotta se sitoo pantinantajan muita velkojia? Voiko panttaus sitoa enää sen jälkeen, kun pantinantaja ei ole enää oikeutettu määräämään panttikohteesta maksukyvyttömyysmenettelyn takia? Missä vaiheessa julkivarmistus pitää olla tehty, jotta panttivelkoja saisi suojaa pantinantajan Ulosottovelkojia kohtaan Konkurssivelkojia kohtaan Velkajärjestelyvelkojia kohtaan?

Kyse siis siitä, onko julkivarmistus suoritettu tarpeeksi ajoissa Julkivarmistuksen tulisi olla lähtökohtaisesti suoritettu ENNEN ulosmittausta, konkurssia tai velkajärjestelyä, jotta Panttioikeudesta tulee sivullissitova näiden menettelyiden velkojiin nähden Luvussa on kyse siis siitä, että jos julkivarmistus on tehty myöhemmin kuin ennen menettelyn alkua, Voiko panttioikeus silti sitoa pantinantajan velkojia eli saako panttivelkoja velkojasuojaa!!! Oli kyse I. ulosotosta, II. Konkurssista tai III. Velkajärjestelystä Vilpitöntä mielen arvioimisajankohta on julkivarmistushetki Oliko panttivelkoja silloin vilpittömässä mielessä Muistisääntö: Velkojasuoja – saako panttivelkoja suojaa pantinantajan muita velkojia kohtaan

Pääsääntö Panttaus sitoo pantinantajan velkojia, jos julkivarmistus on tehty ennen maksukyvyttömyysmenettelyiden alkua EI sido, jos on tehty menettelyiden alkamisen jälkeen Poikkeus Panttaus sitoo pantinantajan velkojia, vaikka julkivarmistus olisi tehty menettelyiden alkamisen jälkeen, jos panttivelkoja on ollut vilpittömässä mielessä menettelyiden alkamisesta Kun on kyseessä velkojasuoja pantinantajan velkojia vastaan, näihin tilanteisiin liittyy aina takaisinsaantiriski Koskee kaikkia maksukyvyttömyysmenettelyitä (s.79), mutta kirjassa käsitellään oikeastaan vain konkurssin osalta

I. Panttivelkojan velkojasuoja ulosmittausvelkojia vastaan
Pantinsaajan velkojasuoja – Julkivarmistuksen ajankohdan merkitys (s.75) – Suoja ulosottovelkojia vastaan I. Panttivelkojan velkojasuoja ulosmittausvelkojia vastaan Julkivarmistuksen pitäisi olla tehty ennen ulosottomiehen tekemää ulosmittauspäätöstä. Jos julkivarmistus on tehty tämän jälkeen MUTTA ENNEN kuin ulosmitattuun omaisuuteen on kohdistettu varmistustoimi Esim. arvopaperin traditio ulosottomiehelle Tai esim. ulosotosta on tehty merkintä omaisuudesta pidettävään rekisteriin. Mistä omaisuudesta pidetään rekisteriä? Panttivelkoja voi saada vilpittömän mielen suojaa

Aikaikkuna suojan saamiselle on siis lyhyt
Pantinsaajan velkojasuoja – Julkivarmistuksen ajankohdan merkitys (s.75-76) – Suoja ulosottovelkojia vastaan Aikaikkuna suojan saamiselle on siis lyhyt Lähtökohtaisesti OK Kriittinen aika EI SUOJAA - tieto rekisterissä - pantattavan kohteen hallinnan siirto ulosottomiehelle Ulosottomiehen omaisuutta koskeva ulosmittauspäätös Ulosmitattua omaisuutta koskeva varmistustoimi

II. Panttivelkojan velkojasuoja konkurssivelkojia vastaan
1. Pantinsaajan velkojasuoja – Julkivarmistuksen ajankohdan merkitys (s.77) – Suoja konkurssivelkojia vastaan II. Panttivelkojan velkojasuoja konkurssivelkojia vastaan Julkivarmistuksen pitäisi olla tehty ennen kuin velallinen (pantinantaja) asetetaan tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin. Jos julkivarmistus on tehty tämän jälkeen MUTTA ENNEN kuin konkurssista on kuulutettu TAI jopa tämän jälkeenkin Miksi kaksi vaihtoehtoa? Koska konkurssilaissa on yleissäännös vilpittömän mielen suojasta, jossa suojan saaminen on kytketty konkurssikuulutuksen ajankohtaan Panttivelkoja voi silti saada vilpittömän mielen suojaa

Konkurssista kuulutetaan
Pantinsaajan velkojasuoja – Julkivarmistuksen ajankohdan merkitys (s.78) – Suoja konkurssivelkojia vastaan Aikaikkuna suojan saamiselle on siis lyhyt Lähtökohtaisesti OK Kriittinen aika Vielä kriittisempi aika EI SUOJAA - Kuulutus julkaistaan virallisessa lehdessä viivytyksettä - arvo-osuuden ja kiinteistöpanttioikeus - Käteispantin/arvopaperin panttina rekisterimerkintä voi saaneen panttivelkojan suoja tehty ennen konkurssin lähtökohtaisesti loppuu tähän kuulutusta Konkurssista on rekisterimerkintä tai panttivelkoja on muutoin tietoinen konkurssista Tuomioistuimen päätös velallisen (pantinantajan) asettamisesta konkurssiin Konkurssista kuulutetaan

III. Panttivelkojan velkojasuoja velkajärjestelyvelkojia vastaan
1. Pantinsaajan velkojasuoja – Julkivarmistuksen ajankohdan merkitys (s.79) – Suoja velkajärjestelyvelkojia vastaan III. Panttivelkojan velkojasuoja velkajärjestelyvelkojia vastaan Velkajärjestelyt = yksityishenkilön velkajärjestely ja yrityssaneeraus Julkivarmistus tulee olla tehty ennen kuin kumpikaan menettelyistä alkaa, vain tällöin on kyse vakuusvelasta. Kun menettely alkaa, seuraa automaattisesti vakuudenantokielto Velkajärjestelyvelallinen ei saa antaa vakuuttaa saneerausvelasta tai velkajärjestelyn piiriin kuuluvasta velasta (velka joka syntynyt ennen menettelyn alkua ja kuuluu menettelyyn) Panttivelkoja voi silti saada vilpittömän mielen suojaa

Velkajärjestelystä ilmoitetaan velallisen tunnetuille velkojille
Pantinsaajan velkojasuoja – Julkivarmistuksen ajankohdan merkitys (s.79) – Suoja velkajärjestelyvelkojia vastaan Aikaikkuna suojan saamiselle on siis lyhyt Lähtökohtaisesti OK Kriittinen aika Vielä kriittisempi aika EI SUOJAA - rekisterimerkintä voi olla tehty ennen kuin velkojille ilmoitetaan menettelyn alkamisesta Tuomioistuimen päätös velallisen (pantinantajan) asettamisesta velkajärjestelyyn Velkajärjestelystä ilmoitetaan velallisen tunnetuille velkojille Järjestelystä on rekisterimerkintä tai panttivelkoja on muutoin tietoinen konkurssista

Vaikka julkivarmistus olisi tehty
Pantinsaajan velkojasuoja – Julkivarmistuksen ajankohdan merkitys– Suoja velkojia vastaan Vaikka julkivarmistus olisi tehty ajoissa joko ennen minkään edellä mainitun menettelyn alkamista tai niiden jälkeenkin, mutta tilanteessa, jolloin panttivelkojan (velkojasuojan) vilpittömän mielen suojan edellytykset täyttyvät

Vaikka julkivarmistus olisi tehty
Pantinsaajan velkojasuoja – Julkivarmistuksen ajankohdan merkitys– Suoja velkojia vastaan Vaikka julkivarmistus olisi tehty ajoissa joko ennen minkään edellä mainitun menettelyn alkamista tai niiden jälkeenkin, mutta tilanteessa, jolloin panttivelkojan (velkojasuojan) vilpittömän mielen suojan edellytykset täyttyvät Panttaus saatetaan silti peräyttää eli saattaa muita velkojia kohtaan tehottomaksi takaisinsaannilla

Takaisinsaannista (s.4, 47-48, 79-82 ja 94-95)
Palauta mieleesi: Mitä on takaisinsaanti? Mihin se perustuu? Mitä takaisinsaantiperusteita kirjassa käydään läpi? Miten takaisinsaantiajat eroavat toisistaan (ja miksi)?

Takaisinsaannista (s.4, 47-48, 79-82 ja 94-95)
Takaisinsaannin määritelmä (s.4) Sinänsä pätevien ja velkojia sitovien määräämistoimien julistamista heitä kohtaan tehottomiksi velallisen konkurssissa ja muissa maksukyvyttömyysmenettelyissä perusteilla, joista säädetään takaisinsaantilaissa. Sinänsä pätevän ja muita velkojia sitovan panttauksen pantinantajan ja panttivelkojan välillä julistamista muita velkojia kohtaan tehottomaksi pantinantajan maksukyvyttömyysmenettelyissä takaisinsaantiperusteilla Sovellettavat takaisinsaantiperusteet Vakuuden peräyttämistä koskeva perussäännös TakSL 14§ Koskee vain omavelkapanttausta!!! (3kk tai 2v) Lahjanluonteisen sopimuksen peräyttämistä sääntelevä TakSL 6§ Soveltuu vierasvelkapantin peräyttämiseen (aikoja ei kirjassa) Yleinen subjektiivinen takaisinsaantiperuste TakSL 5 § Soveltuu sekä omavelkapanttauksen että vierasvelkapanttauksen peräyttämiseen (5v tai enemmän)

Takaisinsaannista (s.79-82)
5 vuotta vuotta kk TakSL 5§ TakSL 14§ ja pantti läheiselle TakSL 14§ ja pantti muulle kuin läheiselle Konkurssihakemus tehty tuomioistuimelle

5 vuotta 2 vuotta 3 kk kuka tahansa panttivelkoja 3 kk TakSL 5§ TakSL 14§ ja pantti läheiselle TakSL 14§ ja pantti muulle kuin läheiselle Konkurssihakemus tehty tuomioistuimelle

5 vuotta 2 vuotta 3 kk pantti läheiselle 2 vuotta TakSL 5§ TakSL 14§ ja pantti läheiselle TakSL 14§ ja pantti muulle kuin läheiselle Konkurssihakemus tehty tuomioistuimelle

5 vuotta 2 vuotta 3 kk Pantti kelle tahansa panttivelkojalle (yli 5v jos läheiselle) 5 vuotta TakSL 5§ TakSL 14§ ja pantti läheiselle TakSL 14§ ja pantti muulle kuin läheiselle Konkurssihakemus tehty tuomioistuimelle

5 vuotta 2 vuotta 3 kk kuka tahansa panttivelkoja pantti läheiselle panttivelkojalle Pantti kelle tahansa panttivelkojalle (yli 5v jos läheiselle) 5 vuotta TakSL 5§ TakSL 14§ ja pantti läheiselle TakSL 14§ ja pantti muulle kuin läheiselle Konkurssihakemus tehty tuomioistuimelle

Takaisinsaannista - Vakuuden peräyttämistä koskeva perussäännös TakSL 14§(s.80 ja 47-48)
A) Säännöksen mukaan velallisen myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen määräpäivää velastaan luovuttama pantti tai asettama muu vakuus peräytyy, Jos sellaisesta vakuudesta (pantista) ei ollut sovittu velan syntyessä; TAI Vakuus on annettu vanhasta velasta (s.47-48) Jos pantin hallintaa tai muita vakuusoikeuden syntymisen vaatimia toimia ei ole tehty ilman aiheetonta viivytystä velan antamisen jälkeen Julkivarmistusta ei ole tehty ilman aiheetonta viivytystä velan antamisen jälkeen (s.80-82) Määräpäivä = päivä, jolloin konkurssihakemus velallisen hakemiseksi konkurssiin tehtiin B) Jos vakuus/pantti on annettu velallisen läheiselle tätä aikaisemmin (siis 3kk) mutta myöhemmin kuin 2 vuotta ennen määräpäivää Vakuus peräytyy, JOLLEI NÄYTETÄ, ettei velallinen ollut maksukyvytön eikä vakuusjärjestelyn vuoksi tullut maksukyvyttömäksi.

Takaisinsaantilain 14 §- Vakuus on annettu vanhasta velasta (s.47-48)
Panttikohde tulee määritellä tarkasti jo panttaussopimuksessa velkojan suojan vuoksi Suoja velkojan ja velallisen keskinäissuhteessa (inter partes) Mahdollisuus vaatia luontoissuoritusta sopimuksen perusteella. (Käytännössä myös suoja pantinantajan erityisseuraajia kohtaan) Suoja pantinantajan muihin velkojiin (ultra partes) Takaisinsaantiriski, että vakuus annettu vanhasta velasta. Kun vakuudesta on riittävän tarkasti sovittu panttaussopimuksesta, vähentää riskiä takaisinsaannista. Velkojan pitää pystyä panttaussopimuksen tekohetkellä jonkinlaisella varmuudella arvioida vakuuskohde. Taustalla TakSL:n 14 §tarkoitus eli ratio Takaisinsaannilla peräytetään vakuus, joka ei ole edistänyt luotonsaantia Ajatuksena se, että jos vakuus annettaan vasta jälkikäteen, katsotaan, että velka olisi myönnetty vakuuden puuttumisesta huolimatta.

Milloin viivästelty aiheettomasti?
Takaisinsaantilain 14 §- Julkivarmistusta ei ole tehty ilman aiheetonta viivytystä (s.80-82) Taustalla ajatus: julkivarmistuksen viivästyminen herättää epäillyttäviksi väitteet siitä, että panttauksesta on ylipäätään edes sovittu velan syntyessä. Milloin viivästelty aiheettomasti? Tapauskohtaista, otettava kirjan mukaan huomioon: Vakuustyyppi (panttikohde) vakiintuneet menettelytavat (onko näistä poikettu) kulloinkin vallitsevat olosuhteet Kummasta vakuus(pantti)suhteen osapuolesta viivästely johtuu? (lievempi suhtautuminen, jos johtuu pantinantajasta) Miten lähellä konkurssia julkivarmistus on suoritettu? (mitä lähempänä, sitä herkemmin peräytyy) Kysy, miten negative pledge –sitoumuksesta saadaan sivullissitova.

Takaisinsaannista- TakSL 6§ja 5§(s.82)
TakSL 6§ koskee vierasvelkapantin peräyttämistä (ei avattu kirjassa) maksukyvyttömyysmenettelyssä oleva velallinen on antanut vierasvelkavakuuden Jos taas joku on antanut velallisen velasta vierasvelkavakuuden sovelletetaan TakSL 10 ja 19§:ää (s.94-95) ja tällöin kirjassa puhutaan MAKSUN peräyttämisestä TakSL 5 § yleinen subjektiivinen takaisinsaantiperuste Soveltuu riippumatta siitä, oliko velallinen antanut pantin omasta vai vieraan velasta, kun Kyse on ollut sopimattomana pidettävästä, velkojille vahingollisesta määrämistoimesta, jolla on kytkös velallisen vararikkotilanteseen JA Vakuudensaaja tiesi tai tämän olisi pitänyt tietää (vilpillinen) Velallisen maksukyvyttömyydestä tai ylivelkaisuudesta taikka Oikeustoimen merkityksestä velallisen taloudelliselle oloille sekä seikoista, joiden vuoksi oikeustoimi oli sopimaton. Arvioitintiajankohta hetki, kun sai panttioikeuden Takaisinsaantiaika tällöin on 5 vuotta tai enemmänkin, jos oikeustoimen osapuolena on velallisen läheinen.

Missä tilanteissa panttivelkoja voi saada saantosuojaa?
Pantinsaajan saantosuoja – panttivelkojan vilpittömän mielen suoja (s.84-90) Palauta mieleesi: Missä tilanteissa panttivelkoja voi saada saantosuojaa? Kun on kyse kollisiosta panttikohteen oikeaa omistajaa kohtaan, mitä tahoa lähtökohtaisesti suojataan? Miksi panttivelkoja voi saada vilpittömän mielen suojaa (panttisaantosuojaa) aiempaa luovutuksensaajaa ja oikeaa omistajaa kohtaan? Mikä on lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin merkitys, kun on kyse pantinsaajan suojasta Kiinteistön oikeaa omistajaa kohtaan Kiinteistön aiempaa luovutuksensaajaa kohtaan + Millä perusteilla panttivelkoja saa suojaa kilpailevaa panttivelkojaa kohtaan?

Suoja pantinantajan aiempia sopimuskumppaneita vastaan
Panttikohde € PA PS

€ Oikea omistaja PA PS

Lähtökohta, että oikeaa omistajaa suojataan € Kollisio € Panttikohde Oikea omistaja PA PS

Oikealla omistajalla on oikeus saada omistamansa panttikohde (jos irtain esine) takaisin lunastamalla, vaikka panttivelkoja saisi suojaa. € Kollisio € Oikea omistaja PA PS

Seuraantokollisio kauppahinta Panttikohde / Kauppakohde € Lieriö on panttikohde pantinsaajalle ja kauppakohde taas ostajalle Aiempi luovutuksensaaja (ostaja) PA PS

Lähtökohtaisesti ensiksi sopinutta suojataan kauppahinta Kollisio € Aiempi luovutuksensaaja (ostaja) PA PS

kauppahinta Kollisio € Se, kumman oikeus voittaa, riippuu aikapriori- teetistä  käytännössä kumpi ehti ensin (plus jälkim. vilpitön mieli) Aiempi luovutuksensaaja (ostaja) PA PS

Pantinsaajan saantosuoja – panttivelkojan vilpittömän mielen suoja (s
Kyse on tilanteesta, jossa pantinantajalla ei ole panttauskompetenssia Panttauskompetenssi puuttuu joko Pantinantajan saantoa rasittavan pätemättömyysperusteen vuoksi Voi olla myös tilanne, jossa pantinantaja vain ainoastaan esiintyy oikeana omistajana eikä tälle ole luovutettu edes panttikohdetta Hän esim. vain lainaa sitä tai on varastanut yms. sen Tai pantinantajan tekemän aiemman luovutuksen vuoksi Nyt kyse on kaksoisdisponointitilanteesta eli samasta esineestä eli panttikohteesta on määrättty useaan kertaan Esim. pantinantaja on ensin myynyt panttikohteen, mutta ennen kuin hän on luovuttanut sen ostajalle, hän panttaa sen panttivelkojalle Kyse on kollisiosta – kenellä on parempi oikeus panttikohteeseen Panttivelkojalla vai oikealla omistajalla Panttivelkojalla vai aiemmalla luovutuksensaajalla  SEURAANTOKOLLISIO

Muistisääntö: Saantosuoja – saako panttivelkoja pitää panttioikeuden.
Pantinsaajan saantosuoja – panttivelkojan vilpittömän mielen suoja (s.84-90) Miksi panttivelkojalla on edes mahdollisuus saada vilpittömän mielen suojaa? Pantinsaaja ei vastaa pantinantajan kompetenssista Siitä huolimatta, että tämä kompetenssi on myös hänen intressissään Panttivelkoja ei pysty varmistamaan tai selvittämään panttikohteen koko saanto- eli omistusketjua Sääntöjen tarkoituksena siis joustavoittaa luotonantoa ja vaihdantaa Muistisääntö: Saantosuoja – saako panttivelkoja pitää panttioikeuden.

Pääsääntö Poikkeus Poikkeuksen poikkeus
Pantinsaajan saantosuoja – panttivelkojan vilpittömän mielen suoja (s.84-90) Pääsääntö Oikeaa omistajaa / aiempaa luovutuksensaajaa suojataan Poikkeus Panttivelkoja saa vilpittömän mielen suojaa Poikkeuksen poikkeus Saantosuoja uupuu jonkin edellistä luovutusta rasittavan liian raskaan pätemättömyyden vuoksi Tällaisia poikkeuksen poikkeuksia vain silloin, kun kyse saantosuojasta oikeaa omistajaa vastaan

Pantinsaajan saantosuoja – panttivelkojan vilpittömän mielen suoja oikeaa omistajaa vastaan (s.84-90) Irtain reaaliesine Pääsääntö: Oikeaa omistajaa suojataan Poikkeus: Panttivelkoja saa saantosuojaa, jos edellytykset täyttyvät  SUOJATAAN OMISTAJAOLETTAMAA Pantinantajan on tullut esiintyä panttikohteen omistajana Kohteen hallinta oli pantattaessa pantinantajalla Traditio (julkivarmistus) pantinsaajalle JA Pantinsaaja oli vilpittömässä mielessä julkivarmistuksen hetkellä siitä, ettei pantinantajalla ollut oikeutta määrätä omaisuudesta Esimerkki rajoitetusta.

Pantinsaajan saantosuoja – panttivelkojan vilpittömän mielen suoja oikeaa omistajaa vastaan (s.84-90) Irtain reaaliesine Pääsääntö: Oikeaa omistajaa suojataan Poikkeus: Panttivelkoja saa saantosuojaa, jos edellytykset täyttyvät  SUOJATAAN OMISTAJAOLETTAMAA Pantinantajan on tullut esiintyä panttikohteen omistajana Kohteen hallinta oli pantattaessa pantinantajalla Traditio (julkivarmistus) pantinsaajalle JA Pantinsaaja oli vilpittömässä mielessä julkivarmistuksen hetkellä siitä, ettei pantinantajalla ollut oikeutta määrätä omaisuudesta Poikkeuksen poikkeus: Panttivelkoja ei voi saada saantosuojaa, jos panttikohde on joutunut oikealta omistajalta pois RVA 11 §:ssä mainitun rikoksen vuoksi Oikean omistajan ei tarvitse lunastaa panttikohdetta Saantosuojatilanteessa oikea omistaja voi aina lunastaa panttikohteen takaisin Esimerkki rajoitetusta.

Pantinsaajan saantosuoja – panttivelkojan vilpittömän mielen suoja oikeaa omistajaa vastaan (s.84-90) Arvopaperi Pääsääntö: Suojataan oikeaa omistajaa Poikkeus: Panttivelkoja saa saantosuojaa, jos edellytykset täyttyvät  SUOJATAAN EDUSTAJAOLETTAMAA Kohteen hallinta oli pantattaessa pantinantajalla Traditio (julkivarmistus) pantinsaajalle JA Pantinsaaja oli vilpittömässä mielessä julkivarmistuksen hetkellä siitä, ettei pantinantajalla ollut oikeutta määrätä omaisuudesta Tätä ennen tauko

Pantinsaajan saantosuoja – panttivelkojan vilpittömän mielen suoja oikeaa omistajaa vastaan (s.84-90) Arvopaperi Pääsääntö: Suojataan oikeaa omistajaa Poikkeus: Panttivelkoja saa saantosuojaa, jos edellytykset täyttyvät  SUOJATAAN EDUSTAJAOLETTAMAA Kohteen hallinta oli pantattaessa pantinantajalla Traditio (julkivarmistus) pantinsaajalle JA Pantinsaaja oli vilpittömässä mielessä julkivarmistuksen hetkellä siitä, ettei pantinantajalla ollut oikeutta määrätä omaisuudesta MIKÄ ERO IRTAIMEEN ESINEESEEN? RVA 11 § ei koske arvopapereita Oikealla omistajalla ei ole edes oikeutta lunastaa arvopaperia takaisin Tätä ennen tauko

Saamisoikeus / Tavallinen velkakirja
Pantinsaajan saantosuoja – panttivelkojan vilpittömän mielen suoja oikeaa omistajaa vastaan (s.84-90) Saamisoikeus / Tavallinen velkakirja Panttivelkoja ei voi saada edes saantosuojaa!!! Siitä huolimatta voi saada suojaa aiempaa luovutuksensaajaa kohtaan Palataan tähän vielä jäljempänä. Arvo-osuuden, immateriaalioikeuksien ja kiinteistöpanttioikeuden osalta vilpittömän mielen suoja on kytketty rekisterimerkintöihin Lähtökohtana rekisterin julkinen luotettavuus Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin julkisesta luotettavuudesta on kuitenkin poikkeuksia!!! Arvo-osuus Pantinantajalla oli arvo-osuusrekisterin mukaan oikeus määrätä arvo-osuudesta JA Pantinsaaja oli vilpittömässä mielessä vielä julkivarmistushetkellä eli silloin, kun hänen panttioikeutensa kirjattiin rekisteriin Immateriaalioikeuksien panttaaminen Epäselvää, voiko panttivelkoja saada suojaa oikeaa omistaja kohtaan Tätä ennen tauko

Kiinteistöpanttioikeus
Pantinsaajan saantosuoja – panttivelkojan vilpittömän mielen suoja oikeaa omistajaa vastaan (s.84-90) Kiinteistöpanttioikeus Pääsääntö: Oikeaa omistajaa suojataan Poikkeus: Panttivelkoja saa saantosuojaa, jos edellytykset täyttyvät Pantinantajalla oli panttioikeutta perustettaessa lainhuuto kiinteistöön; Panttivelkoja oli vilpittömässä mielessä vielä panttioikeuden saadessaan sen suhteen, ettei omistaja ollutkaan kiinteistön oikea omistaja Milloin panttivelkoja saa panttioikeuden kiinteistöön? Joko julkivarmistuksen hetkellä Tai myöhemminkin silloin, kun saaminen on syntynyt, jos saaminen syntyy vasta julkivarmistuksen jälkeen. Tätä ennen tauko

Pantinsaajan saantosuoja – panttivelkojan vilpittömän mielen suoja oikeaa omistajaa vastaan (s.84-90) Kiinteistöpanttioikeus Pääsääntö: Oikeaa omistajaa suojataan Poikkeus: Panttivelkoja saa saantosuojaa, jos edellytykset täyttyvät Pantinantajalla oli panttioikeutta perustettaessa lainhuuto kiinteistöön; Panttivelkoja oli vilpittömässä mielessä vielä panttioikeuden saadessaan sen suhteen, ettei omistaja ollutkaan kiinteistön oikea omistaja Milloin panttivelkoja saa panttioikeuden kiinteistöön? Joko julkivarmistuksen hetkellä Tai myöhemminkin silloin, kun saaminen on syntynyt, jos saaminen syntyy vasta julkivarmistuksen jälkeen. Poikkeuksen poikkeus: Poikkeukset lainhuuto- ja kiiinnitysrekisterin julkisesta luotettavuudesta Tätä ennen tauko

Lähtökohtaisesti panttivelkoja voi luottaa rekisterimerkintöihin
Poikkeukset lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin julkisesta luotettavuudesta (s.88) Lähtökohtaisesti panttivelkoja voi luottaa rekisterimerkintöihin Esim. jos rekisterissä lukee, että A:lla on lainhuuto kiinteistöön, tähän voi luottaa Tämä ei ole kuitenkaan täysin poikkeuksetonta. Poikkeussäännöksillä suojataan nyt kiinteistön oikeaa omistajaa Tietyt pätemättömyysperusteet ovat niin painavia, ettei edes pantinantajalle myönnetty lainhuuto yhdessä panttivelkojan vilpittömän mielen kanssa voi niitä korjata Eli vaikka kiinteistöpanttivelkoja saisi saantosuojaa kiinteistön oikeaa omistajaa kohtaan edellä mainittujen sääntöjen nojalla, hän jää silti ilman suojaa, jos kyseessä on joku seuraavista tilanteista.

Poikkeukset lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin julkisesta luotettavuudesta (s.88)
Eli vaikka edellä mainittujen sääntöjen perusteella panttivelkoja saisi vilpittömän mielen suojaa joko oikeaa omistajaa kohtaan, SUOJA PUUTTUU SILTI, JOS oikean omistajan luovutuskirja tai edustajan valtakirja on väärennetty JOS oikean omistajan luovutus on pätemätön sen vuoksi, että hänet on siihen pakotettu Väkivaltaisesti tai käyttämällä pakottavaa hengen tai terveyden vaaraa käsittävää uhkausta. Mistä pätemättömyysperusteesta on kyse? JOS (kiinteistön omistaja) tai oikeuden perustaja taikka tämän edeltäjä on erehdyksessä merkitty lainhuudon saajaksi Tarkoittaa, että kiinteistön saantoketjun kirjaamisessa on virhe. TAI JOS merkintä lainhuudosta ei perustu kirjaamisviranomaisen ratkaisuun.  MIKÄLI panttivelkoja kärsii vahinkoa sen perusteella, että jokin näistä poikkeussäännöksistä soveltuu, tällä on oikeus vahingonkorvaukseen valtion varoista, jos panttioikeuden menettäminen johtaa varallisuusvahinkoon.

Pantinsaajan saantosuoja – panttivelkojan vilpittömän mielen suoja aiempaa luovutuksensaajaa kohtaan (s.84-90) Suojan edellytykset todella lähellä viimeksi mainittuja edellytyksiä MUTTA nyt on kyse AIKAPRIORITEETISTÄ  kuka ehti ensin Seuraantokollisio Pääsääntö: Aiempi luovutuksensaaja saa esineen (panttikohteen) Poikkeus: Panttivelkoja saa saantosuojaa Irtain esine Aiempi luovutuksensaaja ei ole saanut panttikohdetta vielä haltuunsa eli pantattaessa panttikohteen hallinta oli pantinantajalla; Pantinantaja on siirtänyt kohteen hallinnan (julkivarmistus) pantinsaajalle Pantinsaaja oli vielä julkivarmistushetkellä vilpittömässä mielessä siitä, ettei pantinantajalla ollut oikeutta määrätä panttikohteesta. Arvopaperi

Saamisoikeus (oli tavallinen velkakirja tai ei)
Pantinsaajan saantosuoja – panttivelkojan vilpittömän mielen suoja aiempaa luovutuksensaajaa kohtaan (s.84-90) Saamisoikeus (oli tavallinen velkakirja tai ei) Jos panttioikeudesta on ilmoitettu velalliselle ennen aiemmasta luovutuksesta tehtyä ilmoitusta JA Panttivelkoja oli vilpittömässä mielessä pantinantajan määräysvallan puutteesta vielä julkivarmistuksen hetkellä Arvo-osuus Panttaus kirjataan arvo-osuusrekisteriin aikaisemmin kuin aiempi luovutus JA Immateriaalioikeudet Panttaus kirjataan kulloinkin kyseessä olevaan immateriaalioikeuden rekisteriin aikaisemmin kuin aiempi luovutus JA

Pantinsaajan saantosuoja – panttivelkojan vilpittömän mielen suoja aiempaa luovutuksensaajaa kohtaan (s.84-90) Kiinteistöpanttioikeus Panttivelkoja ei panttaushetkellä tiennyt eikä pitänytkään tietää (vilpittömässä mielessä), että kiinteistön omistaja on aiemmin luovuttanut kiinteistön Jos omistajalla on lainhuuto on kiinteistöön, velkoja voi lähtökohtaisesti olla vilpittömässä mielessä

Pantinsaajan saantosuoja – panttivelkojan vilpittömän mielen suoja aiempaa luovutuksensaajaa kohtaan (s.84-90) Kiinteistöpanttioikeus Panttivelkoja ei panttaushetkellä tiennyt eikä pitänytkään tietää (vilpittömässä mielessä), että kiinteistön omistaja on aiemmin luovuttanut kiinteistön Jos omistajalla on lainhuuto on kiinteistöön, velkoja voi lähtökohtaisesti olla vilpittömässä mielessä Poikkeuksen poikkeus l & k- rekisterin julkisuusvaikutuksesta panttivelkojan hyväksi: Maakaaren poikkeussäännös siitä, kuinka vanhaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietoon panttivelkoja voi tällaisessa tilanteessa luottaa Kirjassa sanotaan ”panttivelkoja voi saada vilpittömän mielen suojaa, jos hän on käyttänyt enintään yhden kuukauden vanhaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietoa” tarkoittaa, että panttivelkoja ei voi saada vilpittömän mielen suojaa, jos tieto kiinteistön omistusoikeuden siirtymisestä eli aiemmasta luovutuksesta on ollut saatavissa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä tätä aiemmin eli vähintään kuukautta ennen panttaushetkeä. Tästä huolimatta pelkkä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tieto ei tee autuaaksi Joten käytännössä esim. yritysmaailmassa käytetään samalta päivältä saatua tietoa rekisteristä eikä heitetä kolikkoa enintään kuukaudenvanhalla.

Pantinsaajan saantosuoja – panttivelkojan vilpittömän mielen suoja aiempaa luovutuksensaajaa kohtaan (s.89-90) Lisäksi maakaaressa on vielä erikseen säädetty panttivelkojan vilpittömän mielen suojasta (saantosuojasta) aiempaa luovutuksensaajaa kohtaan tilanteessa, jossa panttikirja on luovutettu velkojalle myöhemmin syntyvän saamisen vakuudeksi Jos saamista ei ole vielä syntynyt, onko tällöin syntynyt edes vielä panttioikeutta? Hyvin rajattu säännös ja liittyy yleensä yleispanttaukseen Panttivelkoja saa suojaa sitä kohtaan, jolle pantinantaja eli kiinteistön omistaja on luovuttanut kiinteistön omistusoikeuden, jos Pantinsaaja oli vilpittömässä mielessä panttikirjan saadessaan EIKÄ pantinsaaja tiennyt eikä tämän pitänytkään tietää omistajanvaihdoksesta ennen saamisen oikeusperusteen syntymistä. Poikkeus lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin julkisuusvaikutuksesta koskee myös tätä tilannetta Saamisen oikeusperusteen syntymisestä tarkoittaa, ettei panttivelkoja voi vaikuttaa enää siihen, syntyykö saaminen ja milloin Esimerkiksi kuluttaja, joka on pantannut asuntonsa yleispanttaussitoumuksin ja tähän piiriin kuuluu kulutusluotto, ostaa hyödykkeen luotolla Tässä tilanteessa panttivelkoja ei voi vaikuttaa enää saamisen syntyyn

Tapausharjoittelua Muistilista, miten panttivelkojan vilpitöntä mieltä koskeviin tapauksiin/väittämiin/kysymyksiin vastataan:

Kirjoita esiin oikeat oikeusohjeet Sovella oikeusohjeita tapaukseen
Tapausharjoittelua Muistilista, miten panttivelkojan vilpitöntä mieltä koskeviin tapauksiin/väittämiin/kysymyksiin vastataan: Tunnista tilanne! Onko kyse edes suojatilanteesta vai kysytäänkö jotain muuta? Kummasta on kyse – velkojasuojasta vai saantosuojasta? Tunnista osapuolet! Kuka on pantinantaja? Kuka on pantinsaaja? Riippuen tilanteesta Kuka on oikea omistaja / aiempi luovutuksensaaja? Kuka on pantinantaja maksukyvyttömyysvelkoja? Kirjoita esiin oikeat oikeusohjeet Sovella oikeusohjeita tapaukseen Käy vielä koko rimpsu kertaalleen läpi ja tarkasta, oletko tyytyväinen vastaukseen. Kerää pisteet pois kuljeksimasta (:

Tapausharjoittelua Kauhavalta kotoisin oleva Teemu on tunnettu väkivaltaisuudestaan ja siitä, että hän saa aina tahtonsa läpi. Teemu on nyt päättänyt ostaa entiseltä naapuriltaan Shakibilta kesämökkikiinteistöön – olipa Shakib valmis myymään tai ei. Teemu on kauan himoinnut tuota kesämökkiä, mutta Shakib ei ole halunnut luopua siitä. Eräänä iltana Teemu ajaa Shakibin asunnolle. Shakib avaa oven pahaa aavistamattaan. Tämän jälkeen Teemu menee suoraan asiaan ja uhkaa katkaista Shakibin kädet, jos tämä ei suostu myymään mökkiään Teemulle. Shakib allekirjoittaa kauppakirjan, jolla hän luovuttaa Teemulle omistusoikeuden kesämökkikiinteistöön. Shakib ei uskalla kertoa kauppaan johtaneista syistä kenellekään. Teemu saa lainhuudon kiinteistöön ensi viikolla, Myöhemmin Teemu on rahan tarpeessa. Teemun kaveri Mikaela lupasi lainata Teemulle rahaa, jos Teemu panttaisi omistamansa kesämökkikiinteistön velan vakuudeksi. Mikaela ei koskaan tiennyt Teemun väkivaltaisuudesta ja pitikin Teemua suoraselkäisenä pohjanmaalaisena. Mikaelilla ei ollut aavistustakaan siitä, että Teemu oli pakottanut Shakibin myymään mökin aiemmin. Teemu luovuttaa Mikaelalle kirjallisen panttikirjan ja Mikaela siirtää rahat Teemun tilille. Tämän jälkeen he sopivat kirjallisen panttaus- ja lainasopimuksen. Mikaela oli tarkistanut lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä , että Teemulla oli lainhuuto kesämökkikiinteistöön. Seuraavalla viikolla Shakib ilmestyy Mikaelan ovelle ja kertoo hänelle kesämökin kuuluvan itselleen. Shakib ilmoittaa Mikaelalle, että näin ollen myös panttioikeus, jonka Mikaela on saanut kiinteistöön, ei sido häntä. Mikaela ei usko Shakibia vaan läimäyttää oven kiinni Shakibin nenän edestä. Sitooko Mikaelalle perustettu panttioikeus Shakibia?

Tapausharjoittelua - Vastaus
Kirjan mukaan: ”Maakaaren mukaan kiinteistöön perustettu panttioikeus on sitova, vaikkei oikeuden perustaja ollutkaan kiinteistön oikea omistaja, jos hänellä oikeutta perustettaessa oli lainhuuto kiinteistöön eikä oikeudenhaltija tällöin tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää, ettei oikeuden perustaja ollut kiinteistön oikea omistaja. Oikeuden perustamisen hetkellä, jonka osalta pantinsaajan vilpittömän mielen vaatimuksen täyttymistä arvioidaan on hetki, jolloin velkoja saa panttioikeuden. Panttioikeus kiinteistöön saadaan, kun julkivarmistus on toimitettu.” -- Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin julkinen luotettavuus ei ole kuitenkaan poikkeuksetonta. Rekisterimerkintöihin vilpittömässä mielessä luottanut panttivelkojan panttioikeus ei aina jää edellä mainitun tavoin pysyväksi. Suoja puuttuu, jos oikean omistajan luovutus on pätemätön sen vuoksi, että hänet on siihen pakotettu väkivaltaisesti tai käyttämällä pakottavaa hengen ja terveyden vaaraa.” – Tällaisissa tilanteissa velkojalla on oikeus saada vahingonkorvaus valtion varoista, jos pantinmenetys johtaa varallisuusvahinkoon. Valtion vahingonkorvausvastuu tulee ajankohtaiseksi, jos velallinen ei täytä maksuvelvollisuuttaan.” (s.88) Pantinsaaja/oikeudenhaltija Mikaela ei tapauksen tietojen perusteella tiennyt, ettei pantinantaja Teemu ole kiinteistön oikea omistaja, sillä hän ei tiennyt siitä, että Teemu oli pakottanut Shakibin luovuttamaan kiinteistön, eikä hänen pitänytkään lähtökohtaisesti tietää, sillä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin mukaan Teemulla oli lainhuuto kiinteistöön, minkä lisäksi tapauksen tietojen mukaan Mikaela piti Teemua rehtinä pohjanmaanlaisena. Tämän perusteella Mikaela saisi pysyvän panttioikeuden. Mikaela jää kuitenkin ilman suojaa ja panttioikeutta, koska Teemu on pakottanut Shakibin eli kiinteistön oikean omistajan luovuttamaan kiinteistön hänelle käyttäen pakottavaa hengen ja terveyden vaaraa. Toisaalta Mikaela voi saada vahingonkorvausta valtiolta, jos pantinmenetys Shakibin kesämökkikiinteistöstä johtaa varallisuusvahinkoon. Ainakin silloin, jos Teemu ei maksa velkaansa Mikaelalle, valtion vahingonkorvausvelvollisuus tulee ajankohtaiseksi.

Mitkä seuraavista ainesosa- ja tarpeistosuhdetta koskevista väitteistä ovat oikein?
Ainesosa- ja tarpeistosuhdetta ei voi missään tapauksessa syntyä, jos pää- ja sivuesine eivät kuulu samalle omistajalle Kuka tahansa kiinteistön omistaja voi määrittää ainesosa- ja tarpeistosuhdetta lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehtävällä kirjauksella Faktinen liitossuhde ilmenee fyysisenä ja taloudellisena yhteytenä pää- ja sivuesineen välillä Pysyvyyskriteeri liittyy tosiasialliseen liitossuhteeseen pää- ja sivuesineen välillä

Velkakirjan hallinnan siirto panttivelkojalle
Jos kyse on tavallisen velkakirjan panttaamisesta, julkivarmistustapana on Velkakirjan hallinnan siirto panttivelkojalle Velkakirjan hallinnan siirto panttivelkojalle tai kolmannelle Panttausilmoitus velalliselle. Ilmoituksen voi tehdä vain pantinantaja Panttausilmoitus velalliselle ja ilmoituksen tekee pantinantaja tai pantinsaaja

Sivullissitova kiinteistöpanttioikeus syntyy
Kun kiinteistöön on vahvistettu kiinnitys ja tästä saatu kirjallinen panttikirja on annettu panttivelkojan hallintaan Kun kiinteistöön on vahvistettu kiinnitys ja tästä saatu sähköinen panttikirja kirjattu panttivelkojan nimiin Kun kiinteistöön on vain vahvistettu kiinnitys Kun kiinteistöön on vahvistettu kiinnitys ja tästä saatu kirjallinen panttikirja on annettu panttivelkojan hallintaan, mutta saatava, jota kiinteistöpanttioikeus turvaa, ei ole vielä syntynyt

Jos saantosuojan edellytykset täyttyvät, pantinsaaja saa suojaa
Panttikohteen oikeaa omistajaa kohtaan Pantinantajan konkurssi – ja muita maksukyvyttömyysvelkojia kohtaan Panttikohteen aiempaa luovutuksensaajaa kohtaan Kaikkia edellä mainittuja kohtaan

Oikealla omistajalla on oikeus lunastaa esine takaisin, jos kyse on
Irtaimen reaaliesineen panttaamisesta ja pantinantaja on esiintynyt esineen omistajana Arvopaperin panttaamisesta ja pantinantaja on esiintynyt arvopaperin omistajana Irtaimen reaaliesineen panttaamisesta ja pantinantaja on esiintynyt esineen omistajana sekä panttikohde on joutunut oikealta omistajalta pois ryöstön takia kiinteistöpanttioikeuden perustamisesta

Jos velkojasuojan edellytykset täyttyvät, pantinsaaja saa suojaa
Pantinantajan ulosottovelkojia kohtaan Pantinantajan konkurssivelkojia kohtaan Panttikohteen oikeaa omistajaa kohtaan Kaikki edellä mainittuja kohtaan

Panttivelkojan saantosuoja arvo-osuuden aiempaa luovutuksensaajaa kohtaan edellyttää, että
Panttivelkoja on ollut vilpittömässä mielessä aiemmasta luovutuksesta julkivarmistuksen hetkellä Aiempi luovutuksensaaja on kirjannut omistusoikeutensa ennen panttivelkojan panttioikeutta Panttivelkojan panttioikeus kirjataan aiemmin kuin aiemman luovutuksensaajan omistusoikeus Panttivelkoja on tarkastanut lainhuuto – ja kiinnitysrekisteristä, että pantinantaja on arvo-osuuden omistaja

Vilpittömän mielen suoja
Mitkä seuraavista termeistä kuvaavat panttivelkojan suojaa aiempaa luovutuksensaajaa kohtaan Velkojakollisio Seuraantokollisio Panttisaantosuoja Vilpittömän mielen suoja

Perusteita panttioikeudesta -Osa III
Pantin realisointi Pantin arvon heikentyminen ja velkojan oikeus maksuun Panttioikeuden lakkaaminen oikean suorituksen vuoksi Panttivelkojan itsensä suorittama realisointi Panttivelkojan asema velallisen maksukyvyttömyysmenettelyissä Asema ulosmittauksessa Asema konkurssissa Asema yksityishenkilön velkajärjestelyssä ja yrityssaneerauksessa

Pantin arvon heikentyminen ja velkojan oikeus maksuun (s.90)
Kertaa parin kanssa: Miten panttivelkojaa suojataan maakaaressa pantinantajan oikeudellisia määräämistoimia, jotka heikentävät panttikohteen arvoa, vastaan? Miten suojataan panttivelkojaa, jolla on panttioikeus ns. laitoskiinnitykseen?

Tästäkin on mahdollista sopia ja esimerkiksi pankkien luotonannosta tästä sovitaan aina etukäteen. Jos pantin arvo heikkenee pantinsaajasta johtuvasta syystä, vastuu on pantinsaajalla Pantinsaajalla on muutoinkin lojaliteettivelvollisuus panttisuhteen aikana pantinantajaa kohtaan. Jos pantin arvo heikkenee taas pantinantajan oikeudellisten määräämistoimien myötä, vastuu on pantinantajalla Luvussa keskitytään sääntelyyn, joka käy nimenomaisesti ilmi kirjoitetusta laista, mutta muissakin tilanteissa vastuu on pantinantajalla  lojaliteettivelvollisuus

Maakaaren panttivelkojaa turvaavat säännökset Surrogaattisääntely (s.54-55) Panttivelkojan oikeus kiinteistön sijaan tulevaan surrogaattiin Ei käsitelty tässä kohtaa kirjassa Panttikohteen arvon heikentyminen kirjausten myötä Elinkeinoharjoittajan ainesosa- ja tarpeistosuhdetta koskeva kirjaus Muutoinkin lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehtävät kirjaukset, joiden myötä panttikohteen vakuusarvo alenee/häviää Esim. etusijajärjestyksen muuttaminen / kiinnitysten kuolettaminen

Maakaaren panttivelkojaa turvaavat säännökset Käyttöoikeuskiinnitykseen perustuvan panttioikeudenhaltijan aseman turvaaminen Käyttöoikeuden muutosta koskeva sopimus EI SIDO panttivelkojaa ennen kuin tällainen muutos on kirjattu ja Kirjaus edellyttää panttivelkojan suostumusta Kirjassa ei mainita pääsääntöä, mikä tekee tästä asiasta hankalan: PÄÄSÄÄNTÖ: Panttioikeus käyttöoikeuteen raukeaa, kun käyttöoikeuden sopimuksen mukainen voimassaoloaika päättyy.

Maakaaren panttivelkojaa turvaavat säännökset Käyttöoikeuskiinnitykseen perustuvan panttioikeudenhaltijan aseman turvaaminen Käyttöoikeuden muutosta koskeva sopimus EI SIDO panttivelkojaa ennen kuin tällainen muutos on kirjattu ja Kirjaus edellyttää panttivelkojan suostumusta Kirjassa ei mainita pääsääntöä, mikä tekee tästä asiasta hankalan: PÄÄSÄÄNTÖ: Panttioikeus käyttöoikeuteen raukeaa, kun käyttöoikeuden sopimuksen mukainen voimassaoloaika päättyy. Kirjassa käsitelty poikkeuksesta pääsäännöstä eli tilannetta, jossa käyttöoikeussopimus lakkaa irtisanomisen tai muun vastaavaan syyn johdosta sovittua aiemmin. kun kiinteistön omistaja ja käyttöoikeuden haltija ovat sama taho (esim. perintö) Toisin sanoen sopimus muuttuu ilman panttivelkojan suostumusta Tällöin panttioikeus pysyy voimassa, kunnes kiinnitys on kuoletettu.

I. Pantin arvon heikentyminen ja velkojan oikeus maksuun (s.91-92)
Vaikka käyttöoikeus on irtisanottu, sitä (erityistä oikeutta) ei voida poistaa ennen kuin siihen kohdistuvat kiinnitykset on poistettu Mikäli erityisen oikeuden kirjauksen poistamista on haettu näissä tilanteissa, joissa käyttöoikeus on lakannut, mutta panttioikeus on hyvä voimassa Tällainen hakemus jätetään lepäämään Hakemus annetaan tiedoksi panttivelkojalle Panttivelkojaa osoitetaan päätöksessä nostamaan kanne maksun saamiseksi 3 kk:n sisällä kehotuksen antamisesta (tiedoksisaannista). Jollei panttivelkoja hae maksua saamiselleen ja ilmoita siitä kirjaamisviranomaiselle, kiinnitys kuoletetaan ja erityinen oikeus poistetaan.

I. Pantin arvon heikentyminen ja velkojan oikeus maksuun (s.91-92)
Surrogaattisääntelyn (vakuutuskorvaus) lisäksi kiinteistöpanttivelkojalla on oikeus hakea ennenaikainen maksu kiinteistöstä, jos panttivelkojan oikeus suoritukseen vaarantuu Sen vuoksi, että panttikohteena olevan kiinteistön arvo olennaisesti heikkenee se tulipalon tai vastaavan syyn vuoksi (voi olla pantinantajasta riippumaton syy) / kiinteistönomistajan toimien tai muun vastaavan syyn vuoksi Panttivelkojan on nostettava kanne maksun saamiseksi 6 kk:n sisällä siitä, kun sai tiedon jostakin edellä mainitusta seikasta Lisäsuoja panttivelkojalle surrogaattisääntelyn lisäksi Siltä osin kuin laissa ei ole nimenomaista sääntelyä sen varalta, että pantinantaja oikeudellisilla määräämistoimilla tai muutoin heikentää panttikohteen arvoa Nousee esiin yleisen varallisuusoikeudellisen lojaliteettiperiaatteen merkitys Siviilioikeudellinen vakuusoikeuden loukkauksen kielto Lisäksi panttivelkojalla mahdollisuus hakea takavarikkoa (turvaamistoimi)

Panttioikeuden lakkaaminen oikean suorituksen vuoksi (s.93-97)
Palauta mieleesi: Mitä tapahtuu panttisuhteelle, kun saaminen on maksettu? Milloin tulee kyseeseen täydellinen panttisuhteen purkaminen? Miksi panttivelkoja haluaa tietyissä tilanteissa olla palauttamatta vierasvelkapanttia kolmannelle?

1) Omavelkapanttaus Kun velallinen suorittaa velan, panttisuhde on purettava eli on purettava julkivarmistustilanne Esimerkiksi arvopaperin panttauksessa arvopaperin hallinta on palautettava velalliselle Jos on perustettu jälkipanttioikeus, panttikohde on annettava jälkipanttivelkojan hallintaan Täydellinen panttisuhteen lopettamista koskeva tilanne tulee kyseeseen siis vain silloin, kun Panttikohteeseen ei ole perustettu jälkipanttioikeutta TAI Kun panttia ei ole annettu yleispanttaussitoumuksin ja kaikkia velkoja, joita pantti turvaa, ei ole suoritettu

2) Panttivelkojan velvollisuus purkaa julkivarmistustilanne osittain, vaikka saatavaa ei olisi vielä maksettu Poikkeuksellinen, ei perustu kirjoitettuun lakiin Jos velkojan saatavaa turvaa useita vakuuksia tai panttikohde on jaollinen Ehkä luottolaitoksella (pankilla) voisi olla tällainen velvollisuus Tulee muistaa myös pantin jakamattomuuden periaate 3) Panttivelkojan oikeus kieltäytyä purkamasta julkivarmistustilannetta Kirjassa käsitellään tätä tilannetta nimenomaan silloin, kun kyse on vierasvelkavakuudesta Miksi panttivelkoja haluaisi olla purkamatta julkivarmistusta?

Takaisinsaantiriskin vuoksi Eli riski siitä, että velallisen suorittama maksu peräytyy Velallisen suorittaman maksun peräytymisestä säädetään takaisinsaantilain 19 §:ssä Vaikka velkoja palauttaisi pantin kolmannelle (vierasvelkavakuus), velkoja on lähtökohtaisesti suojattu, JOS Jos hänellä on ollut saatavaa turvaava pantti JA Panttivelkoja ei tiennyt eikä tämän pitänytkään tietää velallisen maksukyvyttömyydestä Onko velkojalla tällaisessa tilanteessa oikeus pidättäytyä palauttamasta panttia? Ainakin silloin, jos tästä on nimenomaan sovittu panttaussopimuksessa Jos ei ole sovittu, epäselvää Kirjassa tältä osin esimerkkinä pankin käyttämät vakioehdot Jos näin on sovittu, velkoja voi pitää lähtökohtaisesti pitää panttia hallussa 3 kk Jos on sovittu pidemmästä ajasta ja velkoja pitää panttia hallussaan yli 3 kk, tälle on pystyttävä esittämään perusteltuja syitä

Panttivelkojan suorittama realisointi (s.97-102)
Palauta mieleesi: Mitä irtainta omaisuutta panttivelkojan itsenäinen realisointioikeus koskee? Minkälaisten edellytysten on täytyttävä, jotta panttivelkoja voi realisoida irtaimen pantin? Voiko panttivelkoja olla ja missä tilanteissa velvollinen realisoimaan pantin, jos yllä mainitut edellytykset eivät ole vielä täyttyneet?

Panttivelkojalla on oikeus valita, realisoiko hän pantin itse vai turvautuuko hän ulosottomenettelyyn, kun kyse on IRTAIMEN PANTISTA Valintamahdollisuus ei siten koske kiinteistöpanttivelkojaa TAI kuljetusvälinekiinnityksen haltijaa (panttivelkojaa) Panttivelkojan suorittamassa myynnissä on yleensä käsillä intressiristiriita

Panttivelkojalla on oikeus valita, realisoiko hän pantin itse vai turvautuuko hän ulosottomenettelyyn, kun kyse on IRTAIMEN PANTISTA Valintamahdollisuus ei siten koske kiinteistöpanttivelkojaa TAI kuljetusvälinekiinnityksen haltijaa (panttivelkojaa) Panttivelkojan suorittamassa myynnissä on yleensä käsillä intressiristiriita Panttivelkoja haluaa realisoida pantin vaivattomasti Pantinantaja haluaa taas saada mahdollisimman korkean hinnan Itsenäinen realisointimahdollisuus koskee siis irtaimen panttia Irtain reaaliesine Arvopaperi Arvo-osuutta Immateriaalioikeutta Asumisoikeuksia

Edellytyksistä, joiden täytyttyä pantti voidaan myydä eli realisoida, säädetään kauppakaaressa Saaminen on erääntynyt maksettavaksi, Panttivelkoja ennakolta ilmoittaa aikomuksestaan myydä pantin JA Ilmoituksessa on varattava vähintään kuukausi aikaa velan suorittamiseen 2 kk, jos panttina asunto-osakeyhtiön osake tai kiinteistöosakeyhtiön osake, ja pantinantaja käyttää asuntoa tavanomaisena asuntonaan (PAKOTTAVA) Lisäksi ilmoitettava sivulliselle, jos tällaisella on pantti- tai hallintaoikeus panttikohteeseen Jos näistä oikeuksista on rekisteri, panttivelkoja on velvollinen ottamaan selvää rekisterin tiedoista. Pakottavaa asunto-osaketta koskevaa sääntelyä lukuun ottamatta , kauppakaareen myyntisääntely on tahdonvaltaista

Lisäksi KK:ssa erikseen säädetty vielä Panttivelkojan velvollisuudesta myydä pantti ennen kuin myynnin edellytykset ovat täyttyneet Lähinnä silloin, kun panttina on jotain pilaantuvaa tai arvoltaan nopeasti vaihtelevaa (riski pantti jo sinänsä) Panttivelkojan velvollisuudesta pidättäytyä myymästä panttia, vaikka yleiset edellytykset olisivatkin täyttyneet Panttiomaisuuden realisaatioarvo tulee olennaisesti nousemaan, eikä saatavalle tulevan suorituksen lykkääminen ole panttivelkojan kannalta kohtuutonta Lisäksi oikeuskirjallisuudessa katsottu, että pitäisi ryhtyä realisointiin ennen kuin myynnin edellytykset ovat täyttyneet, jos Panttikohteen arvo on huipussaan ja ylittää huomattavasti saamisen määrän JA Pantinantajalle on tärkeää päästä nauttimaan tästä arvosta

Myyntimenettelystä säädetään MyyntiL:ssa Panttivelkojalla lähtökohtaisesti harkintavalta päättää myyntitavasta, mutta Tämän on otettava huomioon pantinantajan ja kolmannen intressit Tavoitteena paras mahdollinen myyntitulos, kun otetaan huomioon myyntihinta ja myyntikustannukset Realisointi voi myös tapahtua itsekontrahointitilanteena, mutta tällöin edellytetään, että Myyntihinta (lunastushinta) on hyväksyttävällä tavalla määrätty (käypä arvo) Ylittävän osan tilittäminen pantinantajalle Koko panttisuhdetta ja etenkin myyntiä koskee vielä vakuuden menettämisehtoa koskeva kielto (OikTL 37 §) Mikäli pantti myydään, saamisen arvon ylittämä ylijäämä myyntihinnasta on korvattava pantinantajalle Jos velkaa ei makseta, vakuus on menetetty

Pantinsaaja saattaa ryhtyä realisoimaan panttia, vaikka myynnin edellytykset olisivat riitaisia NYT pantinantaja voi hakea takavarikkoa tuomioistuimelta Pantinsaajalle syntyy vahingonkorvausvelvollisuus, mikäli tämä rikkoo KK:n realisointia koskevia säännöksiä Erikseen kirjassa on mainittu vielä pantinhaltijan (myyjän) vastuusta, kun pantti realisoidaan Mikäli kyse on asunto-osakeyhtiön osakkeiden realisoimisesta, Sovelletaan soveltuvin osin asuntokauppalain myyntiä koskevia säännöksiä Melko samankaltaisia kuin toisessa kirjassa esitellyt kauppalain myyjän vastuuta koskevat säännökset Myynnissä on hyvä myös ottaa huomioon sivullisten oikeudet panttikohteeseen (vuokralainen)

Panttivelkojan asema eri maksukyvyttömyysmenettelyissä (s.102-125)
Palauta mieleesi: Miten panttivelkoja voi joutua mukaan velallista koskevaan ulosottomenettelyyn? Mikä on (velkojien) etusijajärjestys, kun kiinteistö myydään UK:n mukaan? Mitä eroa on konkurssilla ja ulosotolla? Milloin panttivelkoja voi hakea velallisen konkurssiin? Miten panttiomaisuus realisoidaan konkurssissa ja kenen toimesta? Keskeinen ero panttivelkojan aseman kannalta konkurssissa ja velkajärjestelyissä? Miten velkajärjestelyt vaikuttavat panttivelkojan asemaan? Mitä panttioikeus viime kädessä turvaa velkajärjestelyissä?

Hyvä hoksata keskeiset erot eri menettelyiden välillä Ulosotto on erityistäytäntöönpanoa (ulosottomies) Kohdistuu vain tiettyyn, ulosoton kohteena olevaan omaisuuteen Kohteena oleva omaisuus realisoidaan ja sillä maksetaan velallisen velat Mikäli kiinteistöpanttivelkoja haluaa suorituksen pantista, on tämän turvauduttava ulosmittaukseen Panttivelkoja voi hakea menettelyn aloittamista tai joutua mukaan menettelyyn, mikäli pantti- tai muu velkoja perii saamistaan ulosmittauksen avulla (s.75) Konkurssi taas on yleistäytäntöönpanoa (konkurssipesänhoitaja) Kohdistuu velallisen koko omaisuusmassaan Velallinen menettää määräysvallan omaisuuteensa Velallisen omaisuusmassaa (konkurssipesää) tulee hallinnoimaan konkurssipesänhoitaja. Velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien (konkurssissa valvottujen velkojen) maksamiseen Panttivelkoja ei voi hakea velallista konkurssiin!!! Mutta voi joutua menettelyyn mukaan, jos joku muu velkoja on hakenut velallista konkurssiin Panttivelkojalla on separatistin asema konkurssissa

Yksityishenkilön velkajärjestely tai yrityssaneeraus (selvittäjä) Kyse ei ole realisointimenettelystä vaan menettelystä, jonka turvin velallisen taloudellinen asema pyritään palauttamaan entiselleen. Menettelyssä ei lähtökohtaisesti realisoida panttikohdetta  realisointi ei ole menettelyn itseisarvo tai lähtökohta Mutta näin voi käydä esimerkiksi, jos: Velallinen laiminlyö velkajärjestelyssä sovittavan maksuohjelman noudattamisen Realisoinnista määrätään erikseen tällaisessa ohjelmassa Velkajärjestelyssä panttivelkoja on yleensä vakuusvelkojan asemassa Tarkoittaa, että hänen saatavaansa ei voida leikata siltä osin kuin pantti turvaa tätä Kirjassa ei käsitellä, mutta hyvä tietää: Menettelyn hakijana voi olla joko velallinen tai velkoja, mutta Menettelyn aloittaminen edellyttää joka tapauksessa velkojien suostumusta Tällainen menettely on ikään kuin vaihtoehto konkurssille. Järjestelyissä vahvistetaan maksu-tai saneerausohjelma, jossa määrätään mitä suorituksia ja missä ajassa suoritukset maksetaan velkojille. JÄRJESTELYT EIVÄT VAIKUTA PANTTIOIKEUDEN PYSYVYYTEEN TAI SISÄLTÖÖN.

1) Panttivelkoja hakee itse ulosmittausta
Panttivelkojan asema ulosottomenettelyssä – Panttivelkojan erilaiset roolit ulosmittauksessa (s ) 1) Panttivelkoja hakee itse ulosmittausta Tulee aina kyseeseen, jos velkojalla on kiinteistöpanttioikeus (tai kuljetusvälinepantti) Sen sijaan irtaimen panttivelkojalla on valintamahdollisuus Ulosottoasian vireilletulo ja täytäntöönpano edellyttää, että hakijalla on ulosottoperuste Mikäli kyseessä on panttisaatava, ulosottoperusteena voi olla Joko tavallinen velallisen henkilökohtaista suoritusvelvollisuutta koskeva tuomioistuinratkaisu Tai ratkaisu, jossa saatava määritetään suoritettavaksi panttikohteen arvosta (hypoteekkikanne  hypoteekkituomio) Jos kohteena on kiinteistö, se katsotaan välittömästi ulosmitatuksi tällaisen tuomion jälkeen Muiden panttikohteiden osalta panttivelkojan on haettava vielä erikseen ulosmittauksen aloittamista ulosottomieheltä

1) Panttivelkoja hakee itse ulosmittausta
Panttivelkojan asema ulosottomenettelyssä – Panttivelkojan erilaiset roolit ulosmittauksessa (s ) 1) Panttivelkoja hakee itse ulosmittausta Ulosottoperusteen vaikutuksesta Hypoteekkituomio Tällöin lähdetään lähtökohtaisesti realisoimaan velan vakuutena olevaa kiinteistöä varsikin, mikäli vain alla olevasta järjestyksestä voidaan poiketa Ellei kyseessä ole velallisen asunto Tavallinen suoritustuomio Tällöin lähdetään ensisijassa realisoimaan omaisuutta UK:n ulosmittausjärjestyksessä Raha/rahasaatava Palkka/eläke Irtain omaisuus Kiinteä omaisuus ja viime sijassa asunto Tästä voidaan poiketa mm. silloin, jos panttivelkojan on kiinteistöpanttioikeus ja muun omaisuuden ulosmittaaminen vaikeuttaa muiden velkojien maksusaantia

Panttivelkojan asema ulosottomenettelyssä – Panttivelkojan erilaiset roolit ulosmittauksessa (s ) 2) Panttivelkoja tulee mukaan ulosmittaukseen sillä perusteella, että joku muu velkoja perii saamistaan ulosmittauksen avulla Panttioikeus ei estä panttina olevan omaisuuden ulosmittaamista toisen velkojan saamisesta Tällöin panttivelkojan asema riippuu siitä, minkälainen etusija hänellä on panttikohteeseen Erityisesti ajankohtainen silloin, kun toinen panttivelkoja hakee panttikohteen realisointia

Panttivelkojan asema ulosottomenettelyssä - Etusijajärjestys ja sen merkitys (s.102-110)
Etusijajärjestys on panttikohtainen Kiinteistöä koskevasta etusijajärjestyksestä säädetään taas UK:ssa Täytäntöönpanokulut (sanotaan kirjassa todella vaikeasti) Lakisääteiset panttioikeudet Kiinnitykseen perustuvat panttioikeudet (ja muut kiinteistöön kohdistuvat oikeudet) siinä järjestyksessä kuin ne ilmenevät lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin etusijajärjestystä ollaan käyty jo läpi Hakijan saatava ei kuulu alimman hyväksyttävän tarjouksen piiriin!!! Hakijalla on kuitenkin oikeus kieltää myynti, jos hänen saatavansa ei tule täytetyksi myynnistä saatavilla tuloilla

Etusijajärjestys on panttikohtainen Irtaimen etusijajärjestyksestä säädetään VMJL:ssa ja UK:ssa Irtaimen osalta alimman hyväksyttävän tarjouksen piiriin kuuluvat täytäntöönpanokulut ja mahdolliset panttioikeudet etusijajärjestyksessään (jos jälkipanttioikeuksia) Hakijan saatava ei kuulu eikä tällä ole edes oikeutta kieltää myyntiä Mikäli irtaimen tai kiinteän pantin myynti ei kata alimman hyväksyttävän tarjouksen piiriin kuuluvia saatavia, myynti raukeaa

Etusijajärjestys on panttikohtainen Irtaimen etusijajärjestyksestä säädetään VMJL:ssa ja UK:ssa Irtaimen osalta alimman hyväksyttävän tarjouksen piiriin kuuluvat täytäntöönpanokulut ja mahdolliset panttioikeudet etusijajärjestyksessään (jos jälkipanttioikeuksia) Hakijan saatava ei kuulu eikä tällä ole edes oikeutta kieltää myyntiä Mikäli irtaimen tai kiinteän pantin myynti ei kata alimman hyväksyttävän tarjouksen piiriin kuuluvia saatavia, myynti raukeaa Panttivelkojien (irtain/kiinteä) asema joiden etuoikeussaatavat eivät tule katetuksi. Kattamattomalta osalta velkojista tulee tavallisia velkojia Saamisoikeus ei häviä siis minnekään

Panttioikeus säilyy (yksityisen suorittama vapaa myynti)
Panttivelkojan asema ulosottomenettelyssä - Myyntimenettely, myyntitavat ja niiden merkitys (s ) Saatavat otetaan myyntiä varten laadittavaan asianosaisluetteloon etusijajärjestyksessä Kiinnitykseen perustuvat (eli kiinteistöpanttioikeudet) otetaan huomioon viran puolesta kiinnityksen rahamäärään asti Eli panttivastuun ylärajaan asti  ylimenevältä osalta etuoikeudeton saatava eli pantti ei turvaa tätä Jos panttivelkoja ei valvo saatavaansa, häneltä peritään ulosottomaksu Saatavalle kohdennettua jako-osaa säilytetään kaksi vuotta Myyntitavan vaikutus Panttioikeus raukeaa (ulosottomiehen suorittama myynti tai yksityisen julkinen huutokauppa) Panttioikeus säilyy (yksityisen suorittama vapaa myynti) Lisäksi panttioikeuden raukeamisesta tai pysyttämisestä voidaan erikseen sopia panttivelkojan ja ostajan kesken Tällöin tapahtuu velallisen vaihdos Ulosottomyynnin virhevastuusta on omat säännöksensä

Panttivelkojan asema konkurssissa (s.110-118)
Velkoja ei voi hakea velallista konkurssiin: Jos tällä on konkurssivelallisen omaisuuteen kohdistuva panttioikeus Kyse siis omavelkapanttauksesta Hakija on jo panttivelkoja Jos tällä on konkurssivelalliselta oleva saaminen, jota JO turvaa vierasvelkavakuus JA Saaminen ei ole erääntynyt Saaminen on erääntynyt, mutta panttivelkoja on sopinut vierasvelkapantin saadessaan, ettei voi hakea velallista konkurssiin Jos tällä on konkurssivelalliselta oleva saaminen JA Kolmas tarjoaa / asettaa vakuuden konkurssivelallisen velasta Eli vierasvelkavakuutta ei ollut vielä silloin, kun velkoja haki velallista konkurssiin Hakijasta tulee panttivelkoja

Panttivelkojan asema konkurssissa (s.110-118)
Myös sellainen omaisuus, johon velkojalla on panttioikeus, kuuluu konkurssipesään Konkurssilain mukaan konkurssisaatava (konkurssivelallisen velka katsotaan konkurssissa erääntyneeksi velkojan ja konkurssivelallisen välisessä suhteessa Velkojan ei siis tarvitse eräännyttää velkaa Panttivelkojalle tämä taas tarkoittaa, että Panttioikeuden ansiosta panttivelkojalla on oikeus samansisältöiseen suoritukseen velalliselta kuin jos koko konkurssia ei olisi ollenkaan Eli saatavan lisäksi korot ja muut liitännäiskustannukset tulevat katetuksi (kunhan vain pantin arvo riittää).

Panttivelkojan separatistin asema konkurssissa (s.110-118)
Panttivelkojalla on separatistin asema konkurssissa: Voi periä saamisensa pantista konkurssista erillään Eli voi itsenäisesti realisoida irtaimen tai kiinteistöpanttioikeuden osalta ulosmittausta Asemasta huolimatta panttivelkojan on valvottava saatavansa Eli ilmoitettava saatavastaan ja panttioikeudestaan pesänhoitajalle valvontapäivään mennessä Panttivelkojan on esitettävä myös etuoikeusvaatimuksensa ja sen peruste Lisäksi pesänhoitajalle tiedot panttioikeuden perustamisesta ja sisällöstä. Panttisaatavan ilmoittaminen/valvominen on edellytys sille, että panttivelkoja saa muuttaa pantin rahaksi Mikäli panttivelkoja on laiminlyönyt velvollisuutensa, tuomioistuin voi pesänhoitajan hakemuksesta kieltää/ keskeyttää myynnin Itse myyntitavasta ei ole säännöksiä konkurssilaissa, mutta Myyntitavan valinnassa otettava huomioon konkurssipesän edut

Panttivelkojan asema konkurssissa – pantin realisoinnista (s.114-115)
Myyntimenettelystä (olipa kyse minkä tahansa pantin realisoimisesta) Panttivelkojan on hyvissä ajoin ilmoitettava pesänhoitajalle Myyntitapa Myynnin aika ja paikka Ilmoitus on tehtävä mahdollisimman varhain ( väh. 2 viikkoa ennen) Toisin sanoen kyseessä ei täysin vapaa realisointi Konkurssipesällä on mahdollisuus lunastaa panttikohde TAI määrätä väliaikainen myyntikielto Panttivelkojan oikeuksien selvittämiseksi TAI konkurssipesän etujen turvaamiseksi MAX 2 kk Kielto voimaan, kun pesä on ilmoittanut kiellosta todisteellisesti panttivelkojalle Tai mikäli on kyse ulosottomiehen suorittamasta myynnistä, ilmoitus tälle Kielto voidaan määrätä vain kerran

Mainitut rajoitukset eivät koske, jos panttina on noteerattuja arvopapereita Konkurssipesällä EI ole oikeutta realisoida omaisuutta, johon kohdistuu yksi tai useampi panttioikeus, elleivät panttivelkojat anna tähän suostumustaan. Jos konkurssipesä myy omaisuutta, johon kohdistuu panttioikeus, MUTTA panttivelkaa EI makseta,  Panttioikeus pysyy voimassa Tästä on kuitenkin kaksi poikkeusta (suostumuksesta)

1) Tuomioistuin voi myöntää luvan omaisuuden myymiseen, jos lupaa ei saada panttivelkojilta Edellytyksenä se, että omaisuudesta on tehty pesälle tarjous, joka ylittää omaisuuden käyvän arvon EIKÄ panttivelkoja saata todennäköiseksi, että omaisuudesta saataisiin muutoin parempi myyntihinta Panttivelkojille mahdollisuus tulla kuuluksi, koska kyseessä on ankara menettely heidän kannaltansa Ensinnäkin puuttuu heidän separatistioikeuksiinsa ja Toiseksi pesän suorittamassa myynnissä ei pidetä voimassa panttioikeuksia

2) Pesä voi myös realisoida pantin UK:n mukaisessa järjestyksessä sen jälkeen, kun konkurssin alkamisesta on kulunut 3 vuotta Voidaan myös hakea ennen kuin 3 vuotta on mennyt umpeen, mutta tällöin tarvitaan taas suostumus. Panttivelkojalla on mahdollisuus kieltää myynti Panttivelkojalla on lisäksi mahdollisuus kieltää pesää edes hakemasta tällaista myyntiä, JOS Siihen on erityinen syy omaisuuden arvonnousun tai vastaavan syyn vuoksi TAI myyntiä ei voida pitää perusteltuna Tällainen kielto voidaan myöntää aina kertaalleen vuodeksi Myynti taas ankara panttivelkojan kannalta, koska panttioikeuksia ei pysytetä voimassa eikä määrätä alinta hyväksyttävää tarjousta

Panttivelkojan asema velkajärjestelyssä (s.118-125)
Järjestely ei vaikuta panttioikeuden pysyvyyteen tai sisältöön MUTTA MENETTELY VAIKUTTAA PANTILLA TURVATUN SAAMISEN SISÄLTÖÖN Siltä osin kuin panttivelkojan saatava katsotaan vakuusvelaksi, sen pääomaa ei voida alentaa Vakuusvelka = pantin arvo menettelyn alkaessa riittää kattamaan velkojan saamisen Siltä osin kuin saaminen on suurempi kuin vakuuden arvo, kyse on tavallisesta velasta, jonka määrää voidaan alentaa. KUITENKIN Sekä vakuusvelan että tavallisen velan Maksuaikataulua voidaan muuttaa Maksut voidaan katsoa ensin pääoman lyhennyksiksi ja vasta sitten korkojen maksuksi Luottokustannuksia (korkoja) voidaan alentaa

Panttivelkojalla ei ole separatistin asemaa eikä lähtökohtaisesti edes oikeutta realisoida panttia Panttivelkojan saatava velalliselta kuuluu saneeraus- tai velkajärjestelyvelkoihin, joita koskevat menettelyn alettua erilaiset kiellot MAKSU- ja VAKUUDENANTOKIELTO velallinen ei saa antaa vakuutta/maksaa velkaa Tästä huolimatta panttivelkojalla on oikeus saada korvaus hakemuksen vireilletulon jälkeen erääntyvistä luottokustannuksista PERINTÄKIELTO ei saa yrittää periä velkaa tai jatkaa näitä toimenpiteitä PANTIN HALLINNAN PALAUTUSVELVOLLISUUS VELALLISELLE Selvittäjän vaatimuksesta Koskee vain saneerausta Esineen kuuluttava velallisen käyttöomaisuuteen Vain jos esine on tarpeellinen velallisen toiminnan jatkamisen kannalta EI vaikuta panttioikeuden pysyvyyteen.

Kiellot voidaan antaa väliaikaisena jo ennen kuin menettelyn aloittamisesta on päätetty Perintäkiellosta huolimatta: 1) Tuomioistuin voi antaa luvan pantin realisoimiseen selvittäjää kuultuaan mikäli panttiomaisuuden säilyminen velallisella ei ole järjestelyn kannalta tarpeellista TAI EI tarpeellista velallisen kohtuullisten asunto-olojen tai elinkeinon turvaamiseksi 2) Vakuusvelkojalla on oikeus korvaukseen vakuusomaisuuden alenemisesta velkojan vahingoksi, joka johtuu omaisuuden käyttämisestä velallisen toiminnassa perintäkiellon voimassaoloaikana (s.124) Velkajärjestely ei ulota vaikutuksiaan vierasvelkapanttiin Panttivelkoja voi periä velan vierasvelkapantinantajalta aiempien ehtojen mukaisena Kyse siis tilanteesta, jossa kolmas on antanut velkajärjestelyvelallisen velasta pantin JOS velkajärjestelyvelallinen on antanut pantin, silloin panttioikeus kuuluu järjestelyn piiriin samalla tavalla kuin kyse olisi omavelkapantista

Panttivelkojan asema velkajärjestelyssä – Pantin realisoinnista velkajärjestelyssä (s.121-125)
Panttivelkojalla ei ole siis lähtökohtaisesti oikeutta realisoida panttia järjestelyn aikana VAAN hänen asemansa turvataan siten, että saaminen tulee suoritetuksi juoksevina maksuina kohtuullisessa ajassa Näinhän se menisi myös, mikäli velallinen ei olisi joutunut/päässyt järjestelyyn ja tällä olisi rahaa maksaa velkansa (esim. asuntolaina) takaisin kuukausierissä Siitä huolimatta kummassakin velkajärjestelyssä voidaan realisoida omaisuutta (ml. sellaista mihin kohdistuu panttioikeus) Ja tästä voidaan määrätä erikseen myös saneerausohjelmassa Yksityishenkilön velkajärjestelyssä lähtökohtaisesti jopa kaikki muu realisoidaan paitsi velallisen perusturvaan kuuluva omaisuus Yksityishenkilön velkajärjestelyssä myös siis viime kädessä perusturvaan kuuluva velallisen asunto Mutta realisoinnista vastaa selvittäjä – ei panttivelkoja

Yksityishenkilön velkajärjestelyssä Lähtökohta on, että omaisuus realisoidaan A) vapaalla myynnillä Panttioikeus pysytetään lähtökohtaisesti voimassa Panttivelkojalla on oikeus saada suoritus KOKO saamiselleen Tarkoittaa, että myös siltä osin kuin saaminen on katsottu tavalliseksi velaksi, panttivelkojalle maksetaan velka takaisin, mikäli vakuuden myynnistä saadaan tarpeeksi rahaa. Erityisestä syystä tuomioistuin voi määrätä panttivelkojan hakemuksesta, että

Yksityishenkilön velkajärjestelyssä Lähtökohta on, että omaisuus realisoidaan A) vapaalla myynnillä Panttioikeus pysytetään lähtökohtaisesti voimassa Panttivelkojalla on oikeus saada suoritus KOKO saamiselleen Tarkoittaa, että myös siltä osin kuin saaminen on katsottu tavalliseksi velaksi, panttivelkojalle maksetaan velka takaisin, mikäli vakuuden myynnistä saadaan tarpeeksi rahaa. Erityisestä syystä tuomioistuin voi määrätä panttivelkojan hakemuksesta, että Rahaksimuutto toimitetaan B) UK:n mukaisessa järjestyksessä Yrityssaneerauksessa Ei ole vastaavia säännöksiä omaisuuden realisoinnista Omaisuus myydään vapaalla myynnillä Panttivelkojalla on oikeus saada suoritus ainakin vakuusvelalleen Kirjassa ei päästä selvään lopputulokseen sen osalta, voiko panttivelkoja saada suorituksen myös tavalliselle velalle.

Olipa kyse kummasta menettelystä tahansa panttivelkoja saa realisoida pantin ja saa maksun saatavalleen alkuperäisten ehtojen mukaan (ikään kuin koko menettelyä ei olisi koskaan ollutkaan) seuraavien edellytysten täyttyessä Yksityishenkilön velkajärjestely Jos velkajärjestelyvelallinen laiminlyö maksuohjelman mukaisen suorituksen panttivelkojalle. Realisoinnin edellytyksenä lisäksi, että laiminlyönnistä on enemmän kuin 3 kolme kuukautta ja maksu on edelleen maksamatta. Maksuohjelmaa voidaan käyttää ulosottoperusteena Yrityssaneeraus Koko järjestely määrätään raukeamaan panttivelkojan hakemuksesta, jos velallinen olennaisesti laiminlyö ohjelman mukaisen velvollisuutensa panttivelkojalle JA EI ole täyttänyt velvollisuuttaan kohtuullisen lisäajan kuluessa

Viime kädessä panttioikeus turvaa siis velkajärjestelyissä panttivelkojan asemaa (vain) maksulaiminlyöntien varalta Jos velallinen lyhentää velkaansa ohjelman mukaisessa järjestyksessä, panttivelkojan saatava tulee maksetuksi ohjelmassa määrätyssä ajassa. Eli jos kaikki menee hyvin, vain maksuaika pitenee ja korkotulot saattavat pienentyä. Lisäksi hyvä huomata, että yrityssaneerauksen aikana voidaan ottaa uutta velkaa ja antaa tälle velalle panttioikeus jo sellaisesta omaisuudesta, johon kohdistuu jonkin muun velkojan panttioikeus Ei saa merkittävästi lisätä niiden vakuusvelkojien riskiä, joiden etuoikeus asema heikkenee Ei vaikuta entisten vakuusvelkojien panttioikeuksiin

Kysymyksiä?

Tapausharjoittelu Kuljetusyritysvelallinen C on ajautunut konkurssiin. Onneksi panttivelkoja Panu Panttilalla on panttioikeudet (kuljetusvälinekiinnitys) yrityksen C omaisuuteen kuuluviin kuorma-autoihin, joiden arvoksi pesänhoitaja on arvioinut pitkälti yli euroa. Panun konkurssissa valvoma saaminen yritykseltä on vain euroa. Pesänhoitaja on ilmoittanut Panulle, että hänen mielestään olisi tarkoituksenmukaisinta, mikäli pesä realisoisi ajoneuvot, sillä Panun saaminen on ylivakuutettu. Panun mielestä pesällä ei ole pääsääntöisesti oikeutta myydä panttiomaisuutta. Onko Panu väärässä vai oikeassa? Panu on myös pohtinut, että hän lähtisi itse realisoimaan ajoneuvoja nettihuutokauppaan tehtävällä ilmoituksella. Panun mukaan irtaimen omaisuuden panttivelkojalla on aina mahdollisuus realisoida panttiomaisuus. Neuvo Panua, mitä hänen pitäisi tehdä ja minkä menettelyn mukaisessa järjestyksessä, jos hän haluaa realisoida panttikohteen?

Tapausharjoittelu – Vastaus
Kirjan mukaan: ”Panttivelkoja on pantinantajan konkurssissa erityisasemassa myös siltä kannalta, että lähtökohtaisesti vain panttivelkoja saa määrätä konkurssipesään kuuluvan omaisuuden myynnistä. Konkurssilain mukaan konkurssipesä saa myydä konkurssipesään kuuluvaa panttiomaisuutta vain, jos panttivelkoja siihen suostuu. Jos panttivelkojia on useita, myyntiin tarvitaan kaikkien suostumus, myös toissijaisessa panttauksessa. Panttivelka on pääsääntöisesti maksettava kokonaisuudessaan kauppahinnasta. Jos panttivelkaa ei makseta, panttioikeus pysyy voimassa.” (s.115) Tästä pääsäännöstä on kuitenkin kaksi poikkeusta… Lähtökohtaisesti Panu on siis oikeassa eli konkurssipesällä ei ole oikeutta myydä panttiomaisuutta ilman panttivelkojan/velkojien eli tapauksen tietojen mukaan Panun suostumusta.

Tapausharjoittelu – Vastaus
”Kuljetusvälinekiinnitysten haltijalla on saatavansa perimiseksi käännyttävä aina ulosottoviranomaisen puoleen.”(s.103) ”Panttivelkojalla on konkurssissa separatistin asema. Tämä merkitsee, että hän voi konkurssista huolimatta periä saamisensa pantin arvosta konkurssimenettelystä erillään. Panttivelkoja voi kiinnityspantin osalta hakea ulosmittausta konkurssista huolimatta.” (s.112) Näin ollen mikäli Panu kuljetusvälinekiinnityksen haltijana haluaa käyttää sille panttivelkojana kuuluvia separatistioikeuksia, hänen on turvauduttava ulosottomenettelyyn. ”Pantin myyntitavasta ei ole konkurssilaissa lähempiä säännöksiä. Konkurssitilanteessa panttivelkojan on lisäksi otettava huomioon konkurssipesän edut. -- Panttisaatavan ilmoittamisen lisäksi velkojan on hyvissä ajoin ennen myyntiä ilmoitettava pesänhoitajalle omaisuuden myyntitapa sekä myynnin aika ja paikka. Ilmoitus olisi tehtävä mahdollisimman varhain – yleensä vähintään kahta viikkoa ennen kaupantekoa.” (s.114) Panulla on siten ilmoitusvelvollisuus konkurssipesälle ajoneuvojen myyntitavasta sekä myynnin ajasta ja paikasta. Ilmoitus tulisi tehdä vähintään kahta viikkoa ennen kaupantekoa.

Irtaimen panttivelkoja
voi ainoastaan realisoida pantin turvautumulla ulosmittaukseen Voi realisoida pantin velallisen konkurssissa konkurssimenettelyn ulkopuolella Jos hakee ulosmittausta, hänen saatavansa ei kuulu alimman hyväksyttävän tarjouksen piiriin Täytyy aina ilmoittaa velalliselle realisoimisesta

Saaminen on erääntynyt
Mikä seuraavista irtaimen pantin realisointia koskevista edellytyksistä (kauppakaari) on väärin Saaminen on erääntynyt Panttivelkoja on ilmoittanut aikomuksestaan myydä pantti velalliselle Velalliselle on annettu kuukauden maksuaika olipa kyse mistä tahansa irtaimen pantista Panttivelkoja on ilmoittanut myyntiaikeistaan niille sivullisille, joiden oikeuksista panttikohteeseen hän tosiasiallisesti tiennyt

Mikä seuraavista väittämistä on oikein?
Pantinantajan konkurssivelkojat eivät voi vaatia pantinantajan tekemän maksun peräyttämistä omavelkapanttauksessa Velkojalla on lähtökohtainen oikeus olla purkamatta julkivarmistusta, vaikka saaminen olisi maksettu Vierasvelkapanttia ei heti tarvitse palauttaa, jos tästä on etukäteen sovittu Jos panttivelkoja ei palauta vierasvelkapanttia, hän varautuu pantin takaisisaantia varten

Konkurssipesä voi aina tarpeen mukaan realisoida pantattua omaisuutta
Konkurssissa Panttivelkoja päättää lähtökohtaisesti pantatun omaisuuden realisoimisesta Konkurssipesä voi aina tarpeen mukaan realisoida pantattua omaisuutta Pantattua omaisuutta voidaan realisoida panttivelkojan suostumuksetta Panttivelkojan on ilmoitettava myyntiaikeistaan pesänhoitajalle

Panttivelkoja voi joutua mukaan ulosottomenettelyyn, mikäli
Hän on itse hakenut ulosottoa Konkurssipesänhoitaja on määrännyt velallisen omaisuuden ulosmitattavaksi Muu velkoja on hakenut ulosottoa Toinen panttivelkoja on hakenut ulosottoa

Ulosmittausta hakenut panttivelkoja on aina parhaassa asemassa
Kiinteistön ulosmittauksessa noudatettavasta etusijajärjestyksestä johtuu, että Kiinteistöön kohdistuva erityinen oikeus säilyy, jos sillä on paras etusija, vaikka kiinteistö realisoitaisiin Lakisääteisellä panttioikeudella on aina parempi etusija muuhun panttioikeuteen nähden Ulosmittausta hakeneen panttivelkojan asema etusijajärjestyksessä ratkaisee, mitkä saatavat kuuluvat alimman hyväksyttävän tarjouksen piiriin Ulosmittausta hakenut panttivelkoja on aina parhaassa asemassa

Kiinteistön ulosmittauksessa
Kiinteistöpanttioikeudet otetaan viran puolesta huomioon Kiinteistön myynnistä mahdollisen ylijäämän saa kiinteistön omistaja Myynti raukeaa, jos kaikkien panttivelkojien saatavia ei saada katetuksi myyntihinnasta saatavilla varoilla Kiinteistön myynnin toteuttaa aina ulosottomies

Yrityssaneerauksessa
Vakuusvelan vakuutena oleva omaisuus on oltava vakuutettu Panttivelkoja voi olla velvollinen palauttamaan irtaimen pantin velkajärjestelyvelalliselle Panttivelkoja voi periä velkansa velkajärjestelyvelalliselta realisoimalla pantin Voidaan aina ottaa uutta velkaa ja antaa tälle velalle etuoikeus jo pantattuun omaisuuteen

Yksityishenkilön velkajärjestelyssä
Vakuusvelan maksuaikataulua voidaan muutta Tavallisen velan pääomaa voidaan alentaa Vakuusvelan pääomaa voidaan alentaa Vakuus- ja tavallisen velan korkoja voidaan alentaa

Panttioikeuden syntymisen edellytyksiä ovat?
Panttaussopimus Pantinantajan panttauskompetenssi Saaminen, jota pantti turvaa Julkivarmistus

Mitkä seuraavista väittämistä ovat väärin?
Kiinnityksen kohteesta ei voida disponoida Muukin kuin kiinteistön omistaja voi pantata kiinteistön Hypoteekkituomiolla kaikki panttikohteet katsotaan ulosmitatuiksi Vierasvelkavakuus ei ikinä kuulu velkajärjestelyiden piiriin

Kiitos ja tsemiä pääsykokeeseen!

Kertausluentojen rakenteesta

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Kertausluentojen rakenteesta"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Kertausluentojen rakenteesta

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Kertausluentojen rakenteesta"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute