SFS 6002 SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS, PÄIVITYSVERSIO 2005

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Mekaaninen energia voimatarinoita
Advertisements

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
SFS - Suomen standardisoimisliitto
Vaativuusryhmittely Työperhemalli asiantuntijaorganisaatiolle Ulla-Riitta Parikka (Umalli09)
Ongelmajätteet ja niiden käsittely
MAASTOTIETOKONE tietotekniikan hyödyntäminen maastossa
Uuden työntekijän perehdyttäminen
3 TYÖ MUUTTAA MEKAANISTA ENERGIAA
Työsuojelu Henkilökohtaisen avun miniseminaari
Pellavatehdas Märkäkehruuta Vanha kura-3 -koneella. Kuva otettu ennen vuotta Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Työkaluja ajokyvyn arviointiin
Kuinka rakentaa tietokone itse
Keskustelutilaisuus hedelmöityshoitotoiminnasta Jussi Holmalahti, FaT Johtaja Valvira.
SÄÄDÖKSET PALOVAROITTIMILLE • VN:n asetus sähkö- ja elektroniikkaromusta (852/2004) • YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun asetuksen muuttamisesta.
Avoin päätöksentekokäytäntö toimintamallina Jouni Tuomisto THL, Ympäristöterveyden osasto.
ARVOT Johtaa parempaan (Kohti hyvää elämää) Suojelee Suuntaa toimintaa (Tiedetään mihin pyritään) Yhteinen käsitys suunnasta (Pelisääntöjä) Selkeä rakenne,
Mikko Arasmaa / Tietohallinto
JOHDANTO Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä oikeuksiin (SRHR*) liittyvät kysymykset ovat tärkeä osa kehitysyhteistyötä. SRHR tarkoittaa jokaisen.
Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA VASTUUALUE 1VASTUUALUE 3 VASTUUALUE 4 VASTUUALUE 2 SIHTEERI MALLISEURA RY / HALLITUS - dynaamisen organisaatiokaavion esittely.
Vaarojen tunnistaminen ja arviointi
Tavallinen arkipäivä sisältää monia vaaratilanteita
Sähköpalokuolemat Suomessa Antti Nenonen, Tukes Sähköpalokuolemat Suomessa Tilastollinen tutkimus Ylitarkastaja Antti Nenonen.
Tietoturvallisuus osa 6
Virtapiirit.
KAUPPAKESKUKSEN TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI
Työsuhteen solmiminen ja päättäminen
TYÖTAPATURMA.
Läheltä piti -tilanteet
TYÖN AIHE Oma nimi ja ryhmän tunnus
Valviran Sampo-järjestelmä ja Terhikki-rekisteri
Projekti käsitteenä Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä ja ajallisesti rajattu kertaluonteinen tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta.
Opinnäytetyön tekijä: Etunimi Sukunimi
Hallintolainsäädäntö kalastuksenvalvonnassa
Fysiikka2 Jouko Teeriaho syksy 2004.
Viestintäsuunnitelma
Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan.
Mikä on CAN? • CAN (Controller Area Network) on autojen hajautettujen
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
Modulaatio ja koodausTimo Mynttinen1 Varmenteet ja PKI Julkisen avaimen järjestelmä on pelkkä tekniikka. Arkikäyttöä varten avain ja tieto sen haltijasta.
@ Leena Lahtinen Toistorakenne Ohjelmassa toistetaan tiettyjä toimenpiteitä monta kertaa peräkkäin Toisto noudattaa sille kuuluvia tarkkoja standardoituja.
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
SÄHKÖTURVALLISUUS By: Emilia, Jaana, Janita, Mikko, Tomas.
KIRKONPALVELIJAN TYÖNOHJAUS
By: Carita, Kaisa & Minna.  Sähköturvallisuuden perusvaatimus on kirjattuna sähköturvallisuuslakiin. Sen mukaan sähkölaitteet ja laitteistot on suunniteltava,
Sosiaalihuoltolaki.
Työturvallisuus on työpaikan oma- aloitteista turvallisuuden hallintaa. Työturvallisuus on osa yritysturvallisuutta. Turvallinen työskentely on suunnitelmallista.
Tiedoston nimi Rakennusmies löytyi hukkuneena rakennustyömaan montusta, jossa uppopumppu TOT 29/1997.
T Tietoliikenneverkon ja sähköpostin käytön ja valvonnan yleisohje Lisätietoa: intranetista: hakusana ’tietoturvallisuus’ Vastuuhenkilö N.N., yhteystiedot.
Projektityöskentely Projekti käsitteenä Projektin vaiheet Projektin asettaminen Projektin suunnittelu Projektin käynnistäminen ja toteuttaminen Projektin.
ASEPTIIKKA Marianne Niinimäki.
1 Betoniauton kuljettaja sai sähköiskun 20 kV:n ilmajohdosta TOT-raportti 22/00.
OHJEITA MALLIKUVIEN KÄYTTÖÖN (5 – Työ kevyenliikenteenväylällä) Näitä mallikuvia käytetään kun työskennellään kevyenliikenteenväylällä. Kevyenliikenteenväylät.
Kpl 26 Jännite aiheuttaa sähkövirran Syksy Pariston napojen välillä on jännite Paristossa on kaksi päätä eli napaa (+ ja -) Paristossa on kaksi.
Tietoturva Kieku-tietojärjestelmähankkeen infotilaisuus Merja Aarnivuo-Seppinen Valtiokonttori Tilaisuus, Esittäjä.
Virtapiirit.
Tampereen seudun ammattiopisto Lentokoneasennuksen perustutkinto, avioniikka-asentaja MYÖNNETTY KOULUTUSLUPA PART FI
Sähköasentaja sai sähköiskun noustessaan vaihtamaan sulaketta vaihteenlämmitysmuuntajaan TOT 13/2006 Tätä TOT 13/2006-kalvosarjaa voidaan hyödyntää esim.
Käänteinen opetus ja oppiminen – Miten ja miksi?
Trukilla työskentely rakennustyömaalla
Tietoturva internetissä
Tietoturva.
Johtoasentaja sai sähköiskun maakaapelin 0-johtimesta
Vaihtovirta Sähkömagneettinen induktio: magneettikentän muutos synnyttää (indusoi) johtimeen jännitteen. Yksinkertaisessa generaattorissa pyörivä kestomagneetti.
Tietoturva Henkka Jokela MYtlpt15B.
28. Sähkölaitteet tarvitsevat sähkövirtaa toimiakseen
Kiskoliitoksia tarkistamassa ollut sähköasentaja kuoli valokaaren seurauksena TOT-raportti 19 / 04 Tätä TOT 19/2004-kalvosarjaa voidaan hyödyntää esim.
1.3 Ohmin laki ja resistanssi
Kaivosteollisuuden sähkökäytöt
TYÖTURVALLISUUS.
Esityksen transkriptio:

SFS 6002 SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS, PÄIVITYSVERSIO 2005 Sähkö- ja Automaatiotekniikka SAMK/Tekniikka Pori 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMIÄ SÄHKÖLAITTEISTO Sähkölaitteistoon kuuluvat kaikki sähkölaitteet, joita käytetään sähköenergian tuottamiseen, siirtoon, jakeluun, muuttamiseen ja käyttöön. Termi käsittää energianlähteet, kuten paristot, kondensaattorit ja muut varastoidun sähköenergian lähteet. 2 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMIÄ Sähköturvallisuuslain 410/1996 mukaan sähkölaitteistolla tarkoitetaan sähkölaitteista ja mahdollisesti muista laitteista, tarvikkeista ja rakenteista koostuvaa toiminnallista kokonaisuutta. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMIÄ Toimenpiteitä ovat kaikii toiminnat, joilla sähkölaitteistoa käytetään ja pidetään kunnossa. Tällaisia ovat kytkentä, ohjaus, valvonta ja kunnossapito. Tähän kuuluvat sekä sähkötyö että ei-sähköinen työ. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMIÄ Riski on yhdistelmä vahingon todennäköisyydestä ja mahdollisista henkilöön kohdistuvien vammojen vakavuudesta Sähköinen vaaratekijä on mahdollisen vahingoittumisen tai terveyteen kohdistuvan vahingon aiheuttaja, joka johtuu sähkölaitteistossa olevasta sähköenergiasta. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT Sähköinen vaara on sähkölaitteistosta aiheutuva vahingoittumisen riski. Sähköinen vamma on kuolema tai henkilövahinko, joka aiheutuu sähköiskusta, sähköpalosta, valokaaresta tai sähkön käytöstä johtuvasta sähköenergian sytyttämästä tulipalosta tai räjähdyksestä. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT Työstä vastaava henkilö on henkilö, joka on nimitetty suoraan vastaamaan työn tekemisestä. Osa tästä vastuusta voidaan tarvittaessa siirtää toisille. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT Sähkötöiden johtaja on sähköalan töistä annetussa KTMp 516/1966.ssä määritelty toiminnanharjoittajan sähkötöitä varten nimeämäksi henkilöksi, jolle päätöksessä on annettu määrättyjä tehtäviä. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja on KTMp 516/1996 mukaisesti itsenäiseen työhön kykenevä, riittävän ammattitaitoinen henkilö, joka valvoo henkilökohtaisesti työn tekemistä tai tekee sen kokonaisuudessaan itse. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT Sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö on henkilö, joka on nimetty suoraan hoitamaan sähkölaitteita. Osia tästä vastuusta voidaan tarvittaessa siirtää toisille. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMIÄ Käytön johtaja on sähköalan töistä annetussa KTMp 516/1996:ssa määritelty sähkölaitteiston haltijan käyttötöitä varten nimeämäksi henkilöksi, jolle on päätöksessä annettu määrättyjä tehtäviä. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, jolla on sellainen soveltuva koulutus ja kokemus, että hän sen perusteella kykenee välttämään sähkön aiheuttamat vaarat. Opastettu henkilö on henkilö, jonka ammattihenkilöt ovat opastaneet siten, että hän kykenee välttämään sähkön aiheuttamat vaarat. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT Maallikko on henkilö, joka ei ole ammattitaitoinen eikä opastettu Opastus ja ohjeistus tarkoittaa sähkölaitteistoon liittyviä suullisia tai kirjallisia ohjeita. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT Työalue on työkohde tai alue, jossa työskennellään, suunnitellaan työskenteltävän tai on työskennelty. Lähialue on rajoitettu tila, joka ympäröi jännitetyöaluetta. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT Jännitetyöalue on jännitteisten osien ympärillä oleva alue, jossa eristystaso ei ilman lisätoimenpiteitä ole riittävä sähköisen vaaran torjumiseksi. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMIÄ Työ on sähkötyö tai muu työ, jossa on sähköisiä vaaratekijöitä. Sähkötyö on työ sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä, kuten testaus tai mittaus, korjaus, vaihtaminen, muuttaminen, laajentaminen, asentaminen ja tarkastaminen. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT FIN 3.4.2 mukaan sähkötyöllä tarkoitetaan KTMp 516/1996 mukaan sähkölaitteen korjaus- tai huoltotyötä sekä sähkölaitteiston rakennus-, korjaus-, tai huoltotöitä. Tämän standardin mukaan sähkötyötä ovat myös sellaiset huoltotyöt, jotka KTMp on määritellyt käyttötyöksi. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT Muu työ on sähkölaitteiston läheisyydessä tapahtuva työ, kuten rakentaminen, kaivaminen, siivoaminen ja maalaaminen. Jännitetyö on työtä, missä henkilö koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu jännitetyöalueelle joko itse tai käsiteltävillä työkaluilla, varusteilla tai laitteilla. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä on työtä, joka ulottuu lähialueelle, mutta ei kuitenkaan jännitetyöalueelle. Erottaminen tarkoittaa laitteen tai virtapiirin täydellistä irtikytkentää muista laitteista tai virtapiireistä. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT Jännitteetön on kohde, jonka jännite on nolla tai lähellä nollaa, eli ei ole jännitettä eikä varausta. Työskentely jännitteettömässä laitteistossa tarkoittaa työtä laitteistossa, jossa on ryhdytty kaikkiin toimenpiteisiin sähköisen vaaran torjumiseksi niin, että laitteisto ei ole jännitteinen eikä sisällä varausta. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT Suoja on eristetty tai eristämätön suojarakenne tai -väline, jota käytetään estämään pääsy sähköisen vaaran aiheuttavaan laitteeseen tai sähkölaitteiston osaan. Suojus on este, joka suojaa suoralta koskettamiselta tavanomaiselta suunnalta. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT Eristysaineinen suoja on jäykkä tai taipuisa eistävästä aineesta tehty suoja, jota käytetään peittämään jännitteiset tai jännitteettömät osat tai viereiset osat tahattoman kosketuksen ehkäisemiseksi. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT Kotelo tai kotelointi on osa tai rakenne, joka suojaa suojaa laitetta tiettyjen ulkoisten tekijöiden vaikutuksilta ja suojaa vaarallisten osien koskettamiselta kaikista suunnista. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT Pienoisjännite (ELV) on jännite, joka johtimien välillä tai johtimen ja maan välillä ei normaalisti ylitä 50 V vaihtojännitettä tai 120 V sykkeetöntä tasajännitettä. Pienoisjännite sisältää SELV-, PELV- ja FELV-järjestelmät. 28.9.2005/ER SFS 6002/2005

MÄÄRITELMÄT Pienjännite (LV) on jännite, joka normaalisti ei ylitä 1000 V ac tai 1500 V dc. Suurjännite on jännite, joka normaalisti ylittää 1000 V ac tai 1500 V dc 28.9.2005/ER SFS 6002/2005