SFS - Suomen standardisoimisliitto

SFS - Suomen standardisoimisliitto
SFS SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS TAUSTAA CENELEC – perustettu 1973 European Committee for Electrotechnical Standardization Comité Européen de Normalisation Electrotechnique Europäisches Komitee für elektrotechnische Normung SFS - Suomen standardisoimisliitto SESKO – Sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoimisjärjestö

SFS 6002:2005 Sähkötyöturvallisuus sisältää
TAUSTAA SFS 6002:2005 Sähkötyöturvallisuus sisältää eurooppalaisen standardin EN :2004 ”Operations of electrical installations” suomenkielisen käännöksen ja kansalliset lisäykset EN :1996 mukaisesti. EN on vahvistettu englanninkielisenä ristiriitatapauksissa pätee englanninkielinen teksti, kansallisten lisäysten osalta pätee suomenkielinen teksti. esitetty yleisvaatimukset sähkölaitteistojen käytölle sekä työskentelylle sähkölaitteistoissa ja niiden läheisyydessä

kansalliset lisäykset ovat tässä esityksessä raamien sisällä –
SFS SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS TAUSTAA SFS 6002:2005 sisältää kansalliset lisäykset ovat tässä esityksessä raamien sisällä – käytön helpottamiseksi julkaisussa on esitetty sekä eurooppalaiset että kansalliset vaatimukset. opastavat tiedot antavat lisäohjeita standardin soveltamisessa suomalaiseen käyttöön - perustuvat Suomessa aikaisemmin noudatettuihin käytäntöihin. opastavissa tiedoissa kerrotaan Suomessa voimassa olevista muista sähköturvallisuuden kannalta merkittävistä säädöksistä opastavat tiedot eivät ole standardin varsinaista sisältöä eikä niitä käytetä arvioitaessa standardinmukaisuutta.

päätöksessä sähköalan töistä KTMp 516/1996
SFS SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS ESIPUHE Sitovat määräykset sähköturvallisuudesta on annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä sähköalan töistä KTMp 516/1996 ja edellisen muutoksessa KTMp 1194/1999 tämä standardi on päätöksen 29i§:n mukainen vahvistettu ohje, jota noudattamalla turvallisuusvaatimukset täyttyvät KTMp 1194/ i § Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvassa työssä on otettava huomioon Suomessa noudatettavat menettelytavat, vallitsevat työolosuhteet sekä sähkölaitteistojen rakenteelliset ominaisuudet. Työn katsotaan täyttävän tässä luvussa säädetyt turvallisuusvaatimukset, jos se tehdään soveltaen standardeja tai julkaisuja, joiden vastaavuus turvallisuusvaatimuksiin on vahvistettu 29 j §:n mukaisesti. Turvallisuusvaatimusten täyttyminen on tarvittaessa 2 momentista poiketen mahdollista osoittaa noudattaen, mitä 29 k §:ssä säädetään.

SFS 6002 - SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS
JOHDANTO Standardi sisältää kaksi osaa ensimmäinen osa käsittelee kaikissa CENELEC- maissa noudatettavia minimivaatimuksia toinen osa käsittelee velvoittavia liitteitä, joissa joko määritellään nykyisiä turvallisuusvaatimuksia tai annetaan maakohtaisia täydennyksiä minimivaatimuksiin Tavoitteena Euroopassa noudatettavan sähkölaitteistojen käytön ja sähkölaitteistoissa tai niiden lähellä työskentelyn yhtenäinen turvallisuustaso. Parhaillakaan säännöillä tai toimintatavoilla ei ole merkitystä, elleivät kaikki sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä työskentelevät henkilöt ole niihin perusteellisesti perehtyneet ja noudata niitä. Kansallisiin säädöksiin sisältyvät vaatimukset ovat määrääviä, jos vaatimukset ovat ristiriidassa keskenään.

1. SOVELTAMISALA Standardia sovelletaan kaikkeen sähkölaitteistojen käyttöön ja työskentelyyn sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä. nämä sähkölaitteistot toimivat kaikilla jännitealueilla, pienoisjännitteistä suurjännitteisiin. suurjännitteillä tarkoitetaan jännitetasoja, joita nimitetään keski- ja suurjännitteiksi (>1 kV…400 kV Suomessa) Sähkölaitteistot ovat suunniteltu sähkön tuottamiseen, siirtämiseen, muuttamiseen, jakeluun ja käyttöön. Sähkölaitteistot voivat olla pysyviä ja kiinteitä tai tilapäisiä, liikkuvia ja siirrettäviä, joko jännitteellisinä, jännitteettöminä tai varauksettomia.

koskee kaikkea käyttöä, asennusta ja kunnossapitoa.
SFS SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 1. SOVELTAMISALA Standardi asettaa vaatimukset turvalliseen sähkölaitteistojen käyttöön ja työskentelyyn sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä. koskee kaikkea käyttöä, asennusta ja kunnossapitoa. koskee kaikkea sähkötyötä tai sähkölaitteistojen läheisyydessä tehtävää muuta työtä Standardi ei koske maallikoita, jotka käyttävät sähkölaitteistoja tai laitteita, jotka ovat niitä koskevien standardien mukaisia ja jotka ovat suunniteltu ja asennettu maallikoiden käytettäviksi.

omalla voimalla liikkuvat lentokoneet ja ilmatyynyalukset.
SFS SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 1. SOVELTAMISALA Standardia ei ole erityisesti laadittu seuraaviin omalla voimalla liikkuvat lentokoneet ja ilmatyynyalukset. merellä omalla voimalla tai ulkoisessa ohjauksessa kulkevat alukset. elektroniset televiestintä- ja tietojärjestelmät. hiilikaivokset ja muut kaivokset. Suomessa standardia sovelletaan yllämainittuihin kohteisiin. Laivoihin, lentokoneisiin ja ajoneuvoihin standardia sovelletaan, kun niitä huolletaan ja sähkö syötetään maasähköverkosta. Standardia noudatetaan suomalaisilla laivoilla, ellei ole määrätty muuta sähkötyöturvallisuutta takaavaa menettelyä.

kansainvälisen merilain alaiset meritekniset asennukset.
SFS SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS 1. SOVELTAMISALA Standardia ei ole erityisesti laadittu seuraaviin kansainvälisen merilain alaiset meritekniset asennukset. ajoneuvojen sähkölaitteet. sähköratajärjestelmät. kokeelliset sähköiset tutkimustyöt. Standardia suositellaan sovellettavaksi edellisiin, ellei ole olemassa muita sääntöjä tai menettelyjä turvallisuuden takaamiseksi. Suomessa tätä standardia sovelletaan sähköllä toimiviin hisseihin. Lisäohjeita hissityöturvallisuudesta on annettu standardissa SFS 5880 Hissityöturvallisuus.

2. VELVOITTAVAT VIITTAUKSET Seuraavat julkaisut ovat tarpeellisia standardin soveltamisessa EN 50191:2000 Erection and operation of electrical test equipment. EN 60529:1991 Degree of protection provided by enclosures (IP-code)(IEC 529 modified) HD 384 series Electrical installations of buildings (IEC modified) HD 637 S1:1999 Power installations exceeding 1kV a.c. IEC :2001 International Electrotechnical Vocabulary Chapter 151: Electrical and magnetic devices. IEC :1985 International Electrotechnical Vocabulary Chapter 601: Generation, transmission and distribution of electricity – General IEC :1987 International Electrotechnical Vocabulary Chapter 604: Generation, transmission and distribution of electricity – Operation IEC :1982 International Electrotechnical Vocabulary Chapter 826: Electrical installations of buildings IEC 61472:1998 Live line working – minimum approach distances for a.c. systems in the voltage range 72,5 to 800 kV – A method of calculation.

3. MÄÄRITELMÄT Standardissa käytetään seuraavia yleisiä määritelmiä 3.1.1 Sähkölaitteisto – Electrical installation Sähkölaitteistoon kuuluvat kaikki sähkölaitteet, joita käytetään sähköenergian tuottamiseen, siirtämiseen, muuttamiseen, jakeluun ja käyttöön. Termiin sisältyy energialähteet, kuten paristot, kondensaattorit ja muut varastoidun energian lähteet. 3.1.2 Toimenpide – Operation Kaikki toiminnat, työskentely mukaan luettuna, joilla sähkölaitteisto saatetaan toimimaan. Tällaisia ovat kytkentä, ohjaus, valvonta ja kunnossapito. Tähän kuuluvat sekä sähkötyö että ei sähköinen työ. Sähköturvallisuuslain 410/1996 mukaan sähkölaitteistolla tarkoittaan sähkölaitteista ja mahdollisesti muista laitteista, tarvikkeista ja rakenteista koostuvaa toiminnallista kokonaisuutta. Käytännössä määritelmiä voidaan pitää vastaavina. 3.1.3 Riski – Risk Yhdistelmä vahingon todennäköisyydestä ja mahdollisesta henkilöön kohdistuvien vammojen vakavuudesta.

3. MÄÄRITELMÄT Standardissa käytetään seuraavia yleisiä määritelmiä 3.1.4 Sähköinen vaaratekijä – Electrical hazard Mahdollisen vahingoittumisen tai terveyteen kohdistuvan vahingon aiheuttaja, joka johtuu sähkölaitteistossa olevasta sähköenergiasta. 3.1.5 Sähköinen vaara – Electrical danger Sähkölaitteistosta aiheutuva vahingoittumisen riski 3.1.6 (sähköinen) Vamma – (electrical) Injury Kuolema tai henkilövahinko, joka aiheutuu sähköiskusta, sähköpalosta, valokaaresta tai sähkölaitteiston käytöstä johtuvasta sähköenergian synnyttämästä tulipalosta tai räjähdyksestä.

3. MÄÄRITELMÄT Standardissa käytetään seuraavia yleisiä määritelmiä 3.2.1 Työstä vastaava henkilö – Nominated person in control of a work activity Henkilö, jolla on toiminnallinen vastuu työstä. Osia näistä tehtävistä voidaan tarvittaessa siirtää toiselle. Sähkötöiden johtaja on KTMp 516/1996 määritelty toiminnanharjoittajan nimeämä henkilö. Hänelle on ed.päätöksessä annettu määrättyjä tehtäviä ja hänet on nimetty vastaamaan sähkötöistä. Työnaikaisen turvallisuuden valvojaksi kutsutaan tässä KTMp 516/1996 mukaista työnaikaista sähköturvallisuutta valvomaan nimettyä henkilöä, joka voi osallistua työhön tai tehdä sen kokonaan itse. Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan pitää olla päätöksen 11§:n mukaisesti itsenäiseen työhön kykenevä sähköalan ammattihenkilö. 3.2.2 Käytöstä vastaava henkilö – Nominated person in control of an electrical installation Henkilö, jolla on toiminnallinen sähkölaitteiston käytöstä. Osia näistä tehtävistä voidaan tarvittaessa siirtää toiselle. 3.2.3 (sähköalan) Ammattihenkilö – (electrically) Skilled person Henkilö, jolla on soveltuva koulutus ja kokemus, joiden perusteella hän kykenee arvioimaan riskit ja välttämään sähkön mahdollisesti aiheuttamat vaarat.

3. MÄÄRITELMÄT Standardin käytetään henkilöstöä, organisaatiota ja yhteydenpitoa koskevia määritelmiä 3.2.4 Opastettu henkilö – Instructed person Henkilö, jonka ammattihenkilöt ovat opastaneet siten, että hän kykenee välttämään sähkön aiheuttamat vaarat. 3.2.5 Maallikko – Ordinary person Henkilö, joka ei ole ammatti- eikä opastettu henkilö. 3.2.6 Opastus ja ohjeistus – Notification Sähkölaitteistossa työskentelyyn liittyvät suulliset tai kirjalliset ohjeet.

DV DL SFS 6002 - SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS
3. MÄÄRITELMÄT Standardissa määritellyt työalueet 3.3.1 Työalue – Work location Työkohde (-kohteet) tai –alue (-alueet), jossa työskennellään, suunnitellaan työskenneltävän tai on työskennelty. 3.3.2 Jännitetyöalue – Live working zone Jännitteisten osien ympärillä oleva tila, jonne ulotuttaessa tai tunkeuduttaessa eristystaso sähköiskun välttämiseksi ei ole riittävä ilman suojaustoimenpiteitä. Paljas jännitteinen osa Jännitetyöalue Lähialue DL DV DL: etäisyys, joka määrittelee jännitetyöalueen ulkoreunan DV: etäisyys, joka määrittelee lähialueen ulkoreunan

3. MÄÄRITELMÄT Standardissa määritellyt työalueet 3.3.3 Lähialue – Vinicity zone (Distance Vinicity zone) Rajoitettu tila, joka ympäröi jännitetyöaluetta Paljas jännitteinen osa Jännitetyöalue Lähialue DL DV DL: etäisyys, joka määrittelee jännitetyöalueen ulkoreunan DV: etäisyys, joka määrittelee lähialueen ulkoreunan

3. MÄÄRITELMÄT Standardissa määrittelemä työskentely 3.4.1 Työ – Work activity Sähkötyö tai muu työ, jossa on sähköisen vaaratekijän mahdollisuus. 3.4.2 Sähkötyö – Electrical work Työ sähkölaitteistoissa tai sen läheisyydessä kuten testaus ja mittaus, korjaus, vaihtaminen, muuttaminen, laajentaminen, asentaminen ja tarkastaminen. 3.4.3 Muu työ– Non-electrical work Sähkölaitteistojen läheisyydessä tapahtuva työ kuten rakentaminen, kaivaminen siivoaminen, maalaaminen jne.. HUOM. Pienjännitteellä työn tekijä koskettaa työtä tehdessään paljaita jännitteisiä osia. Suurjännitteellä työn tekijä ulottuu jännitetyöalueelle riippumatta siitä, kosketaanko paljaita jännitteisiä osia. 3.4.4 Jännitetyö – Live working Työ, jossa työn tekijä tarkoituksellisesti joko koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu jännitetyöalueelle joko kehonsa osilla tai käsiteltävillä työkaluilla, varusteilla tai laitteilla.

3. MÄÄRITELMÄT Standardissa määrittelemä työskentely Jännitetyöllä tarkoitetaan työtä, jossa noudatetaan kohdan 6.3 mukaisia työmenetelmiä. Tyypillisiä jännitetöitä ovat huoltotyöt, liitännän teko ja irrotus. SFS-IEC määrittelee jännitetyön: Käyttötoimenpiteitä, mittausta, testausta tai toiminnan tarkastuksia ja sulakkeen vaihtoa ei pidetä jännitetöinä, vaikka niissä kosketetaan jännitteisiä osia – töitä nimitetään tässä jännitteiseen osaan kohdistuvaksi toimenpiteeksi. Jännitteiseen osaan kohdistuvassa toimenpiteessä noudatetaan standardin ao. kohtia ja tarvittaessa työ tehdään käyttäen jännitetyömenetelmiä. 3.4.5 Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä – Work in the vicinity of live parts Työ, jossa työn tekijä kehonsa osilla, työkaluilla tai millä tahansa muulla esineellä ulottuu lähialueelle, mutta ei kuitenkaan ulotu jännitetyöalueelle. 3.4.6 Erottaminen – Isolate Laitteen tai virtapiirin täydellinen irtikytkentä muista laitteista tai virtapiireistä tekemällä fyysinen erotus, joka kestää odotettavissa olevat jännite-erot laitteiden tai piirin ja muiden piirien välillä. 3.4.7 Jännitteetön – Dead Jännite on nolla tai lähellä nollaa, jännitettä ja/tai varausta ei ole.

3. MÄÄRITELMÄT Standardissa määrittelemä työskentely 3.4.8 Työskentely jännitteettömänä – Dead working Työ sähkölaitteistossa, joka ei ole jännitteinen eikä siinä ole varausta ja riittävät toimenpiteet on tehty sähköisen vaaran välttämiseksi. 3.5.1 Suoja – Screen Eristetty tai eristämätön mikä tahansa suojarakenne tai – väline, jota käytetään estämään pääsy sähköisen vaaran aiheuttavaan laitteeseen tai sähkölaitteiston osaan. 3.5.2 Suojus – Barrier Osa, joka suojaa suoralta koskettamiselta tavanomaisilta suunnilta. 3.5.3 Eristysaineinen suoja – Insulating covering Jäykkä tai taipuisa eristävästä materiaalista valmistettu peite, jota käytetään peittämään jännitteiset tai jännitteettömät osat ja/tai viereiset osat tahattoman kosketuksen ehkäisemiseksi. 3.5.4 Kotelointi – Enclosure Osa tai rakenne, joka suojaa laitetta tietyiltä ulkoisten tekijöiden vaikutuksilta ja suojaa vaarallisten osien koskettamiselta kaikista suunnista.

3. MÄÄRITELMÄT Standardissa määrittelemä suojalaitteet 3.6.1 Pienoisjännite – Extra-low voltage (ELV) Jännite, joka johtimien välillä tai johtimen ja maan välillä ei normaalisti ylitä 50 V vaihtojännitteellä (a.c.) tai 120 V sykkeetöntä tasajännitettä (d.c.) Tämä sisältää SELV, PELV ja FELV järjestelmät.

3. MÄÄRITELMÄT Standardissa määrittelemä nimellisjännitteet 3.6.2 Pienjännite – Low voltage Jännite, joka normaalisti ei ylitä 1000 V a.c. tai 1500 V d.c. 3.6.3 Suurjännite – High voltage Jännite, joka normaalisti ylittää 1000 V a.c. tai 1500 V d.c.

4. PERUSPERIAATTEET Standardissa määrittelemät perusperiaatteet 4.1 Turvallinen toiminta Ennen kuin sähkölaitteistoa käytetään tai tehdään töitä sähkölaitteistossa, on arvioitava sähköiset riskit. Tässä arvioinnissa määritellään miten: käyttötoimenpiteet tai työt tehdään. mitä turvallisuustoimenpiteitä tulee tehdä turvallisuuden varmistamiseksi. Henkilöiden, jotka osallistuvat työhön tai joihin työ vaikuttaa, turvallisuusvastuut määräytyvät kansallisen lainsäädännön mukaan. Kaikkien henkilöiden, jotka osallistuvat työhön sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä, on oltava opastettuja työtä koskeviin säädöksiin, vaatimuksiin ja yrityksen ohjeisiin. Ohjeet on kerrattava työn kuluessa, jos kyseessä on pitkäaikainen tai muuten vaativa työsuoritus. Säädösten, vaatimusten ja ohjeiden noudattamista on vaadittava. Suurjännitelaitteistojen kytkennöistä tehdään häiriö- ja hätäkytkentöjä lukuunottamatta aina kirjallinen kytkentäohjelma, jonka tarkistaa tarvittaessa kytkentäohjelman laatijan lisäksi toinen asiantunteva henkilö.

4. PERUSPERIAATTEET Standardissa määrittelemät perusperiaatteet 4.2 Henkilöstö Vaatteiden tulee olla kuhunkin työhön sopivia – voi sisältää suojavaatetuksen tai henkilökohtaisten suojien käytön. Ennen kuin työ aloitetaan ja myös työn aikana työstä vastaavan henkilön on varmistettava, että työssä noudatetaan asiaankuuluvia säädöksiä, vaatimuksia ja ohjeita. Työhön, johon tarvitaan sähköisen vaaran tai vammojen välttämiseksi teknistä tietoa tai kokemusta, saa tehdä vain henkilö, jolla on kyseiseen työhön riittävästi tietoa ja kokemusta tai työ on tehtävä tarvittavalla tavalla valvottuna. Henkilöstön ja organisaation osalta on noudatettava EN standardin vaatimusten lisäksi Suomessa käytössä olevia vaatimuksia. Jos EN-standardin vaatimukset ovat ristiriidassa kansallisten vaatimusten kanssa, noudatetaan Suomessa käytössä olevia kansallisia vaatimuksia. Vaatimukset on esitetty velvoittavassa liitteessä X ja siinä viitatuissa säädöksissä.

4. PERUSPERIAATTEET Standardissa määrittelemät perusperiaatteet 4.2 Henkilöstö Kansallisessa lainsäädännössä voi olla vaatimuksia henkilöiden iälle tai kelpoisuusehdoille. Mikäli ammattitaitovaatimuksia ei ole määritelty, voidaan henkilön pätevyyttä arvioita seuraavilla perusteilla: sähköalan perustiedot - kokemus sähkötöistä - tiedot laitteistosta, jossa työskennellään ja käytännön kokemus tästä työstä - käsitys sellaisista vaaratekijöistä, joita työn aikana voi ilmetä ja toimenpiteistä, joita pitää noudattaa - kyky todeta kaikissa tilanteissa, onko työn jatkaminen turvallista Työn vaativuus on arvioitava ennen työn aloittamista ja valita työhön sopivat ammattihenkilöt ja opastetut henkilöt tai maallikot. 4.3 Organisaatio Jokaisella sähkölaitteistolla pitää olla vastuuhenkilö, sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö. Jos kaksi tai useampia laitteistoja on yhteydessä toisiinsa, on laitteistojen käytöstä vastaavien henkilöiden välillä oltava sopimukset yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta, joilla turvallisuus varmistetaan. Pääsy paikkoihin, joissa maallikot voivat joutua alttiiksi sähköstä johtuville vaaroille, on oltava rajoitettu. Tilojen lukinnasta ja valvonnan menettelyistä vastaa sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö. Kansallisia vaatimuksia on tässä noudatettava.

4. PERUSPERIAATTEET Standardissa määrittelemät perusperiaatteet 4.3 Organisaatio Kustakin työsuorituksesta vastaa työstä vastaava henkilö. Jos työ on jaettu osa-alueisiin, voi olla tarpeen nimetä henkilö, joka on vastuussa osa-alueen turvallisuudesta. Kokonaisuudesta vastaa vain yksi koordinoiva henkilö. Ennen kuin sähkölaitteistossa työskentely aloitetaan, työstä vastaavan henkilön ja sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön pitää sopia sekä työn tekemisen mahdollistavista sähköjärjestelmän järjestelyistä että sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä tehtävästä työstä. Työstä ja sähkölaitteiston käytöstä voi vastata sama henkilö. Kun työn suoritus on vaativa, työn suunnittelu on tehtävä kirjallisesti. Sähköalan ammattihenkilö voi määritellä, miten työ voidaan tehdä turvallisesti a) helposti hallittavissa laitteistoissa tai laitteiston helposti hallittavissa osissa, selkeästi ymmärrettävissä ja helposti hallittavissa olosuhteissa ja b) silloin kun tehdään oman alansa helposti hallittavia töitä tai c) kunnossapitotöissä, jotka tehdään noudattaen sovittuja menettelyjä

4. PERUSPERIAATTEET Standardissa määrittelemät perusperiaatteet 4.3 Organisaatio Sähköalan ammattihenkilö voi määritellä, miten työ voidaan tehdä turvallisesti Riittävällä määrällä sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä työskenteleviä henkilöitä tulee olla sopiva koulutus ja tiedot, jotta he osaavat antaa ensiapua sähköiskuissa ja/tai palovammojen hoidossa. Työpaikoilla tulee olla olosuhteisiin nähden sopivasti ensiapuohjeita ja –tauluja tai työntekijöille annetaan opasvihkosia tai turvallisuusohjeita. Työntekijän, joka turvallisuussyistä vastustaa ohjetta tai työn suorittamista, on voitava esittää vastustuksensa välittömästi työstä vastaavalle henkilölle. Työstä vastaavan henkilön on tutkittava asia ja tarvittaessa neuvoteltava päätöksistä ylemmän esimiehen kanssa.

4. PERUSPERIAATTEET Standardissa määrittelemät perusperiaatteet 4.4 Yhteydenpito ja tiedonkulku Yhteydenpitotavoiksi luetaan kaikki ne tavat, joilla tietoja siirretään tai vaihdetaan ihmisten välillä suullisesti, kirjallisesti ja visuaalisesti. Sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle on annettava ennen työn aloittamista tiedot sähkölaitteistoon kohdistuvista töistä. Kaiken sähkölaitteiston turvalliseen käyttöön liittyvän tiedonvälityksen pitää tapahtua täsmällisinä ilmoituksina. Näitä tietoja ovat mm. verkon järjestelyt, kytkinlaitteiden tila ja turvalaitteiden sijainti. Jos tiedonvälittämiseen käytetään muita välineitä, kuten radiosignaaleja, tietokoneita, valoja jne., niitä saa käyttää vain kun on varmistettu, että tiedonsiirto on luotettava eikä väärinkäsityksiä voi syntyä eikä anneta vääriä signaaleja. Kaikista ilmoituksista pitää selvitä ilmoituksen antajan nimi ja tarvittaessa sijaintipaikka. Suullisen tiedonvälityksen virheet vältetään, kun vastaanottaja toistaa annetun tiedon lähettäjälle, joka vahvistaa tiedon oikeaksi ja ymmärretyksi. Työtä ei saa aloittaa eikä sähkölaitteistoa tehdä jälleen jännitteelliseksi työn päätyttyä pelkästään merkkien tai ennalta sovitun kellonajan perusteella.

4. PERUSPERIAATTEET Standardissa määrittelemät perusperiaatteet 4.5 Työalue Työalue pitää määritellä ja merkitä selkeästi. Kaikelle sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä tehtävälle työlle on oltava riittävästi työskentelytilaa ja kulkureitit sekä valaistus. Tarvittaessa turvallinen pääsy työalueelle on merkittävä selvästi. On ryhdyttävä sopiviin toimenpiteisiin, joilla ehkäistävä henkilöiden vammat, joita aiheuttavat työkohteessa esiintyvät muut vaaratekijät, kuten mekaaniset laitteet, painejärjestelmät tai putoaminen. Sähköisten kytkin- ja ohjauslaitteiden käyttöpaikoille tai niiden kulku- tai poistumisreiteille tai niiden lähelle ei saa sijoittaa kulkua estäviä esineitä eikä palavia materiaaleja – palavat materiaalit, joita varastoidaan sähkölaitteiston vieressä tai lähellä on pidettävä etäällä kaikista syttymislähteistä. Korjaus- ja huoltotöiden turvallisuudesta on säädetty työturvallisuuslaissa (738/2002) ja valtioneuvoston päätöksessä rakennustyön turvallisuudesta (629/1994) ja sen nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä työtelineiden ja putoamisen estävien suojakaiteiden käytöstä rakennustyössä (156/1998).

4. PERUSPERIAATTEET Standardissa määrittelemät perusperiaatteet 4.6 Työkalut, varusteet ja laitteet Työkalujen, varusteiden ja laitteiden on täytettävä soveltuvien eurooppalaisten, kansallisten tai kansainvälisten standardien vaatimukset niiltä osin kuin standardeja on olemassa. *eristävät saappaat, käsineet ja suojakengät – silmien tai kasvojen suojaimet – pääsuojaimet – sopivat suojavaatteet – eristävät matot, työtasot ja telineet – eristävät, joustavat ja jäykät suojamateriaalit – käyttö- ja ohjaussauvat – lukot, varoituskilvet ja merkit – jännitteen koettimet ja jännitteen ilmaisimet – kaapelien paikantamisvälineet – työmaadoitusvälineet – suojukset, liput ja tuet* Työkaluja, varusteita ja laitteita pitää käyttää valmistajan tai toimittajan antamien ohjeiden ja/tai opastuksen mukaan. Ohjeiden ja/tai opastuksen pitää olla sillä kielellä tai niillä kielillä, joita kussakin maassa käytetään. VNp (856/1998) koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta edellyttää, että työssä käytettäväksi hankittava työväline täyttää sitä koskevat vaatimukset sen mukaan kuin vaatimuksista erikseen säädetään tai jos tällaisia säädöksiä ei ole, kyseisen päätöksen vaatimukset. Työväline on pidettävä koko sen käyttöiän ajan riittävän huollon avulla koskevien vaatimusten mukaisena. VNp (1406/1993) edellyttää, että kaikki sähkötöissä käytettävät henkilönsuojaimet, mukaan luettuna suojavaatetus ja niiden lisävarusteet ovat tyyppitarkastettuja. Suojaimet on varustettava CE-merkillä ja muilla tarvittavilla merkinnöillä – mm. merkinnällä vastaavasta käyttöjännitteestä.

4. PERUSPERIAATTEET Standardissa määrittelemät perusperiaatteet Työnantajan on valittava suojaimet arvioimalla etukäteen työssä esiintyvät vaarat VNp (1407/1993) päätöksen henkilökohtaisista suojainten valinnasta ja käytöstä mukaisesti. Työskentelyolosuhteissa, joissa lähellä olevien jännitteisten osien ja oikosulkuvirran takia valokaari voi aiheuttaa vaatteiden syttymisen, on käytettävä henkilösuojaimena tulelta ja kuumuudelta suojaavaa suojavaatetusta. Suojavaatetus voi olla SFS-EN 531: Suojavaatetus kuumatyössä, luokan A, B1 tai C1 mukainen tai CENELEC teknisen spesifikaation TS50354 luokan 1 mukainen. Suojauksen parantamiseksi suositellaan suojavaatteiden alla käytettäväksi väli- ja alusvaatetusta, joka ei ole helposti sulavaa synteettistä materiaalia. 4.6 Työkalut, varusteet ja laitteet Suojaimissa tulee olla suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet. Suojainten huolto ja kunnossapito sekä tarvittavat testaukset on tehtävä suojainten mukana tulevan käyttöohjeen mukaan. Käyttöohjeen vastainen käyttö voi aiheuttaa suojaimien tehon heikkenemisen. Jännitetöissä ja jännitteiseen osaan kohdistuvissa toimenpiteissä käytettävien työvälineiden vaatimukset kohdan ja liitteen Y mukaan.

4. PERUSPERIAATTEET Standardissa määrittelemät perusperiaatteet 4.7 Piirustukset ja asiakirjat Sähkölaitteistoista on oltava käytettävissä ajan tasalla olevat piirustukset ja asiakirjat. 4.8 Kilvet Työn tai käytön aikana esiintyvistä vaaroista on varoitettava tarvittaessa kilvillä. Kilpien pitää täyttää eurooppalaisten, kansallisten tai kansainvälisten standardien vaatimukset niiltä osin kuin standardeja on olemassa. Vaatimuksia työpaikoilla käytettävistä turvamerkeistä ja niiden käytöstä on esitetty VNp 976/1994. Varoituskilpiä tarvitaan sähkölaitteistossa varoittamaan vaaroista, jotka liittyvät tekeillä olevaan työhön tai sähkölaitteiston käyttöön ja vaaroista, jotka aiheutuvat sähkölaitteiston rakenteesta. Sähkölaitteiston rakenteesta varoittavia kilpiä käytetään mm. SFS-6000, SFS-6001 ja SFS-EN 50191 sekä ilmajohtoja koskevien määräysten ja standardien mukaisesti. Tekeillä olevaan työhön tai muuhun tilapäiseen olosuhteeseen liittyviä kilpiä koskevia vaatimuksia on esitetty luvuissa 6 ja 7 sekä liitteessä Y ja Z. Esimerkkejä varoituskilvistä on liitteessä V.

5. KÄYTTÖTOMENPITEET JA … Standardissa määrittelemät käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkastukset 5.1 Yleistä Kohdissa 5.2 ja 5.3 määritellyissä toiminnoissa pitää tarvittaessa käyttää sopivia työkaluja ja varusteita, joilla estetään henkilöihin kohdistuva sähköinen vaara. Näistä toiminnoista on sovittava sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön kanssa ja käytöstä vastaavalle henkilölle pitää antaa tiedoksi, kun käyttötoimenpide tai toiminnan tarkastus on tehty. Maallikko voi ilman erillistä opastusta tehdä pienoisjännite ja pienjännitelaitteistoissa sellaiset käyttötoimenpiteet, jotka voidaan tehdä laitteiston ollessa kosketussuojattu vähintään IPXXB mukaisesti. Tällaisia käyttötoimenpiteitä ovat mm. keskuksen erottaminen jännitteettömäksi pääkytkimellä, käyttökytkimen ohjaus, johdonsuojakatkaisijan ja vikavirtasuojakytkimen palauttaminen toimintakuntoon sekä vikavirtasuojan testaus käyttäen testipainiketta. Sulakkeiden ja lampunvaihto esitetään kohdassa 7.4.

5. KÄYTTÖTOMENPITEET JA … Standardissa määrittelemät käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkastukset 5.2.1 Käyttötoimenpiteet Käyttötoimenpiteillä muutetaan sähkölaitteiston tilaa. Käyttötoimenpiteitä on kahdenlaisia: Toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa sähkölaitteiston sähköistä tilaa, käyttää laitetta, kytkeä, erottaa, käynnistää tai pysäyttää laite. Nämä käyttötoimenpiteet on tarkoitettu tehtäväksi mahdollisimman pienellä riskillä. Laitteiston kytkentä tai erottaminen työskentelyä varten. Käyttötoimenpiteet voidaan tehdä paikallisesti tai kauko-ohjauksella. Jos käyttötoimenpiteitä, esim. pienjännitelaitteistossa releen palauttaminen toimintakuntoon, tehdään osittain kosketussuojatussa rakenteessa, joissa lähellä olevien jännitteisten tahaton koskettaminen on estetty, toimenpiteen tekijän pitää olla opastettu henkilö. Jos käyttötoimenpiteitä tehdään rakenteissa, joissa käsittelykohteen lähellä olevat jännitteiset osat ovat kosketussuojattomia, tekijän pitää olla ammattihenkilö tai opastettu henkilö, jolla on sähköalan koulutusta ja/tai työkokemusta ks. liite X.

5. KÄYTTÖTOMENPITEET JA … Standardissa määrittelemät käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkastukset 5.2.2 Käyttötoimenpiteet Erottamisen ennen jännitteettömänä tehtävää työtä ja jännitteiseksi kytkennän työn jälkeen kohdan 6.2 mukaisesti saavat tehdä vain sähköalan ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt. 5.2.3 Käyttötoimenpiteet Laitteiston sähkönsyötön hätätilanteessa tapahtuvaa katkaisua varten on oltava kansallisten ja paikallisten vaatimusten mukaiset laitteet. 5.2.4 Käyttötoimenpiteet Sähkön siirto- ja jakeluverkkojen hätäkytkentöjä saavat tehdä vain ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt. 5.2.5 Käyttötoimenpiteet Jos mitoitusjännitteeltään yli 1 kV laitteistossa maasulkua ei kytketä pois, on ryhdyttävä toimenpiteisiin vikakohdan paikantamiseksi ja henkilöstön suojaamiseksi sopivalla tavalla.

5. KÄYTTÖTOMENPITEET JA … Standardissa määrittelemät käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkastukset 5.3 Toiminnan tarkistukset Mittaus Mittaus on määritelty kaikiksi toimenpiteiksi, joilla mitataan sähkölaitteistoihin liittyviä fysikaalisia suureita. Mittauksia saavat tehdä vain ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt tai maallikot ammattihenkilön ohjaamana ja valvomana. Kun tehdään mittauksia sähkölaitteistoissa, pitää käyttää sopivia ja turvallisia mittalaitteita. Mittalaitteet pitää tarkistaa ennen käyttöä ja tarvittaessa käytön jälkeen. Jos on vaara koskettaa paljaita jännitteisiä osia, mittausta tekevien henkilöiden pitää käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita sekä ryhtyä toimenpiteisiin sähköiskua vastaan ja oikosulkuvirran ja valokaaren vaikutuksia vastaan. Tarvittaessa mittauksissa on noudatettava jännitteettömänä työskentelyn(6.2), jännitetyön(6.3) tai jännitteisten osien läheisyydessä työskentelyn(6.4) sääntöjä.

5. KÄYTTÖTOMENPITEET JA … Standardissa määrittelemät käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkastukset 5.3.2 Testaus Testaus sisältää kaikki toiminnat, joilla tarkistetaan sähkölaitteiston toimintaa tai sen sähköistä, mekaanista tai termistä kuntoa. Testaus sisältää myös toiminnat, joilla kokeillaan esim. sähköisten suoja- ja turvapiirien toimiminen. Jos testaus sisältää mittauksia, ne pitää tehdä mukaan. Testauksen tekijöiden pitää olla ammattihenkilöitä tai opastettuja henkilöitä. Maallikot saavat tehdä testauksia vaon ammattihenkilön valvomana tai ohjaamana. Maallikko saa tehdä vain sellaisia testauksia, joissa tehdään maallikoille sallittuja toimenpiteitä, ks Opastettu henkilö saa tehdä testauksia, joiden tekotapa on suunniteltu etukäteen, esim. sähkölaitteiden valmistukseen liittyvät testaukset. Jännitteettömäksi tehdyn sähkölaitteiston testaus pitää tehdä noudattaen jännitteettömän laitteiston sääntöjä. Jos on välttämätöntä avata ja poistaa työmaadoituslaitteita, on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla ehkäistään laitteistojen tuleminen uudelleen jännitteisiksi mistään syötöstä ja ehkäistään henkilöstölle aiheutuva sähköisku.

5. KÄYTTÖTOMENPITEET JA … Standardissa määrittelemät käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkastukset Kun testaus tehdään normaalissa syöttötilanteessa, sovelletaan kohtien 6.1, 6.3 ja 6.4 soveltuvia sääntöjä. Kun testaus tehdään käyttämällä ulkopuolista syöttöä on varmistettava, ett Laitteisto on erotettu kaikista normaaleista syötöistä(6.2.1) Laitteisto ei voi tulla uudelleen jännitteiseksi mistään muualta kuin ulkopuolisesta syötöstä. Testin aikana noudatetaan kaikkia varotoimia henkilöihin kohdistuvat vaaran välttämiseksi Erotuskohdissa on riittävät eristysominaisuudet, jotka kestävät samanaikaisesti testijännitteen ja erotuskohdan toisella puolella olevan käyttöjännitteen. Vain erityiskoulutettu, ammattitaitoinen henkilöstä saa tehdä tiettyjä esim. suurjännitelaboratorioissa tehtäviä erityistestejä, joissa on kosketeltavia paljaita jännitteisiä osia. Tarvittaessa pitää käyttää standardin EN ja tämän standardin luvun 6 mukaisia lisäsuojaustoimenpiteitä.

5. KÄYTTÖTOMENPITEET JA … Standardissa määrittelemät käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkastukset 5.3.3 Tarkastus Tarkastuksen tarkoitus on varmistaa, että sähkölaitteisto on soveltuvissa standardeissa esitettyjen turvallisuussääntöjen ja teknisten vaatimusten mukainen. Tarkastuksessa voidaan todeta laitteiston normaali toiminta. Uudet sähkölaitteistot, olemassa olevien asennusten muutokset ja laajennukset on tarkastettava ennen kuin ne otetaan käyttöön. Sähkölaitteistot pitää tarkastaa sopivin väliajoin. Määrävälein tehtävien tarkastusten tarkoitus on löytää käyttöönoton jälkeen ilmaantuneet viat, jotka voivat häiritä laitteiston käyttöä tai aiheuttaa varaa. Tarkastus voi sisältää silmämääräisen tarkastuksen tai mittauksen ja/tai tarkastuksen kohtien ja vaatimusten mukaan. Tarkastus pitää tehdä käyttäen vertailukohtana vaadittuja sähköpiirustuksia(4.7) ja määrittelyjä.

5. KÄYTTÖTOMENPITEET JA … Standardissa määrittelemät käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkastukset Jos vialliset osat aiheuttavat välittömän vaaran, ne pitää korjata/korvata viivytyksettä tai vialliset osat pitää erottaa ja estää jännitteen uudelleenkytkentä. Tarkastuksia saavat tehdä ammattihenkilöt, joilla on kokemus vastaavien asennusten tarkastamisesta. Tarkastuksissa pitää käyttää sopivia välineitä siten, että ehkäistään vaara ja samalla tarvittaessa otetaan huomioon paljaista jännitteisistä osista johtuvat rajoitukset. KTMp 517/1996 sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä on esitetty suomalaiset sähkölaitteistojen tarkastusta koskevat vaatimukset. Tarkastuksista on pidettävä pöytäkirjaa. Tarvittavat korjaukset pitää tehdä ja tulokset on kirjattava kansallisten ja paikallisten vaatimusten mukaisesti.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt 6.1 Yleistä Työn suoritus on suunniteltava ennen työn aloitusta. Sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön tai työstä vastaavan henkilön on varmistauduttava, että työn suorittaville henkilöille annetaan täsmälliset ja yksityiskohtaiset ohjeet ennen aloitusta ja työn valmistuttua. Ennen työn aloitusta, työstä vastaavan henkilön on annettava sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle tiedot aiotun työn luonteesta ja paikasta sekä siitä miten työ vaikuttaa sähkölaitteistoon. Tiedot annetaan mieluiten kirjallisina, varsinkin silloin, kun kyseessä on vaativa työ. Vain sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö saa antaa valtuutuksen työn aloittamisesta. Vastaavaa menettelyä sovelletaan työn kaikille keskeytyksille ja työn lopettamiselle. Työnaikaista sähköturvallisuutta valvova henkilö voi antaa luvan työn aloittamiseen, keskeyttämiseen ja lopettamiseen helposti hallittavissa laitteistoissa tehtävissä töissä tai sovittuja menettelyjä noudattaen tehtävissä kunnossapitotöissä, ks. 3.4 ja liite X. Näissä töissä ei erikseen tarvita työstä vastaavan tai käytöstä vastaavan henkilön lupaa, vaan sähkötöiden johtaja voi määritellä toimintatavan esim. kirjallisella toimintaohjeella. Jännitetöissä noudatetaan kuitenkin aina liitteen Y mukaisia menettelyjä.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt Työmenetelmät jaetaan kolmeen erilaiseen käytäntöön: Työt jännitteettömänä(6.2), jännitetyö(6.3) ja työ paljaiden jännitteisten osien läheisyydessä(6.4). Nämä kaikki työmenetelmät perustuvat siihen, että suojaudutaan sähköiskulta ja/tai oikosulun ja valokaaren vaikutuksilta. Jos jännitteettömänä työskentelyn tai jännitteisten osien läheisyydessä työskentelyn vaatimuksia ei kokonaisuudessaan voida täyttää, pitää noudattaa jännitetyötä koskevia vaatimuksia. Työskentelyä varten tarvittava eristystaso pitää varmistaa – esim. käyttämällä yhtenäistä eristysmateriaalia tai etäisyyttä ilmassa(ks. 6.3 ja 6.4) Ilmassa olevan etäisyyden käytäntöä on selostettu standardissa IEC 6.1 Yleistä 6.1.1 Induktio Jännitteiset johtimet voivat aiheuttaa varauksia läheisyydessä oleviin johtimiin tai johtaviin osiin. Kun työskennellään sähköjärjestelmissä, jotka voivat varautua induktion vaikutuksesta, pitää kohtien 6.2 ja 6.4 vaatimusten lisäksi ryhtyä erityistoimiin erityisesti ilmajohdoilla työskenneltäessä Erityistoimia ovat: Maadoittaminen sopivin välein, jotta voidaan pienentää johtimien ja maan välinen potentiaali turvalliselle tasolle. Potentiaalitasauksen käyttö työkohteessa, jolloin ehkäistään työntekijöiden itsensä kytkeytyminen induktiovirtapiirin osaksi.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt 6.1.2 Sääolot Työn aloittamista on siirrettävä ja/tai jatkamista rajoitettava, jos esiintyy haitallisia ympäristöoloja – salamointia, rankkaa sadetta, sumua, kovaa tuulta jne. Kun nähdään salamointia ja kuullaan ukkosen jyrinää tai ukkonen lähestyy, sähkölaitteiston ukkoselle alttiisiin johtimiin tai suoraan niihin liitettyihin laitteisiin kohdistuva työ pitää lopettaa välittömästi, jos se vaaran välttämiseksi on tarpeellista. Asiasta on ilmoitettava käytöstä vastaavalle henkilölle. Jos työkohteessa on säästä johtuva olematon näkyvyys, mitään työtä ei saa aloittaa ja käynnissä olevat työt pitää keskeyttää ja saattaa työkohde turvalliseksi. 6.2 Työskentely jännitteettömänä Tärkeimmät toimenpiteet, joilla varmistetaan, että työkohde on ja pysyy jännitteettömänä työn aikana. Työkohde on määriteltävä tarkasti. Kun työkohde on sähkölaitteistossa määritelty, tehdään seuraavat viisi tärkeää toimenpidettä seuraavassa määritellyssä järjestyksessä, ellei ole välttämätöntä toimia muulla tavalla: Täydellinen erottaminen Jännitteen kytkemisen estäminen Laitteiston jännitteettömyyden toteaminen Työmaadoittaminen Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt Valtuutuksen työn aloittamiseen antaa käytöstä vastaava henkilö työstä vastaavalle henkilölle. Jokaisen työhön osallistuvan pitää olla ammattitaitoinen, opastettu tai tällaisen henkilön valvoma. 6.2 Työskentely jännitteettömänä 6.2.1 Täydellinen erottaminen Se osa sähkölaitteistoa, jossa työ tehdään on erotettava kaikista syötöistä. Erottaminen pitää tehdä käyttämällä ilmaväliä tai vastaavaa eristystä, jolla varmistetaan, ettei erotuskohta petä sähköisesti. Jos jännitteen kytkeminen voi tapahtua useammasta kuin yhdestä suunnasta tai jos laitteistossa muuten on monia kytkentämahdollisuuksia, on työkohde tehtävä jännitteettömäksi erityisen huolellisesti erehdysten välttämiseksi. On myös tarkistettava, ettei vaarallista jännitettä tule työkohteeseen takatietä rinnankäyvien muuntajien kautta eikä esim. varavoimalaitteiston, UPS-laitteiston, syötönvaihtoautomatiikan tai omakäyttökeskuksen tilapäissyötön aiheuttamana pienjännitepuolelta eikä myöskään ohjaus-, mittaus- tms. apuvirtapiirin välityksellä.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt Työkohde on erotettava käyttöjännitteestä erottimella, erotuskytkimellä, poistamalla sulakkeet tai muulla luotettavalla tavalla. Erotuslaitteessa on oltava näkyvä avausväli, luotettava mekaaninen asennonosoitus tai sen toimiminen on muulla tavoin luotettavasti todettava. 6.2.1 Täydellinen erottaminen Erottamiseen käytettävän kytkinlaitteen avausvälin suuruus ja asennonosoituksen luotettavuus riippuvat kytkinlaitteen rakenteesta. Erottamiseen voidaan käyttää kytkinlaitetta, jossa on näkyvä avausväli tai jonka mekaaninen asennonosoitus on laitestandardin mukaan luotettava. Johdonsuojakatkaisijan ja vikavirtasuojan asennonosoitukset eivät aina ole luotettavia, mutta niitä voidaan käyttää yksittäisen ryhmäjohdon erottamiseen, jos ennen erottamista tarkistetaan silmämääräisesti ja kokeilemalla johdonsuojakatkaisijan tai vikavirtasuojan kunto ja ryhmän jännitteettömyys varmistetaan kohdan mukaisesti ennen työhön ryhtymistä.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt 6.2.2 Jännitteen kytkemisen estäminen Kaikki sähkölaitteiston erottamiseen työskentelyä varten käytetyt kytkinlaitteet pitää varmistaa uudelleenkytkentää vastaan lukitsemalla käyttömekanismi. Jos lukituslaitetta ei ole käytettävissä, pitää käyttää vastaavia vakiintuneen käytännön mukaisia toimenpiteitä uudelleenkytkennän estämiseksi. Jos kytkinlaitteen käyttöön vaaditaan ulkoinen teholähde, pitää sen toimiminen estää. Uudelleenkytkentä pitää kieltää sopivilla kilvillä. Kun käytetään kauko-ohjauslaitteita estämään uudelleenkytkentä, laitteiden paikalliskäyttö pitää estää. Kaikki tähän tarkoitukseen käytettyjen merkinanto- ja lukitusjärjestelmien pitää olla luotettavia. Sähkölaitteiston osat, joihin jää täydellisen erottamisen ja jännitteen kytkeytymisen jälkeen varaus, esim. kondensaattorit ja kaapelit, on varaus purettava käyttäen sopivia välineitä. Jännitteen kytkeminen työkohteeseen estetään lukitsemalla erotuslaite tai sen sijaintitila. Erotuskohta tai ohjauselin on lisäksi varustettava tarkoituksenmukaisella kieltokilvellä, jossa kielletään kytkemästä jännitettä työskentelyn aikana. Kilpi on kiinnitettävä siten, että se pysyy paikoillaan työn aikana ja siinä on oltava kilven asettajan nimi ja asettamispäiväys. Kun sähkön siirto- ja jakeluverkossa käytetään suunniteltuja kytkentäohjelmia, kytkennän estäminen voidaan tehdä ohjelman mukaisesti esim. antamalla erilliset luvat kuhunkin kytkentätoimenpiteeseen. Kun työkohteen erottamiseen käytetään johdonsuojakatkaisijaa tai vikavirtasuojaa, eikä sijaintitilaa ole lukittu, kytkinlaitteen ohjausvipu pitää lukita siten, ettei sitä voida avata ilman avainta tai työkalua.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt 6.2.3 Laitteiston jännitteettömyyden toteaminen Jännitteettömyys pitää todeta sähkölaitteiston kaikista navoista työalueella tai niin lähellä työaluetta kuin on käytännössä mahdollista. Jännitteettömäksi saatettujen osien tila on varmistettava paikallisissa ohjeissa määriteltyjen käytäntöjen mukaan – sisältävät laitteeseen sisäänrakennettujen jännitteenilmaisujärjestelmien tai erillisten jännitteenkoettimien käytön. Erillisten jännitteenkoettimien toiminta pitää kokeilla välittömästi ennen käyttöä ja jos mahdollista, myös käytön jälkeen. Jos kyseessä kaapeleilla liitetyt sähkölaitteistot ja jännitteettömiä kaapeleita ei voida varmasti tunnistaa työkohteessa, on käytettävä muita vakiintuneen käytännön mukaisia toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi – voivat sisältää sopivien kaapelin katkaisu- ja lävistyslaitteiden käytön Kun sähkölaitteiston jännitteettömyyden varmistamiseen käytetään kauko-ohjattuja maadoituserottimia, kauko-ohjaus- tai valvontajärjestelmän pitää siirtää luotettavasti viesti maadoituserottimen kytkentäasennosta. Jännitteettömyys on todettava aina ennen työskentelyn aloittamista jännitteettömäksi saatetussa laitteistossa. Jos työ keskeytetään ja poistutaan työkohteesta siten, että työkohdetta ei voida itse tai työtä tekevän ryhmän toimesta voida valvoa, jännitteettömyys on todettava uudelleen ennen töiden jatkamista. Jännitteettömyyttä ei tarvitse uudelleen todeta, kun on varmistettu että työkohde on työmaadoitettu.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt 6.2.4 Työmaadoittaminen Yleistä Suurjännitelaitteistoissa ja eräissä pienjännitelaitteistoissa kaikki osat, joissa työskennellään, pitää työmaadoittaa(maadoittaa ja oikosulkea). Työmaadoituslaitteet pitää kytkeä ensin maadoituspisteeseen ja sen jälkeen maadoitettaviin osiin. Työmaadoituslaitteen pitää olla aina kun mahdollista nähtävissä työpisteeseen. Muulloin työmaadoitus pitää asentaa niin lähelle kuin kohtuudella on mahdollista. Jos työn aikana joudutaan johtimia erottamaan(katkaisemaan) tai liittämään ja syntyy vaarallisia potentiaalieroja, potentiaalierot tulee estää ennen johtimen katkaisua tai liittämistä yhdistämällä ja/tai työmaadoittamalla johtimet työkohteessa. Kaikissa tapauksissa on varmistettava, että työmaadoituslaitteet ja –välineet ja yhdistämiseen tarkoitetut kaapelit ja liittimet ovat tarkoituksenmukaisia ja sopivia käyttökohteen vika-arvoihin. Työmaadoitusvälineiden luotettava kiinnipysyminen työn aikana on varmistettava. Jos mittauksen tai testauksen aikana maadoitukset irrotetaan, on ryhdyttävä lisä- tai vaihtoehtoisiin erikoistoimiin vaaran välttämiseksi. Kun sähkölaitteiston työmaadoittamiseen käytetään kauko-ohjattuja maadoituserottimia, kauko-ohjaus- tai valvontajärjestelmän pitää siirtää luotettavasti viesti maadoituserottimen kytkentäasennosta.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt Yleistä Työmaadoituksella estetään työkohteen tuleminen vaarallisesti jännitteiseksi erottamiseen käytetyn kytkinlaitteen virheellisen käytön tai virhetoiminnan vuoksi tai muista syistä laitteistoon tulleen jännitteen takia. Laitteistoon liitetyt generaattorit ja ohjausjännitteet sekä rinnakkaiset ja risteävät johdot voivat aiheuttaa näitä tilanteita. Näissä tapauksissa työmaadoitukset on selvitettävä erikseen suur- että pienjännitteellä. Ennen työmaadoitusta on työmaadoitettavan laitteiston osan jännitteettömyys varmistettava jännitteenkoettimella tai muulla yhtä luotettavalla tavalla. Jos työmaadoittaminen tehdään esim. suljettua rakennetta olevan kojeiston maadoituskytkimellä tai muulla tavalla, jonka käyttäminen on vaaratonta silloinkin, kun laitteistossa on käyttöjännite, ei jännitteettömyyttä tarvitse todeta jännitteenkoettimella. Suositellaan todettavaksi esim. kojeiston jännitteenilmaisimella. Työmaadoitus on tehtävä siten, ettei ylivirtasuojan toimiminen tai kytkinlaitteen avautuminen tee työmaadoitusta tehottomaksi. Työkohteen ja työmaadoituksen välillä sijaitsevat ylivirtasuojat on ohikytkettävä ja kytkinlaitteen kiinni pysyminen on varmistettava.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt Yleistä Työmaadoittaminen tehdään kiinteästi asennetuilla työmaadoitusvälineillä(maadoituskytkimillä) silloin, kun ne ovat käytettävissä. Jos kiinteitä laitteita ei ole käytettävissä, työmaadoittaminen voidaan tehdä siirrettävillä työmaadoitusvälineillä, joita koskee standardi SFS-EN Siirrettävät työmaadoitusvälineet on kiinnitettävä kojeistoissa standardin SFS 3742 mukaisiin maadoituskiinnikkeisiin tai muihin sopiviin kiinnityskohtiin ja koko asennuksen on kestettävä esiintyvät vikavirrat. Jos virrankestoisuuden takia kaksi siirrettävää työmaadoitusvälinettä joudutaan kytkemään rinnan, on otettava huomioon seuraavat vaatimukset: - johtimen poikkipinnan, pituuden ja liitäntäosien on oltava samankaltaisia molemmissa välineissä. samaan johtimeen tulevat maadoituskiinnikkeet tai kiinnityskohdat saavat olla enintään 100 mm etäisyydellä toisistaan. sallittu virta on enintään 1,6 kertaa yhden välineen kestävyys. Kirjallisessa kytkentäohjelmassa esitetään työmaadoitusten lukumäärä, sijainti sekä asennus- ja poistojärjestys. Työmaadoittamiseen käytetään ensisijaisesti kiinteää maadoituselektrodia, suoja- tai PEN-johdinta, maan sisällä olevaa harustankoa tai vastaavaa. Jos kiinteää elektrodia ei ole, on käytettävä vähintään 0,8 m syvyydelle ulottuvaa putken tai tangon muodostamaa tai muuta vähintään samanarvoista maadoituselektrodia. Tilapäiselektrodin välittömässä läheisyydessä ei saa oleskella työmaadoitusvälinettä maadoittaviin johtimiin yhdistettäessä eikä niistä irrotettaessa.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt Pienjännite- ja pienoisjänniteasennuksia koskevat vaatimukset Työmaadoittaminen voi olla tarpeetonta, ellei ole vaaraa laitteiston tulosta jännitteiseksi esimerkiksi: ilmajohdoilla, joita muut johdot risteävät tai joihin nämä sähköisesti vaikuttavat. varavoimageneraattoreista. Pienjännitelaitteistoissa tulee työmaadoitus tehdä avojohdolla ja nimellisvirraltaan yli 1000 A jakokeskuksilla. Jakokeskuksissa työmaadoittamiseen käytetään kiinteästi asennettua maadoituskytkintä. Pienjännitelaitteistoissa riittää yleensä yksi työkohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä tehty työmaadoitus. Työmaadoittaminen tai erillinen erottaminen voi olla tarpeen, kun laitteistoon liittyy varavoimakoneita, rinnakkaisia johtoja tms. ks. kohta Pienjännitelaitteistoissa työmaadoitus tehdään yhdistämällä äärijohtimet toisiinsa ja PEN-johtimeen (TN-C-järjestelmä) tai suojajohtimeen(TN-S- järjestelmä tai IT-järjestelmä). Käytettäessä TN-S-järjestelmässä nelinapaisia kytkinlaitteita, on myös nollajohdin yhdistettävä työmaadoitukseen(suojajohtimeen). Työmaadoituslaitteiden kiinnitysjärjestys ks. kohta Pienoisjännitteillä(ELV) ei tarvitse tehdä työmaadoitusta ellei järjestelmän oikosulkuvirta ole niin suuri, että siitä aiheutuu vaaraa.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt Suurajänniteasennuksia koskevat vaatimukset Paljaiden ilmajohtojen ja paljaiden johtimien työmaadoittaminen pitää tehdä työalueeseen nähden kaikilla suunnilla kaikissa johtimissa. Vähintään yhden työmaadoituslaitteen tai välineen pitää olla nähtävissä työalueelta. Eristetyt ilmajohdot, kaapelit ja muut eritetyt johtimet työmaadoitetaan paljaista osistaan laitteiston erotuskohdassa tai mahdollisimman lähellä näitä pisteitä työalueen kaikilta syöttösuunnilta. Poikkeukset: Määrätyissä töissä, joissa johtimia ei katkaista työn aikana, hyväksytään yhden työmaadoitusvälineen tai –laitteen käyttö työalueella. Mikäli työmaadoitusvälineitä tai –laitteita ei voi nähdä työalueelta, työkohteeseen pitää asentaa paikallinen työmaadoitusväline tai merkitä työmaadoitettu kohde tai muulla tavalla ilmaista työmaadoitettu kohde. Kun työ kohdistuu yhteen ilmajohtoon, työalueella ei vaadita kaikkien vaiheiden oikosulkemista edellyttäen että kaikki erotuskohdat on työmaadoitettu kohdan mukaisesti ja että työn kohteena oleva johdin ja kaikki johtavat osat työalueella on yhdistetty ja maadoitettu sopivalla tavalla tai välineillä ja että maadoitettu johdin, työalue ja työn tekijä ovat vähintään etäisyyden DL päässä saman virtapiirin muista johtimista. Työmaadoituksen näkymistä työalueelle ei edellytetä, jos johtimia ei ole poikki eikä niitä katkaista työn aikana ja kyseessä on yksittäinen haarajohto tai kahdesta suunnasta syötetty johto ja johdot ovat helposti tunnistettavissa ilman erehtymisen vaaraa. Tässä tapauksessa riittää, että oikosulun kestävä työmaadoitus tehdään erotuskohdan tai –kohtien läheisyydessä. Jos työkohde on yli 3 km:n päässä työmaadoituksesta, lisätyömaadoituksia on asennettava siten, ettei 3 km:n etäisyys työmaadoituksesta ylity.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt 6.2.5 Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta Jos työalueen lähellä on sähkölaitteiston osia, joita ei voi tehdä jännitteettömiksi, on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin sähköstä aiheutuvat vaaran välttämiseksi. Toimenpiteet on esitetty yksityiskohtaisesti kohdassa ”työskentely jännitteisten osien läheisyydessä” ks. kohta 6.4. 6.2.6 Lupa töiden aloittamiseen Välttämätön edellytys työn aloittamiselle on sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön antama valtuutus. Aloitusluvan työn tekijöille voi antaa vain työstä vastaava henkilö vasta sen jälkeen, kun kohdissa (Täydellinen erottaminen), (Jännitteen kytkemisen estäminen), (Laitteiston jännitteettömyyden toteaminen) (Työmaadoittaminen) ja (Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta) yksityiskohtaisesti esitetyt toimenpiteet on tehty. Luvan yksittäisen työn aloittamiseen voi antaa työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja. Jos samalla jännitteettömäksi saatetulla työalueella on useita työryhmiä työtä tekemässä, valtuutuksen aloittamiseen voi antaa vain yksi koko työaluetta valvova käytöstä vastaava henkilö. Yksityiskohtaiset ohjeet kytkentöjen tekemisestä on erityisen tärkeää laitteistoissa, joissa on useita toimijoita tai työkohde liittyy usean haltijan laitteistoihin.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt 6.2.7 Kytkentä jännitteiseksi työn jälkeen Kun työ on valmis ja tarkastettu, henkilöille, joita ei enää työssä tarvita, on ilmoitettava, että työ on valmis eikä työn tekeminen ole enää sallittua ja ylimääräisten henkilöiden on poistuttava. Kaikki työn aikana käytetyt työkalut, varusteet ja kojeet pitää poistaa. Vasta sen jälkeen voidaan käynnistää toimenpiteet jännitteen uudelleen kytkemiseksi. Luvan yksittäisen työkohteen kytkemiseksi jälleen jännitteiseksi voi antaa työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja. Jos työtä suorittamassa on useita työryhmiä, työmaadoitukset saa poistaa vain yhden koko työaluetta valvovan käytöstä vastaavan henkilön luvalla. Kun työstä vastaava henkilö on varmistunut työn valmiudesta ja siitä, että työkohteeseen voidaan kytkeä jännite hänen tulee tehdä tästä ilmoitus käytöstä vastaavalle henkilölle. Ilmoitus sisältää työn valmistumisesta ja siitä, että sähkölaitteistoon voidaan kytkeä jännite.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt 6.3 Jännitetyö Jännitetyötä saa tehdä kansallisten vaatimusten ja käytäntöjen mukaisesti. Kohdan 6.3 vaatimukset eivät välttämättä sovellu eräisiin toimintoihin, kuten jännitteettömyyden toteamiseen, työmaadoitusvälineiden käyttöön jne. Jännitetyössä noudatetaan Suomessa EN standardin vaatimusten lisäksi Suomessa käytössä olevia vaatimuksia, joita on esitetty velvoittavassa liitteessä Y. Jos EN- standardin vaatimukset ja kansalliset vaatimukset ovat ristiriidassa, noudatetaan Suomessa kansallisia vaatimuksia. 6.3.1 Yleistä – Jännitetyön tekemisen aikana työntekijät ovat kosketuksessa paljaiden jännitteisten osien kanssa tai ulottuvat jännitetyöalueelle joko kehonsa tai käsittelemillään työkaluilla, varusteilla tai laitteilla. Suositellut etäisyyden DL arvot on esitetty liitteessä A taulukossa A. Jännitetyö voidaan toteuttaa vasta kun on poistettu palo- ja räjähdysvaara (ks. B.2 ja B.3) Suomessa käytettävät etäisyyden DL on esitetty liitteen Y taulukossa Y.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt On huolehdittava, että työn tekijällä on vakaa työskentelypaikka, joka jättää molemmat kädet vapaiksi. Henkilökunnan pitää käyttää riittäviä ja sopivan kokoisia henkilönsuojaimia eikä heillä saa olla metallisia esineitä kuten koruja, jos tästä voi aiheutua vaaraa. Jännitetyössä pitää käyttää suojausmenetelmiä, joilla estetään sähköisku ja oikosulku. Kaikki eri potentiaalit(jännitteet) työalueen ympäristössä pitää ottaa huomioon. Työn laadusta riippuen, tällaisissa oloissa työskentelevien henkilöiden pitää olla opastettuja tai ammattitaitoisia ja lisäksi heillä pitää olla erikoiskoulutus lukuunottamatta eräitä tarkoin määriteltyjä töitä. Jännitetyö vaatii kohdan mukaisesti erityismenettelyjen soveltamista. Työkalujen, kojeiden ja laitteiden kunnossapidosta ja tarkastamisesta ennen jännitetyötä on oltava ohjeet(ks ). Ympäristön olosuhteet (ks ) kuten kosteus ja ilmanpaine voivat vaikuttaa jännitetyön tekemiseen. Näistä johtuvat rajoitukset on määriteltävä.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt 6.3.2 Koulutus ja pätevyys Ammattihenkilöillä tai opastetuilla henkilöillä on oltava erikoiskoulutusohjelma, jonka avulla he saavuttavat ja pystyvät säilyttämään valmiuden tehdä jännitetöitä. Tämän ohjelman pitää sisältää jännitetyön erikoisvaatimusten opettamisen ja sen pitää perustua teoreettiseen koulutukseen ja käytännön harjoitteluun. Koulutuksen ja harjoittelun pitää vastata töitä, joita koulutuksen jälkeen tehdään tai jos itse työ on sellaista, koulutuksen pitää perustua samoihin periaatteisiin. 6.3.3 Henkilöiden pätevyyden ylläpitäminen Pätevyys tehdä jännitetöitä turvallisesti pitää säilyttää tekemällä käytännössä jännitetöitä tai uudella tai kertauskoulutuksella. Jännitetyön vaativuustaso suositellaan tarkistettavaksi tarvittaessa henkilön kykyjä vastaavaksi, ks. B1.1. 6.3.4 Työmenetelmät Jännitetyöt jaetaan kolmeen ryhmään riippuen työskentelyetäisyydestä ja menetelmistä, joilla estetään sähköiskun ja oikosulun syntyminen.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt Sauvamenetelmä – turvallisen etäisyyden menetelmä Jännitetyömenetelmä, jossa työntekijä pysyy määrätyllä etäisyydellä jännitteisistä osista ja tekee työnsä käyttäen eristäviä sauvoja. Eristävien käsineiden käytön menetelmä Jännitetyömenetelmä, jossa työntekijän kädet on suojattu sähköisesti eristävillä käsineillä ja mahdollisesti eristävillä hihoilla. Työntekijä tekee työn suorassa mekaanisessa kosketuksessa jännitteisiin osiin. Pienjännitelaitteistoissa tehtävissä jännitetöissä eristävien käsineiden käyttö ei poista tarvetta käyttää eristäviä tai eristettyjä käsityökaluja sekä sopivaa eristystä maasta. 6.3.4 Jännitetyö kohteen potentiaalissa Jännitetyömenetelmä, jossa henkilö siirretään eristävin välinein kohteen potentiaaliin, jossa hän on sähköisessä yhteydessä jännitteisiin osiin sopivasti eristettynä ympäristöstä.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt 6.3.5 Jännitetyön ehdot Jännitetyön ehdoilla määritellään työn vaativuudesta riippuvat menettely, joita noudatetaan kohdan mukaisesti. Työn ehdot vahvistavat noudatettavat työn menettelytavat ottaen huomioon valmistelun, käytettävät erityiset työkalut ja varusteet. Jännitetyön ehdot voivat sisältää yhden tai useampia seuraavista tekijöistä: Henkilöiden, kuten sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön, työstä vastaavan henkilön ja työntekijöiden tehtävien ja vastuiden kuvaus. Toimenpiteen, joihin pitää ryhtyä kytkentäylijännitteiden välttämiseksi työalueella, kuten katkaisijoiden automaattisen jälleenkytkennän estäminen. Määritellyt työskentelyalueet henkilöille ja työn aikana käytetyille johtaville työvälineille. Etäisyydet perustuvat vaihejännitteeseen, mutta ne pitää antaa myös kahden vaiheen väliselle jännitteelle ja vaaditun eristystason mukaisesti.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt 6.3.6 Työkalut, laitteet ja välineet Kohdan 4.6 lisäksi työkalujen, laitteiden ja välineiden ominaisuudet, käyttö, säilytys, huolto, kuljetus ja tarkastukset pitää määritellä. Työkalujen, laitteiden ja välineiden pitää olla selkeästi tunnistettavia. Joissain tapauksissa kansalliset säädökset vaativat työkalujen, laitteiden ja välineiden määrittelyt tehtäviksi kirjallisessa muodossa, ”teknisenä ohjeena”. Näitä käytetään varmistamaan määritelty laatutaso. Vaikka kansallisesti ei vaadita jännitetyövälineistä teknistä ohjetta, sellainen suositellaan tehtäväksi kaikille suurjännitteellä käytettävillä työkaluille, laitteille ja välineille.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt 6.3.7 Ympäristöolosuhteet Epäedullisissa ympäristöolosuhteissa jännitetyön tekoa pitää rajoittaa. Nämä rajoitukset perustuvat eristysominaisuuksien huononemiseen sekä alentuneeseen näkyvyyteen ja työntekijän heikentyneisiin liikkumismahdollisuuksiin. Ulkona tehtävissä töissä on tarvittaessa huomioitava säätilat, kuten sade, tiheä sumu, ukkonen, myrskyinen tuuli, suolamyrsky, erittäin alhainen lämpötila (ks. B.2). Jännitetyö on kielletty tai se pitää keskeyttää, jos kova sade, huono näkyvyys tai jos työntekijät eivät voi helposti liikuttaa työkaluja. Ukkosen esiintyessä jännitetyötä ei saa aloittaa tai se pitää keskeyttää. Sisällä tehtävissä töissä säätiloja ei tarvitse ottaa huomioon edellyttäen ettei liittyvistä ulkoasennuksista todennäköisesti tule ylijännitteitä ja näkyvyys työalueella on riittävä. Muut tekijät, kuten korkeus meren pinnasta, epäsuotuisa ympäristö ja erityisesti suurjännitelaitteistoissa tai niiden läheisyydessä tehtävien töiden osalta likaantuminen pitää ottaa huomioon, jos ne huonontavat työkalujen ja laitteiden erityksen laatua. Kun ympäristöolosuhteet vaativat työn keskeyttämistä, henkilökunnan pitää poistua sähkölaitteiston luota sekä jättää asennus ja kaikki asennetut, eristävät ja eristetyt työvälineet turvalliseen tilaan. Heidän pitää poistua työalueelta turvallisella tavalla. Ennen kuin keskeytetty työ aloitetaan uudelleen, heidän on varmistettava, että eristävät osat ovat puhtaita ja vahingoittumattomia. Jos eristävät osat pitää puhdistaa, käytettävä puhdistustapa pitää määritellä ja toteuttaa.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt 6.3.8 Työn organisointi Työhön valmistautuminen Mikäli jännitetyömenetelmän turvallisuudesta ei olla täysin varmoja, tulee turvallisuus varmistaa etukäteen tehtävillä kokeilla. Kaikki turvallisuutta vaarantavat tekijät kuten sähkö- ja muuta vaarat pitää selvittää työn turvalliseksi suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Vaativissa jännitetöissä tämä valmistautuminen pitää tehdä kirjallisesti ennakkoon. Sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön tehtävät Toimenpiteet, joilla varmistetaan jännitetyön turvallisuutta, tulee tehdä ennen jännitetyön aloittamista ja koko jännitetyön ajan. Tämä voi edellyttää automaattisten jälleenkytkentöjen estämistä ja/tai relesuojauksen asettelujen muuttamista. Kohde, jossa automaattinen jälleenkytkentä on estetty, pitää voida tunnistaa. Sopivaan paikkaan suositellaan asennettavaksi varoituskilpi meneillään olevasta jännitetyöstä. Työnvaativuuden mukaan pitää käyttää suoria tiedonsiirtoyhteyksiä työalueen ja vastaavan valvontapaikan välillä.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt Jännitetyöstä vastaavan henkilön tehtävät Työstä vastaavan henkilön pitää selvittää sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle tiedot työstä ja työkohteesta. Ennen töiden aloittamista työntekijälle on selvitettävä työn sisältö, turvallisuustoimenpiteet, jokaisen henkilön tehtävät sekä käytettävät työkalut ja laitteet. Valvonnan tason pitää vastata työn vaativuutta ja/tai jännitetasoa. Työstä vastaava henkilö harkitsee työalueen ympäristöolosuhteiden vaikutukset ja ottaa ne huomioon. Luvan työn aloittamiseen työntekijöille saa antaa vain työstä vastaava henkilö. Työn lopussa työstä vastaava henkilö tiedottaa sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle vaaditulla tavalla. Jos työ on keskeytetty, on ryhdyttävä sopiviin turvallisuustoimiin ja tehtävä ilmoitus sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt 6.3.9 Erityisvaatimukset pienoisjännitelaitteistoille SELV-laitteistoissa työ jännitteisissä osissa on sallittua ilman kosketussuojausta, mutta on ryhdyttävä toimenpiteisiin oikosululta suojaamiseksi. PELV- ja FELV-laitteistoissa työ jännitteisissä osissa pitää tehdä kansallisten vaatimusten mukaisesti tai niiden puuttuessa kohdan mukaisesti. Erityisvaatimukset pienjännitelaitteistoille Oikosulku- ja ylivirtasuojatuissa pienjänniteasennuksissa(normaalisti enintään 1000 V a.c. tai 1500 V d.c.) ainoat vaatimukset ovat läheisyydessä olevien jännitteisten osien suojaaminen eristävillä suojilla, eristävien tai eristettyjen työkalujen käyttö ja työntekijän riittävä henkilökohtainen suojavarustus. Kun oikosulkuvirta on vaarallisen suuri, noudatetaan jännitetyön yleisiä vaatimuksia (6.3.1 – 6.3.8). Työalueen laajuudesta riippuen valvontaa ei aina tarvita, mutta työskenneltäessä yksin työntekijän pitää pystyä arvioimaan ja hallitsemaan työn riskejä.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt Erityisvaatimukset suurjännitelaitteistoille Työmenetelmien ja työkalujen sopivuudesta työkohteen laitteistoon tulee varmistua. Työkalujen ja välineiden sähköiset sekä mekaaniset ominaisuudet tulee varmistaa laitetiedoista ja standardeista sekä ottaa huomioon työkohteen olosuhteet ja ominaisuudet. Jos työalueen laajuudesta johtuen työstä vastaava henkilö ei voi itse valvoa koko työtä, hänen pitää valtuuttaa toinen henkilö avustamaan siinä. Erityiset työt jännitteisten osien läheisyydessä Eristimien puhdistamiseen, ruiskuttamiseen, huurrekerrosten poistoon ja vastaaviin töihin on oltava erityiset työohjeet. Työtä tekevien henkilöiden pitää olla ammattitaitoisia tai opastettuja. Jännitteisten osien lähellä työskenneltäessä noudatetaan Suomessa EN- standardin vaatimusten lisäksi Suomessa käytössä olevia vaatimuksia, joita on esitetty liitteessä Z. Jos EN- standardin vaatimukset ovat ristiriidassa kansallisten vaatimusten kanssa, noudatetaan Suomessa käytössä olevia kansallisia vaatimuksia.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt 6.4.1 Yleistä Työskentely vaihtosähköllä yli 50 V tai tasasähköllä yli 120 V nimellisjännitteisten osien läheisyydessä on mahdollista vasta, kun on varmistuttu turvallisuustoimenpitein siitä, että ei voida koskea jännitteisiä osia eikä joutua jännitetyöalueelle. Jännitteisistä osista johtuvan vaaran torjumiseksi, ne voidaan suojata suojuksilla, esteillä, koteloilla tai eristävillä päällyksillä, ks. kohta Jos näin ei voida menetellä, turvallisuus pitää aikaansaada säilyttämällä riittävä työskentelyetäisyys, vähintään DL ks ) paljaisiin jännitteisiin osiin ja tarvittaessa valvomalla työn tekemistä. On huolehdittava siitä, että työn tekijällä on työskentelypaikka, joka jättää molemmat kädet vapaiksi.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt Ennen työn aloittamista, työstä vastaavan henkilön tulee antaa opastusta henkilöstölle, erityisesti sellaisille, jotka eivät ole tottuneet työskentelyyn jännitteisten osien läheisyydessä. Opastusta annetaan siitä, millä etäisyydellä jännitteisistä osista työskennellään, miten turvaetäisyydet säilytetään työn aikana ja tarpeesta jatkuvasti tiedostaa turvallisuus. Työalueen rajat pitää määritellä tarkasti ja selkeästi ja huomiota on kiinnitettävä myös epätavallisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin. Opastus tulee uusia sopivin väliajoin tai silloin, kun turvallisuuteen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat. Työskentelyalue suositellaan merkittäväksi sopivilla suojuksilla, lipuilla, valoilla ja kilvillä jne. Viereiset kentät ja kennot pitää myös erottaa selkeästi näkyvillä lisämerkeillä, esim. oviin kiinnitetyillä varoituskilvillä. Työntekijän tulee varmistua siitä, ettei hän itse, työkaluilla tai tarvikkeilla ulotu jännitetyöalueelle. Erityistä huolta on pidettävä silloin, kun käsitellään pitkiä esineitä, kuten työkaluja, kaapelipäätteitä, putkia, tikkaita jne.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt 6.4.2 Suojaus suojilla, suojuksilla, koteloilla tai eristävillä päällyksillä Nämä suojalaitteet pitää valita ja asentaa siten, että ne riittävän hyvin kestävät odotettavissa olevat sähköiset ja mekaaniset rasitukset. Kun suojalaitteita asennetaan jännitetyöalueelle, noudatetaan joko jännitteettömänä työskentelyn tai jännitetyön menettelyjä. Kun suojalaitetta asennetaan jännitetyöalueen ulkopuolelle, ne on asennettava joko noudattamalla jännitteettömänä työskentelyn menettelyjä tai käyttämällä välineitä, jotka estävät henkilöitä ulottumasta jännitetyöalueelle. Työ on tarvittaessa tehtävä jännitetyönä.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt Kun edelliset vaatimukset on täytetty, ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt tai maallikot voivat työskennellä jännitteisten osien läheisyydessä noudattaen normaaleja työskentelykäytäntöjä eikä lisävaatimuksia tarvita. Suojina, suojuksina, koteloina tai eristävinä päällyksinä käytetyt välineet on pidettävä kunnossa ja ne on kiinnitettävä luotettavasti työn ajaksi. Jos näillä välineillä ei saavuteta jännitteisten osien kosketussuojausta (pienjännitteellä suojaus jännitteisten osan koskettamiselta vähintään !P2X…tai IPXXB), näiden osien läheisyydessä työskenteleviä maallikoita pitää valvoa. 6.4.3 Suojaus käyttäen turvallista etäisyyttä ja valvontaa Käytettäessä suojausmenetelmänä riittävää työskentelyetäisyyttä jännitteisistä osista ja valvontaa, työskentelymenetelmän tulee sisältää ainakin: vähintään mitan DL suuruisen turvallisen työskentelyetäisyyden säilyttäminen ottaen huomioon tehtävä työ ja laitteiston nimellisjännite työtä tekeviä henkilöitä koskevat vaatimukset työssä käytettävät työmenetelmät, joilla työn aikana estetään joutuminen jännitetyöalueella.

6. TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät työskentelykäytännöt 6.4.4 Rakennustyö ja muu työ Rakennustyössä ja muussa työssä, kuten telinetöissä, nostolaitteilla, -rakennuskoneilla ja kuljettimilla tehtävissä töissä, asennustöissä, kuljetuksissa, maalaus- ja saneeraustöissä, muitten laitteiden ja rakennuslaitteiden sijoittamisessa pitää säilyttää koko ajan määritelty etäisyys myös silloin, kun taakkaa käännetään, laitteita kuljetetaan ja nostetaan. Tämä etäisyys mitataan lähimmistä johtimista tai paljaista jännitteisistä osista. Vaadittu etäisyys johdetaan taulukon A etäisyydestä DL ja lisäetäisyydestä, jolla otetaan huomioon: järjestelmän jännite työn luonne käytettävät laitteet ja se, että työhön osallistuvat henkilöt ovat maallikoita Vaadittu etäisyys on oltava vähintään DL ja on vahvasti suositeltavaa että se on suurempi. Ilmajohdoilla pitää ottaa huomioon johtimien kaikki mahdolliset liikkeet ja työssä käytettävien välineiden liikkeet, paikaltaan siirtymiset, heilahtelut, kiertymiset ja putoamiset. Töiden ja rakenteiden moninaisuudesta ja erilaisuudesta johtuen tässä standardissa ei anneta suosituksia näistä etäisyyksistä.

7. KUNNOSSAPITOKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät kunnossapitokäytännöt 7.1 Yleistä 7.1.1 Kunnossapidon tarkoituksena on pitää sähkölaitteisto vaaditussa kunnossa. Kunnossapito voi koostua ennakoivasta kunnossapidosta, jota tehdään tavanomaisen käytännön mukaisesti laitteiden rikkoontumisen ehkäisemiseksi ja laitteiden pitämiseksi hyvässä kunnossa tai korjaavasta kunnossapidosta, joka tehdään rikkoontuneen osan korjaamiseksi tai vaihtamiseksi. 7.1.2 Kunnossapitotöitä on kahta tyyppiä, työ, jossa on sähköiskun, oikosulun tai valokaaren vaata ja johon sovelletaan sopivaa työmenetelmää, ks. luku 6. työ, jossa laitteen rakenne tekee mahdolliseksi määrätyn kunnossapidon tekemisen turvallisesti kohdan 7.4 mukaisesti ilman että noudatetaan täysin luvun 6 mukaisia työmenetelmiä. 7.1.3 Tarvittaessa sovelletaan jännitteettömänä työskentelyn, jännitetyön tai jännitteisten osien lähellä työskentelyn vaatimuksia.

7. KUNNOSSAPITOKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät kunnossapitokäytännöt 7.2 Henkilöstö 7.2.1 Sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön pitää hyväksyä kaikki sovellettavat kunnossapitokäytännöt. Töissä, jotka toistuvat samankaltaisina, voi työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja antaa luvan työn aloittamiseen, keskeyttämiseen ja lopettamiseen, ks. 4.3 ja 6.1 ja liite X. 7.2.2 Kun sähkölaitteistossa kunnossapitotöitä tehdään: Kyseessä oleva laitteiston osa pitää määritellä selkeästi Kunnossapitotoimenpiteelle pitää nimetä siitä vastaava henkilö 7.2.3 Työtä tekevien henkilöiden pitää olla riittävästi opastettuja tai ammattitaitoisia ts. heidän pitää olla päteviä kyseiseen työhön. Työtä tekevillä henkilöillä pitää olla käytettävissään ja heidän pitää käyttää sopivia työkaluja, mittaus- ja testauslaitteita ja henkilökohtaisia suojavarusteita, jotka on pidettävä hyvässä kunnossa. 7.2.3 Turvallisuuden varmistamiseksi on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin, joilla estetään muihin henkilöihin, kotieläimiin ja omaisuuteen kohdistuva vaara.

7. KUNNOSSAPITOKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät kunnossapitokäytännöt 7.3 Korjaustyö Korjaustyössä voi olla seuraavia vaiheita: vian paikantaminen vian korjaaminen ja/tai komponentin vaihto laitteiston korjatun osan ottaminen uudelleen käyttöön 7.3.1 Turvalliset työmenetelmät on määritettävä erityisesti silloin, kun etsitään ja rajataan vikoja jännitteisenä olevasta laitteistosta tai käytetään luvun 5 mukaisia tai lukuun 6 perustuvia testijännitteitä. 7.3.2 Vikoja poistettaessa tulee noudattaa tämän standardin työmenetelmiä, ks. luku 6. 7.3.3 Ennen jännitteen palauttamista laitteiston korjattuihin osiin, on tehtävä tarvittavat toiminnalliset kokeet, testaukset ja asettelut.

7. KUNNOSSAPITOKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät kunnossapitokäytännöt 7.4 Vaihtotyö 7.4.1 Sulakkeiden vaihto Sulakkeiden vaihto pitää tehdä jännitteettömänä ellei ole sellaista menettelyä, jonka mukaisesti vaihto voidaan tehdä jännitteellisenä. Maallikko voi vaihtaa sulakkeen pienjännitelaitteistoissa tarkastamatta piirin jännitteettömyyttä, jos sulake on asennettu siten, että kosketussuojaus toteutuu ja oikosulusta ei ole vaaraa. Suurjännitelaitteistoissa sulakkeen vaihdon saa tehdä vain ammattihenkilö tai opastettu henkilö käyttäen sopivia työmenetelmiä, ks. luku 6. Sulake pitää yleensä vaihtaa virrattomana. Nimellisvirraltaan enintään 25 A tulppasulake voidaan vaihtaa virrallisena, jos virtapiiriä ei voi tehdä virrattomaksi tuottamatta haittaa. Sulaketta vaihtavan henkilön pätevyysvaatimus riippuu varokkeen rakenteesta ja käyttötarkoituksesta. Maallikon vaihdettaviksi soveltuvia sulakkeita, joissa kosketussuojaus toteutuu ja oikosulusta ei ole vaaraa, ovat sellaiset nimellisvirraltaan enintään 25 tulppasulakkeet, joiden vaihtamiseen ei jäljempänä vaadita opastettua henkilöä tai ammattihenkilöä.

7. KUNNOSSAPITOKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät kunnossapitokäytännöt 7.4 Vaihtotyö 7.4.1 Sulakkeiden vaihto, jonka voi tehdä opastettu henkilö Sulakkeiden vaihto pitää tehdä jännitteettömänä ellei ole sellaista menettelyä, jonka mukaisesti vaihto voidaan tehdä jännitteellisenä. Maallikko voi vaihtaa sulakkeen pienjännitelaitteistoissa tarkastamatta piirin jännitteettömyyttä, jos sulake on asennettu siten, että kosketussuojaus toteutuu ja oikosulusta ei ole vaaraa. Suurjännitelaitteistoissa sulakkeen vaihdon saa tehdä vain ammattihenkilö tai opastettu henkilö käyttäen sopivia työmenetelmiä, ks. luku 6. Opastetut henkilöt voivat vaihtaa sulakkeen tapauksissa, joissa riskit ovat helposti hallittavissa. Tällaisia toimenpiteitä ovat maallikolle sallittujen töiden lisäksi mm. kahvasulakkeen vaihto jännitteettömänä tai jännitteisenä silloin, kun varokkeessa on riittävän korkeat välilevyt tai eri vaiheissa olevien varokkeiden etäisyys toisistaan ja maadoitetuista osista on riittävän suuri, niin että sulakkeen aiheuttaman oikosulun vaara on pieni. Kahvasulakkeen vaihdossa suositellaan aina käytettäväksi suojahihalla varustettua vaihtokahvaa.

7. KUNNOSSAPITOKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät kunnossapitokäytännöt 7.4 Vaihtotyö 7.4.1 Sulakkeiden vaihto, jonka voi tehdä vain ammattihenkilö Jos sulakkeen vaihtoon liittyy erityisiä riskejä, sulakkeen saa vaihtaa vain sähköalan ammattihenkilö. Tällaisia riskejä on seuraavissa tilanteissa: suurjännitesulakkeen vaihto kahvasulakkeen vaihto paikassa, jossa varokkeen rakenne on sellainen, että sulake voi aiheuttaa oikosulun kahvasulakkeen ja nimellisvirraltaan yli 25 A tulppasulakkeen vaihtaminen moottorilähdössä, joka on varustettu kontaktoreilla. Kontaktorin mahdollinen kiinnihitsautuminen voi aiheuttaa oikosulun. muut sulakkeen vaihdot, joihin sisältyy erityinen riski – esim. sulakkeen vaihto sellaisessa varokekytkimessä (ns. uuniluukkukytkin), josta kokemuksen mukaan voi aiheutua valokaarivaara. Varokekytkin avataan noudattaen erityistä työohjetta ja käyttäen riittäviä suojaimia, valokaarelta suojaavaa suojavaatetusta ja kasvosuojainta sekä riittävän hyvin valokaarta kestävää käsinettä. kahvasulakkeen ja nimellisvirraltaan yli 63 A tulppasulakkeen vaihtaminen, joka joudutaan tekemään poikkeuksellisesti virrallisena tilanteissa, joissa virtapiirin saattaminen virrattomaksi on kohtuuttoman vaikeaa esim. tarvittavilla kytkinlaitteilla on eri haltija kuin vaihdettavilla sulakkeilla. Tällainen tilanne voi olla yleisissä jakeluverkoissa, joissa varokkeen yhteydessä ei ole kytkinlaitetta. Lisäksi on täytettävä seuraavat edellytykset: työ tehdään noudattaen työtä varten tehtyä erityisohjetta ja työn tekijä on erityisesti opastettu tähän työhön kahvasulaketta vaihdettaessa käytetään suojahihalla varustettua vaihtokahvaa tai vastaavan suojauksen antavaa järjestelyä sekä kohdan 4.6 mukaista suojavaatetusta ja kasvosuojainta. työhön pitää olla työstä vastaavan henkilön tapauskohtainen tai pysyväismääräyksenä annettu lupa

7. KUNNOSSAPITOKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät kunnossapitokäytännöt 7.4.2 Lamppujen ja tarvikkeiden vaihto Lamppujen ja ulosvedettävien tarvikkeiden kuten sytyttimien vaihto pitää tehdä tarvittaessa jännitteettömänä. Pienjänniteasennuksissa voi maallikko tehdä nämä vaihdot jännitteisinä, jos laitteet ovat kosketussuojattuja. Muissa tapauksissa ja erityisesti suurjännitelaitteistoissa, vaihto pitää tehdä korjausmenettelyn mukaisesti(ks. 7.3). Tarvikkeiden, jotka eivät ole ulosvedettäviä, vaihto pitää tehdä luvussa 6 esitettyjen työmenetelmien mukaisesti. Vaihdettavien osien pitää sopia kunnossapidettävään laitteistoon. Lampun ja sytyttimen vaihto pitää tehdä jännitteettömänä esim. räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennuksissa. 7.5 Kunnossapitotyön tilapäinen keskeytys Kunnossapitotyön tilapäisesti keskeytyessä, työstä vastaava henkilön on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, joilla estetään pääsy paljaisiin jännitteisiin osiin ja sähkölaitteiston luvaton käyttö. Tarvittaessa keskeytyksestä on tiedotettava sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle.

7. KUNNOSSAPITOKÄYTÄNNÖT … Standardin määrittelemät kunnossapitokäytännöt 7.5 Kunnossapitotyön lopetus Kunnossapitotyön lopussa työstä vastaava henkilön pitää luovuttaa vastuu laitteiston käytöstä sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle. Kunnossapidetyn laitteiston tila luovutushetkellä pitää tiedottaa sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle. Yksittäisessä työkohteessa työn keskeyttämisen edellyttämät toimenpiteet ja ilmoitukset voi tehdä myös työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja.

7. KUNNOSSAPITOKÄYTÄNNÖT … Kuva 1. Työskentelymenettelyihin liittyvät alueet ja etäisyydet Paljas jännitteinen osa Jännitetyöalue Lähialue DL DV DL: etäisyys, joka määrittelee jännitetyöalueen ulkoreunan DV: etäisyys, joka määrittelee lähialueen ulkoreunan

DV Eristävän suojuksen ulkoreuna DL SFS 6002 - SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS
7. KUNNOSSAPITOKÄYTÄNNÖT … Kuva 2. Jännitetyöalueen ja lähialueen rajoitus käyttämällä eristävää suojusta Paljas jännitteinen osa Jännitetyöalue Lähialue DL DV DL: etäisyys, joka määrittelee jännitetyöalueen ulkoreunan DV: etäisyys, joka määrittelee lähialueen ulkoreunan Eristävän suojuksen ulkoreuna

LIITTEET … Liite A. Ohjeita eri työskentelykäytännöissä sovellettavista etäisyyksistä A.1 Jännitetyö Jännitetyöalue on jännitteisiä osia ympäröivä alue. Jännitetyöalueen ulkoreuna on mitattu jännitteisestä osasta. Etäisyys DL ilmoittaa tämän alueen ulkoreunan. Jännitetyötä on kaikki työ, jossa työntekijä tarkoituksellisesti joko koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu kehonsa osilla tai käsittelemillään työkaluilla tai laitteilla tälle alueelle. A.2 Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä Lähialue on jännitetyöaluetta ympäröivä alue. Lähialueen ulkoreuna on mitattu jännitteisestä osasta. Etäisyys DV ilmoittaa tämän alueen ulkoreunan. Etäisyys jännitetyöalueen ulkoreunasta lähialueen ulkoreunaan riippuu jännitteisten osien jännitetasosta. Läheisyydessä tehtävää työtä on kaikki työ, jossa työntekijä joko on tämän alueen sisällä tai ulottuu kehonsa osilla tai käsittelemillään työkaluilla, varusteilla tai laitteilla tälle alueelle, mutta ei ulotu jännitetyöalueelle. Suomessa noudatetaan liitteen Y taulukkoa Y.1 ja liitteen Z taulukkoa Z.1

LIITTEET … Liite B. Lisätietoja turvalliseen työskentelyyn B.1 Esimerkki jännitetyön soveltamisesta B.1.1 Jännitetyön tekemisen määritteleminen Jos säädösten takia tai käytännön syistä on tehty jännitetyön tekemiseen liittyviä määrittelyjä, ne pitäisi uudelleen tarkastaa seuraavissa tapauksissa: henkilöstön siirtyminen tai johtohenkilöstön vaihtuminen toimintojen muuttuminen pitkä keskeytys jännitetöiden teossa terveydelliset rajoitukset on tullut tietoon ohjeiden vastaista toimintaa tai ohjeet eivät ole sopivia laitteistossa on tehty merkittäviä muutoksia(laitteiden tai rakenteiden muutos) työskentely- tai kunnossapitokäytäntöjen muutokset Nämä määrittelyt suositellaan tarkistettavaksi vähintään kerran vuodessa. B.1.2 Työskentely etäisyyden laskeminen Etäisyyksien laskentaperusteet on esitetty standardissa IEC

LIITTEET … Liite B. Lisätietoja turvalliseen työskentelyyn B.2 Ympäristön olosuhteet Seuraavat ilmastolliset tekijät ovat esimerkkejä arvioitavista ympäristöolosuhteista. B.2.1 Sade Sade tarkoittaa vesi-, lumi, räntä-, rae- tai tihkusadetta tai huurretta. Sadetta pidetään merkityksettömänä, jos se ei vaikeuta työntekijöiden näkyvyyttä. Jos näkyvyys huononee, sadetta on pidettävä merkittävänä. Kun sade on merkittävää ottaen huomioon jännitetaso, laitteistotyyppi ja käytettävä menetelmä, työ pitää lopettaa. B.2.2 Tiheä sumu Sumua pidetään tiheänä, jos se pienentää näkyvyyttä niin paljon, että turvallisuus vaarantuu, erityisesti tällä on vaikutusta silloin, kun työstä vastaava henkilö ei voi nähdä työryhmän jäseniä ja jännitteisiä osia, joissa tai joiden läheisyydessä työskennellään. Tällaisissa olosuhteissa työ pitää lopettaa. B.2.3 Ukkonen Ukkosella esiintyy salamointia ja jyrinää. Jos joku työmaan henkilöistä näkee salamointia ja kuulee ukkosen jyrinää, paljaissa johtimissa, ilmajohdoissa ja tällaisiin johtoihin liitetyillä asemien laitteilla tehtävä työ pitää lopettaa.

LIITTEET Liite B. Lisätietoja turvalliseen työskentelyyn B.2.4 Vaarallisen voimakas tuuli Tuulta pidetään vaarallisen voimakkaana, jos se estää työntekijää käyttämästä työkalujaan riittävän tarkasti, tällaisessa tapauksessa työ pitää lopettaa. B.2.5 Suolamyrsky Suolamyrskyllä tarkoitetaan voimakkaita tyyliä, jotka tuovat suolapitoista kosteutta mereltä maalle. Eristystasot pienenevät tai syntyy ylilyöntejä, kun myrskyä seuraa sumu tai tihkusade tai kosteustaso lisääntyy huomattavasti. Työ pitää lopettaa tällaisten tuulten aikana. B.2.6 Erittäin alhainen lämpötila Lämpötilaa pidetään erittäin alhaisena, kun se tekee työkalujen liikuttamisen vaikeaksi ja pienentää materiaalin kestävyyttä. Tällaisissa tapauksissa työ pitää lopettaa.

LIITTEET Liite B. Lisätietoja turvalliseen työskentelyyn B.4 Työalue, jossa on räjähdysvaara Kun sähkötyötä tehdään paikassa, jossa voi olla räjähdysvaara, suositellaan että: Joko kielletään tai keskeytetään kaikki työt, kunnes on ryhdytty sopiviin toimenpiteisiin räjähdysvaaran poistamiseksi, esimerkiksi palavien kaasujen päästöjen lopettaminen, tuuletus… tai ryhdytään sopiviin toimenpiteisiin räjähdysriskin tyypin mukaan räjähdysvaaran hallitsemiseksi, kuten tarkkaillaan ilmaa jatkuvasti ja poistetaan kaikki energialähteet, jotka todennäköisesti sytyttävät räjähdyskelpoisen seoksen tuuletetaan ja tarkkaillaan ilmatilaa jatkuvasti rajoitetaan työskentely sellaiseen työhön, jossa käytetään luonnostaan vaarattomia sähkölaitteita.

LIITTEET Liite V. Esimerkkejä kielto- ja varoituskilvistä – kansallinen opastava

LIITTEET Liite X. Henkilöstöä ja sähkötöiden turvallisuuden… - kansallinen velvoittava X.1 Suomessa voimassa olevat vaatimukset Yleisiä vaatimuksia työturvallisuudesta ja henkilöiden vastuista on annettu mm. seuraavissa Suomessa voimassa olevissa säädöksissä: työturvallisuuslaki 738/2002 työsopimuslaki 55/2001 VNp rakennustyön turvallisuudesta 629/1994 VNp työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 856/1998 STMa nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta VNa räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta 576/2003 Erityisesti sähköalan töiden turvallisuutta koskevia vaatimuksia on annettu seuraavissa säädöksissä: sähköturvallisuuslaki 410/1996 sähköturvallisuusasetus 498/1996 KTMp sähköalan töistä 516/1006 ja muutos 1194/1999 Edellä olevassa luettelossa on ilmoitettu vain alkuperäinen säädösnumero. Useampia säädöksiä on sittemmin muutettu ja muutokset on otettava huomioon. Edellä mainitut säädökset ovat sitovia ja ne on otettava huomioon, kun standardia sovelletaan.

LIITTEET Liite X. Henkilöstöä ja sähkötöiden turvallisuuden… - kansallinen velvoittava X.2 Henkilöstöä koskevat säädökset Sähköalan töihin osallistuvien henkilöiden pätevyysvaatimukset KTMp 516/1996 sähköalan töistä. Kaikilla sähköalan töitä tekevien henkilöiden tulee olla KTMp 9§ mukaan tehtävään ja sen turvallisuuteen liittyviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu – yleisvaatimus koskee sekä ammattihenkilöitä, opastettuja henkilöitä että maallikoita. KTMp 10§ on esitetty ne työt, joita saa tehdä tehtävään perehtynyt tai opastettu henkilö ilman erityistä pätevyyttä. Standardin mukaan sähköalan ammattihenkilönä pidetään KTMp 11§ mukaista itsenäiseen työskentelyyn kykenevää ammattihenkilöä, joka voi tehdä tai valvoa oman alansa sähkö- tai käyttötöitä. Standardissa ammattihenkilöllä tarkoitetaan edellisessä säädöksessä tarkoitettua sähköalan ammattihenkilöä. Standardin mukainen opastettu henkilö: henkilö, joka on hankkimassa KTMp 11§ mukaista ammattihenkilön pätevyyttä ja jolla on sähköalan koulutusta ja/tai työkokemusta, mutta ei kaikilta osin täytä itsenäiseen työhön kykenevän ammattihenkilön vaatimuksia henkilö, jolla ei ole sähköalan koulutusta tai työkokemusta, mutta joka on opastettu tekemään määrätty toimenpide, esim. sulakkeen vaihto, laitevalmistukseen liittyvään testaukseen kuuluva mittaus.

LIITTEET Liite X. Henkilöstöä ja sähkötöiden turvallisuuden… - kansallinen velvoittava X.2 Henkilöstöä koskevat säädökset Kohdan a) mukaisen opastetun henkilön koulutus ja kokemus sähköalalla pitää ottaa huomioon määriteltäessä hänelle sallittuja töitä ja tarvittavaa valvontaa. Kohdan a) mukainen henkilö voi työnantajan harkinnan ja henkilön siihen asti saaman koulutuksen ja kokemuksen mukaan tehdä kaikkia sellaisia töitä, jotka on sallittu opastetulle henkilölle. Kohdan b) mukainen henkilö voi tehdä vain niitä töitä ja niissä kohteissa, joihin hänet on erityisesti opastettu. X.3 Töitä koskeva opetus ja opastus Työturvallisuuslain 738/ § mukaan työnantaja vastaa työntekijälle annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta. KTMp 516/1996 2§ mukaan toiminnan harjoittajan on nimettävä sähkötöitä varten sähkötöidenjohtaja ja sähkölaitteiston haltijan on nimettävä tietyissä tapauksissa käyttötöitä varten käytönjohtaja. Päätöksen 5§ mukaan sähkötöidenjohtajan on huolehdittava, että sähkötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastettu. Käytönjohtajan on huolehdittava, että käyttötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastettu. Sähköalan töissä, joissa ei tarvita sähkötöidenjohtajaa, työstä vastaava henkilö on nimettävä erikseen kirjallisesti.

LIITTEET Liite X. Henkilöstöä ja sähkötöiden turvallisuuden… - kansallinen velvoittava X.3 Töitä koskeva opetus ja opastus Standardin 4.2 mukaan koulutus- ja opastusvastuu kuuluu suomalaisen lainsäädännön mukaan yleisesti työnantaja. Sähkötöiden osalta vastuu kuuluu myös sähkötöiden- ja käytönjohtajalle. Turvallisuuslain 16§ mukaan työnantaja voi asettaa toisen henkilön (työnantajan sijainen) edustajakseen hoitamaan työnantajan velvollisuuksia. Kaikille sähköalan töitä tekeville, mukaan luettuna työnjohto, käyttö- ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, on annettava yleinen sähköturvallisuutta koskeva koulutus, joka sisältää seuraavat asiat: sähkön aiheuttamat vaarat ja sähkötöitä johtuvat tapaturmat sähkötyöturvallisuutta koskevien keskeisten säädösten ja tämän standardin sisältö Koulutuksessa pitää huomioita ne tehtävät, joissa koulutukseen osallistuvat henkilöt toimivat. Suurjännitelaitoksissa toimivien henkilöiden koulutukseen suositellaan sisältyvän alalla käytössä olevat käyttötoiminnan yhteiset turvallisuusperiaatteet. Tietojen ymmärtäminen on varmistettava kuulustelulla tai muulla sopivalla tavalla.

LIITTEET Liite X. Henkilöstöä ja sähkötöiden turvallisuuden… - kansallinen velvoittava X.3 Töitä koskeva opetus ja opastus Koulutuksesta on annettava todistus – esim. korttimuodossa. Työnantaja pitää luetteloa, jossa on työntekijän sähköturvallisuuskoulutuksen historia. Jotta tiedot pysyisi ajan tasalla, sähkötyöturvallisuuskoulutus uusitaan enintään viiden vuoden välein – jos käyttöön uusia työmenetelmiä tai poikkeavia töitä, koulutus uusitaan tarpeen mukaan. Yleisessä sähköturvallisuuskoulutuksessa voidaan käsitellä vain jännitteisiin osiin kohdistuvia toimenpiteitä ja jännitetöitä niiltä osin kuin jännitetyön erityisluonteen ymmärtämiseksi on tarpeen. Varsinainen jännitetyökoulutus annetaan erikseen kohdan ja liitteen Y mukaan. Tehtäessä muita töitä sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä esim. siivous, kuljetus, nosto- ja metsätöitä, tulee myös näille työntekijöille antaa soveltuva sähköturvallisuutta koskeva opastus. Ensiapuvalmius on säädetty työturvallisuuslaissa. Tämän lisäksi on ensiapuvalmiudesta sähkön aiheuttamien tapaturmien varalta huolehdittava. Kaikille sähkötöihin osallistuville ammattihenkilöille , työnjohdon ja käytönjohdon henkilöt mukaan lukien sekä em. töissä avustamaan opastetuille henkilöille on annettava ensiapukoulutus seuraavasti:

LIITTEET Liite X. Henkilöstöä ja sähkötöiden turvallisuuden… - kansallinen velvoittava X.3 Töitä koskeva opetus ja opastus Kaikille sähkötöihin osallistuville ammattihenkilöille , työnjohdon ja käytönjohdon henkilöt mukaan lukien sekä em. töissä avustamaan opastetuille henkilöille on annettava ensiapukoulutus seuraavasti: SPR hätäensiapukurssi, joka sovelletaan erityisesti sähkötapaturmien ensiapuun SPR ensiavun laajempi peruskurssi, EA1 Muu ensiapukoulutus, jossa keskitytään palovammoihin, ruhje- ja viiltohaavoihin annettavaan ensiapuun sekä puhallus- ja painantaelvytykseen ja harjoitteluun. Ensiapuvalmiuksia on tarpeen pitää jatkuvasti yllä – harjoittelu elvytystoimenpiteiden osalta enintään kolmen vuoden välein. Ensiapuohjeita antavia tauluja on sijoitettava sähkökorjaamoihin ja sähkölaboratorioihin (SFS 6000 luku 803), tauluja suositellaan sijoitettaviksi kojeistotiloihin ja ammattihenkilöiden oleskelutiloihin.

LIITTEET Liite X. Henkilöstöä ja sähkötöiden turvallisuuden… - kansallinen velvoittava X.4 Sähköalan työn turvallisuuden valvonta Työnantajan (työnantajan sijainen), sähkötöidenjohtaja ja käytönjohtaja huolehtivat yleisesti, että sähkötöissä, sähkölaitteistojen käytössä ja huollossa noudatetaan työturvallisuuslakia, sähköturvallisuuslakia ja niiden perusteella annettuja säädöksiä ja määräyksiä. STJ ja SKJ voivat hoitaa itse tai huolehtia, että on olemassa järjestelmä, jonka mukaan toimittuna vaatimukset täyttyvät. Jokaista työtä varten tulee nimetä työstä vastaava henkilö tai käytöstä vastaava henkilö, jos STJ tai SKJ eivät itse johda työtä. KTMp 516/ § c mukaan jokaiseen työkohteeseen on nimettävä ammattihenkilö valvomaan työnaikaista sähköturvallisuutta. Sähkötyöturvallisuuden valvojalta edellytetään muodollisen ammattitaidon lisäksi tietoa ja kokemusta käytettävistä asennusmenetelmistä, -tarvikkeista ja työvälineistä. Tärkeitä ovat myös henkilön asenne turvallisuuteen, luotettavuus, huolellisuus ja vastuuntunto – olennaista on, että sähköturvallisuutta valvova henkilö on itse työkohteessa ja pystyy valvomaan työn turvallisuutta. Jos kohteessa useita henkilöitä, pitää aina olla selvillä, kenelle työaikaisen sähkötyöturvallisuuden valvonta kulloinkin kuuluu.

LIITTEET Liite X. Henkilöstöä ja sähkötöiden turvallisuuden organisointia koskevat … X.4 Sähköalan työn turvallisuuden valvonta Sähkötyöturvallisuuden valvonnan määrittely erityisen tärkeää, kun työkohteessa työskentelee usean työnantajan palveluksessa olevia henkilöitä. Työnaikaisen sähkötyöturvallisuuden valvonta on määritettävä kirjallisesti. Jos työn organisointi ja tehtävät työt ovat riittävän selviä, voidaan valvonta määritellä suullisesti tai ennalta sovitun käytännön mukaisesti, ei kirjallista määrittelyä tarvita. Käytöstä vastaava henkilö nimetään erikseen tarvittaessa, esim. verkkoyhtiöiden tai voimalaitosten valvomoiden vastaavat henkilöt toimivat käytöstä vastaavina henkilöinä. Muissa tilanteissa työstä vastaava henkilö voi tehdä myös sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön tehtävät. Kuvassa X1 on esitetty eri tehtävissä työskentelevien henkilöiden toiminta-alueet sähkötyöturvallisuuden valvonnassa – laajempi tehtäväalue pitää sisällään kaikki lohkon sisäpuoliset tehtävät.

LIITTEET Kuva X 1. Sähkötyöturvallisuutta valvovat henkilöt ja valvonta-alueet Henkilö Sähköturvallisuuden valvonta-alue STJ KTJ koko järjestelmä työstä vastaava tai käytöstä henkilö Koko työ- kokonaisuus työn- aikaisen sähkö- turvallisuuden valvoja kohteessa tehtävä työ työntekijä oma työ ja sen välitön vaikutuspiiri

LIITTEET Liite X. Henkilöstöä ja sähkötöiden turvallisuuden organisointia koskevat … X.4 Sähköalan työn turvallisuuden valvonta Muiden töiden osalta noudatetaan yleisiä työturvallisuussäädöksiä huomioiden 4.2 sähkölaitteistojen lähellä työskentelevien henkilöiden opastus. 4.3 kodan töissä, kun ammattihenkilö tekee riskien osalta helposti tunnistettavia ja hallittavia – noudatetaan suomalaisia säädöksiä ja työnaikaisen sähkötyöturvallisuuden valvoja on nimettävä – yksin työskentelevä ammattihenkilö voi toimia samalla työnaikaisen sähkötyöturvallisuuden valvojana. Sähköalan töissä, joissa sähköiskun tai valokaaren vaara, on nimettävä työnaikaisen sähkötyöturvallisuuden valvoja(KTMp 516/ §a). Sähkölaitteistoa rakennettaessa valvoja nimettävä viimeistään silloin, kun laitteisto on kytkettävissä jännitteeseen. Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, on työntekijällä oikeus työturvallisuuslain 23§ mukaisesti oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän sijaiselle välittömästi. Työntekijällä on työturvallisuuslain 19§ mukaan velvollisuus viipymättä ilmoittaa työnantajalle tai tämän sijaiselle käytössään tai hoidettavanaan olevissa koneissa, laitteissa tai työvälineissä ilmenevistä vioista tai puutteellisuuksista, voista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaaraa.

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava Y.1 Yleistä (6.3.1) Jännitetyöllä tarkoitetaan työtä, jossa tekijä tarkoituksellisesti koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu jännitetyöalueella joko kehonsa tai työkaluilla, varusteilla tai laitteilla.(ks ) Jännitetyössä noudatetaan 6.3 mukaisia työmenetelmiä. Töinä huoltotöihin liittyvä komponentin vaihto, liitännän teko ja irrotus. Jännitteistä osaa voidaan koskettaa käyttötoimenpiteenä, toiminnan tarkastuksessa tai vaihtotöissä – mittauksessa, jännitteen koettamisessa, sulakkeen vaihdossa, riviliittimen kiristyksessä tai voidaan joutua lähelle jännitteistä osaa – releen kuittaus tai työskentelysuojan asetuksessa, mutta eivät ole standardin mukaista jännitetyötä. Tarvittaessa edellisissä on käytettävä jännitetyömenettelyjä, ks. 5.2, 5.3 ja 7.4. Jännitetyö ja jännitteisiin osiin kohdistuva toimenpide on toimenpide, jossa turvallisuus varmistetaan etukäteen suunnitellen ja käyttäen työhön tarkoitettuja työvälineitä ja –menetelmiä. Tahaton jännitteisen osan koskettaminen tai jännitetyöalueelle joutuminen ei ole jännitetyötä. Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä, ks. 6.4 ja liite Z.

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava Taulukko Y.1 Suomessa noudatettavat jännitetyöalueen ulkorajan mitat Jännitealueen mittaan vaikuttaa jännitteestä riippuva sähköinen etäisyys, työskentelytavoista, työkohteen sijainnista, laitteiston rakenteesta riippuva ergonominen tekijä. Taulukon mitat perustuvat EN standardiin ja Suomessa käytössä oleviin etäisyyksiin.

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava Taulukko Y.1 Suomessa noudatettavat jännitetyöalueen ulkorajan mitat Enintään 1 kV jännitetyöetäisyyttä 0,2 m pitää käyttää sellaisissa kohteissa, joissa on laajoja paljaita jännitteisiä osia. Etäisyyttä voidaan pienentää 5 cm, jos jännitteinen osa on kotelossa tai kooltaan pieni ja se on suojattu esim. horjahtamisesta johtuvalta koskettamiselta. Työskenneltäessä tällaisessa jännitteisessä osassa on käytettävä jännitetyökaluja tai muita jännitteisen osan koskettamiseen tarkoitettuja välineitä.

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava Taulukko Y.1 Suomessa noudatettavat jännitetyöalueen ulkorajan mitat Ilmajohdoilla käytetään mitta DL2, riippukaapeleilla(AMKA) ei tarvitse jännitetyöalueen rajaa huomioita. Riippukaapelia saa käsitellä jännitteisenä noudattaen AMKA-jännitetyömenetelmiä, koska riippukaapelin eriste voi olla vaurioitunut tai PEN-johtimessa voi olla vaarallinen jännite. Y.2 Koulutus ja pätevyys(6.3.2) Jännitetyötä pienjännite- ja suurjännitelaitteistoissa saa tehdä vain jännitetyöhön erikoiskoulutettu ammattihenkilö. Teoriakoulutuksessa on käsiteltävä tämän standardin periaatteet ja työmenetelmän yksityiskohtaiset ohjeet. Teoriakoulutuksen kesto ja sisältö voidaan määritellä huomioiden koulutettavien peruskoulutustaso ja viimeksi suoritetun sähkötyöturvallisuuskoulutuksen ajankohta. Jännitetyöhön pitää kuulua käytännön harjoittelu, jokaisen koulutetun on tehtävä käytännön olosuhteita vastaavat harjoitustyöt, jollaisten jännitetöiden taito on tarkoitus saavuttaa – harjoittelu pitää tehdä myös vaiheittain. Yhdistämällä eri työvaiheita voidaan samalla koulutuksella valmistua useimpien yksityiskohtaisten jännitetöiden mukaisiin töihin.

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava Y.2 Koulutus ja pätevyys(6.3.2) Harjoituksissa on kiinnitettävä huomio paljaiden jännitteisten osien, jotka ovat työkohteen läheisyydessä, eristämiseen tai peittämiseen, niin ettei esim. jännitetyövälineiden eristämättömien metalliosien koskettaminen tai välineiden putoaminen pääse aiheuttamaan oiko- tai maasulkua. Koulutuksesta on annettava todistus, jossa kerrotaan millaiseen jännitetyöhön koulutus antaa pätevyyden. Todistuksesta tulee ilmetä seuraavat seikat: jännitetaso, jolla koulutus on annettu työmenetelmät, jotka koulutuksessa on käsitelty teoriakoulutuksen sisältö työharjoittelun sisältö koulutuksen pituus kouluttajan tiedot Opastettu henkilö, jolla on koulutusta ja/tai työkokemusta(ks. X.2 kohta a) voi tehdä jännitetöitä SELV- tai PELV-pienoisjännitteellä. Näitä töitä tekeville opastetuille henkilöille on annettava tehtäviinsä kohdennettu sähkötyöturvallisuuskoulutus ja kyseisiä töitä käsittelevä jännitetyökoulutus, ks. kohta Y.8.

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava Y.3 Henkilöiden pätevyyden ylläpitäminen (6.3.3) Työnantajalla pitää olla tiedot työntekijöiden saamasta jännitetyökoulutuksesta ja sen soveltamisalasta. Henkilöstön koulutuksen ajantasaisuus ja soveltuvuus suositellaan tarkastettavaksi vuosittain, ks. myös kohta B.1.1. Jännitetyökoulutus pitää kerrata enintään viiden vuoden kuluttua edellisestä koulutuksesta, kertauskoulutuksessa pitää ottaa huomioon koulutettavien kokemus jännitetöistä. Jos henkilö ei ole tehnyt kolmeen vuoteen jännitetöitä, jännitetyökoulutus pitää kerrata ennen jännitetöiden aloittamista. Y.4 Työmenetelmät (6.3.4) Pienjännitteellä käytetään jännitetyökaluja ja jännitetyökäsineitä, joilla ei ole tarkoitus koskettaa suoraan jännitteistä osaa. Suurjännitteellä käytetään yleisimmin (lyhyt-)sauvamenetelmää. Työskentely kohteen potentiaalissa vaatii erikoisvaatetuksen, erikoistyökalujen ja –laitteiden käyttöä.

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava Y.5 Jännitetyön ehdot (6.3.5) Ammattihenkilön pienoisjännitteellä tehtävät työt eivät tarvitse jännitetyöohjeita. Mittauksissa, testauksissa ja vaihtotöissä noudatetaan standardin mukaisia kohtien 5.2, 5.3 ja 7.4 mukaisia menettelyjä. Nämä eivät ole jännitetöitä, vaan jännitteisiin osiin kohdistuvia toimenpiteitä. Yhteenveto taulukossa Y.2 Jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide – työt SELV- tai PELV-piireissä, joissa pieni oikosulkuvirta, pienjännitteellä tehtävä mittaus, jännitteettömyyden toteaminen - vaihtotyö, jossa ei riskejä, riviliittimen jälkikiristys, jos liitin IPXXB – työskentelysuojan tai tilapäisen suojuksen asettaminen paikoilleen, asettelun muutos tai kuittaaminen, pistokantareleen asennus ja vaihto, kun ei tarvita työkaluja.

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava Y.5 Jännitetyön ehdot (6.3.5) Jännitetöissä noudatetaan kirjallisia työmenetelmäkohtaisia ohjeita, jotka ohjeiden käyttäjä voi itse laatia. Suositellaan kuitenkin laadittaviksi yhteistyössä työstä vastaavan henkilön ja työtä tekevien henkilöiden kanssa. STJ:n ja tarvittaessa KJ:n on hyväksyttävä käyttöön otettavat jännitetyöohjeet. Kun käytetään yleisesti tunnettuja tai laitevalmistajan jännitetyöohjetta, STJ:n ja tarvittaessa KJ:n on hyväksyttävä ohjeiden käyttöönotto. 1. Jännitetyön edellytysten varmistaminen Jännitetyön tarpeellisuuden arviointi ja tarvittavien lupien tarkastus. Työryhmän koon määrittäminen ja työnaikaisen sähkötyöturvallisuuden nimeäminen. Ympäristön olosuhteiden ja muiden kuin sähköisten vaaratekijöiden arviointi. Kyseessä olevan työn aiheuttamien vaarojen arviointi. Tarvittaessa sähköisten asettelujen muutokset – jälleenkytkentöjen ja automaattisten varasyöttöjen estäminen, releasettelujen muutokset ja mahdollisen valokaarisuojauksen käyttöönotto. Tarvittavien tiedonsiirtoyhteyksien varmistaminen. Tarvittavien varoituskilpien ja mekaanisten lukitusten asettaminen.

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava 2. Laitteiston rakenteesta johtuvien rajoitusten tarkistaminen Valokaarivaaran arviointi – voiko ruuvien tai muiden esineiden irtoaminen tai työkalun lipsahtaminen aiheuttaa oikosulkuvaaran. Rakenteiden arviointi – työn kohteena olevien laitteiden hankala sijainti, laitteiden kiinnitys pulteilla tai siten, että irrotus on vaikeaa. Jännitetyön aikana tehtävien kytkentämuutosten vaikutukset – onko käytetty ketjutusta, onko lukituspiirejä, onko piirissä virtamuuntaja. 3. Tarvittavien työ- ja suojavälineiden varaaminen ja tarkistus Pienjännitteellä 4.6 mukainen suojavaatetus, jännitetyöhön tarkoitetut käsityökalut, jännitetyökäsineet ja jännitteisten osien eristämiseen käytettävät suojukset. Jos työskentelyalusta on johtava, työkohteessa laajoja kosketussuojaamattomia osia, pitää käyttää työhön sopivia riittävän eristäviä jalkineita tai eristää työskentelyalusta esim. siirrettävällä eristävällä matolla. Kasvojen suojainta käytetään silloin, kun suuri oikosulkuvirta voi aiheuttaa vaaraa. Ennen työtä työ- ja suojavälineet tarkastetaan ja huolletaan – työkalujen, eristeaineisten suojuksien ja suojaimien puhtauden ja eheyden tarkastus silmämääräisesti, jännitetyökäsineiden eheyden tarkastus silmämääräisesti ja puhaltamalla, jännitteenkoettimien toiminnan tarkastus, jos sitä tarvitaan työssä.

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava 4. Varmistuminen niiden osien jännitteettömyydestä, joiden pitää olla jännitteettömänä työn aikana Lähellä työkohdetta olevat osat tehdään jännitteettömiksi ja jännitteettömänä säilyminen varmistetaan kohdan 6.2 mukaan. 5. Varmistautuminen siitä, että työkohde voidaan tarvittaessa nopeasti tehdä jännitteettömäksi Vaatimus mahdollisuudesta tehdä työkohde nopeasti jännitteettömäksi, määritellään yksityiskohtaisesti työohjeissa. Nopea jännitteettömäksi tekeminen on tarpeen erityisesti töissä, joissa on suuri oikosulkuvirta ja kosketussuojaamattomiin laitteistoihin tehtävissä töissä, joissa on mahdollisuus horjahtaa jännitteisiin osiin. 6. Varmistautuminen siitä, että virtapiiriin ei ole kytketty kuormitusta Tarpeellista, kun tehdään tilapäisliitäntä tai kaapeli lisätään tai poistetaan.

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava 7. Tarvittaessa lähellä olevien jännitteisten ja maadoitettujen osien suojaaminen Työkohteen paljaiden jännitteisten osien suojaaminen, mikäli kohtuudella mahdollista. Työkohteen alapuolella olevien paljaiden jännitteisten osien peittäminen eristysaineisella suojuksella, jotta putoavat esineet eivät aiheuta oiko- tai maasulkua. Jos työ kohdistuu paljaaseen jännitteiseen osaan, valokaaren estämiseksi eristetään työn ajaksi ne maadoitetut osat, joihin kosketettaessa jännitetyöväline voi aiheuttaa maasulun. 8. Työvaiheittainen ohje itse työn suorittamisesta Erityisesti on kiinnitettävä huomiota toimenpiteiden suoritusjärjestykseen. 9. Toimenpiteet, jotka tehdään työn valmistuttua tai keskeytyessä Työkohde saatetaan turvalliseen tilaan, tilapäissuojukset poistetaan, varoituskilvet ja vastaavat poistetaan. Työkohteelle tehdään tarvittaessa käyttöönottotarkastus. Työn valmistuminen ilmoitetaan käytöstä vastaavalle henkilölle – yksittäisen työkohteen jännitetyön aloitus ja lopetus ilmoitetaan työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojalle. Jos työ keskeytyy, saatetaan laitteisto turvalliseen tilaan ja ilmoitetaan keskeytys käytöstä vastaavalle henkilölle ja tarvittaessa myös työstä vastaavalle henkilölle.

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava Y.6 Työkalut, laitteet ja välineet(6.3.6) Jännitetyössä on käytettävä jännitetyövälineitä ja kohdan 4.6 mukaisia henkilönsuojaimia – suojainten tarve, tyyppi ja käyttö on määriteltävä työmenetelmäkohtaisissa jännitetyöohjeissa. Pienjännitteellä käytettävien jännitetyövälineiden ja jännitetyökäsineitä koskevat standardit ovat SFS-EN ja SFS-En Paljaiden jännitteisten tai maadoitettujen osien tilapäiseen suojaamiseen käytettävien eristysaineisten lisäsuojien on oltava sähköisesti ja mekaanisesti riittävän lujia. Jännitetyövälineet on pidettävä puhtaina ja kuivina – vaurioiden estämiseksi työvälineitä on käsiteltävä oikein työn, kuljetuksen ja säilytyksen aikana. Käsineiden ja muiden jännitetyövälineiden säilytyksessä ja kunnon määräaikaisessa tarkistamisessa on noudatettava valmistajan ohjeita. Suositellaan, että kaikissa pienjännitteellä tehtävissä sähkötöissä, joissa voidaan joutua lähelle jännitteisiä osia, käytetään jännitetyövälineitä.

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava Y.7 Työn organisointi(6.3.8) Jännitetyötä pitää yleensä tehdä työryhmässä, johon kuuluu kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta ammattihenkilöä, joista toinen on nimetty työnaikaisen sähkötyöturvallisuuden valvojaksi. Jännitetyön aikana henkilön, joka ei tee asennustyötä, on seurattava työn kulkua, eikä hän saa poistua työkohteen luota – hänen pitää avustaa työn tekijää turvallisuuteen liittyvän tehtävän seurannan puitteissa. Sähkötyöturvallisuuden valvojan ja avustavan henkilön on käytettävä työmenetelmän mukaisia suojavarusteita. Pienois- ja pienjännitelaitteistoissa eräitä jännitetöitä saa tehdä yksin, ks. Y.9. Päätöksen jännitetyön tekemisestä tekee ammattihenkilö, joka toimii työnantajana tai työnantajan sijaisena(työstä vastaava henkilö) tai STJ tai KJ. Pienjännitteellä tehtävissä perustason jännitetöissä, ks. taulukko Y.2, työstä vastaava henkilö tai STJ tai KJ päättää jännitetyön tekemisen yleisistä edellytyksistä yksityiskohtaisella pysyväismääräyksellä ja silloin työnaikaisen sähkötyöturvallisuuden valvoja päättää yksittäisen työn aloittamisesta. Työnaikaisen sähkötyöturvallisuuden valvoja voi päättää yksittäisessä työkohteessa jännitetyön lopettamisesta ja huolehtia lopettamisen toimenpiteistä.

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava Y.8 Pienoisjännitelaitteistot(6.3.9) SELV- ja PELV-laitteistossa jännitteisinä tehtävissä töissä käytetään jännitetyövälineitä ja noudatetaan laitteistoja koskevia ohjeita. Jos suurivirtaisen oikosulun vaara, esim. suuret akustot, pitää työn tehdä ammattihenkilö tai opastetulle henkilölle on annettava sähkötyöturvallisuuskoulutus ja kyseistä työtä koskeva jännitetyökoulutus, ks. Y.5. Myös ajoneuvojen isoissa akustoissa suositellaan noudatettavaksi näitä vaatimuksia, ks. kohta 1. FELV-järjestelmien jännitetöissä sovelletaan pienjännitejärjestelmiä koskevia vaatimuksia, ks Y.9 Pienjännitelaitteistot(6.3.10) Pienjännitteellä tehtävissä jännitetöissä pitää määritellä työn suorittava työryhmä. Yleensä työryhmässä kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta ammattihenkilöä. Jännitetyö voidaan tehdä yksin, jos työn riskit pienet ja seuraavat ehdot täyttyvät: Henkilö on perehtynyt tekemään vastaavia töitä jännitteettömissä laitteistoissa. Henkilöllä oltava mahdollisuus saada neuvoja ja apua toiselta ammattihenkilöltä. Työohjeella on riittävästi varmistettu turvallinen työskentely.

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava Y.9 Pienjännitelaitteistot(6.3.10) Yksiin työskenneltäessä, alue, johon työ kohdistuu, on laitteistossa helposti luokse päästävässä paikassa, esim. kojeiston etuosassa ja lisäksi voimassa seuraavat työkohteen ominaisuudet: Aluetta suojaavan ylivirtasuojan nimellisvirta on enintään 25 A tai Työ tehdään erityisen työohjeen mukaan enintään 63 A ylivirtasuojalla suojatuissa ryhmäkeskuksissa tai Työkohteen työn kohteena olevat osat on suojattu IP2X(tai IPXXB) mukaisella kosketussuojalla ja suojaava ylivirtasuoja on enintään 125 A, esim. jakokeskus, jossa kaikki komponentit vastaavat suojausta IPXXB ja komponenttien väliset johtimet ja kiskot ovat eritettyjä tai Työ tehdään erityisesti jännitetyöhön tarkoitetuilla komponenteilla, esim. jonovarokekytkimen lisäys jakokaapissa, jossa lisäys on suunniteltu tehtäväksi jännitteisenä tai riippukierrekaapelin liitosten teko eristyksen läpäisevillä liittimillä. Jos työkohteessa erityisiä mekaanisia tai muita vaaratekijöitä tai työntekijän on mahdollista joutua hädänalaiseen tilaan, esim. työskenneltäessä pylväässä, tulee fyysisen avun olla järjestetty.

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava Y.10 Erityisvaatimukset suurjännitelaitteistoille(6.3.11) Suurjännitelaitteistoissa tehtävät jännitetyöt vaativat aina menetelmäkohtaiset erityisohjeet tämän standardin perusvaatimusten perusteella. Erityisohjeissa voidaan poiketa kohdan henkilökohtaisen suojavälineiden käytön vaatimuksesta ja suojavälineillä ei ole käytössä olevaan jännitteeseen nähden merkitystä. Suurjännitelaitteistoissa tapahtuvan jännitetyön tekeminen vaati aina työtyhmän, jossa on vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta ammattihenkilöä. Pienivirtaiset erikoissuurjännitelaitteistot, kuten valoputkilaitteistot, voidaan rinnastaa pienjännitelaitteistoihin.

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava Taulukko Y.3 Yhteenveto eri tasoisista jännitetöistä

LIITTEET Liite Y. Jännitetyön tekeminen - kansallinen velvoittava Esimerkkejä perustason jännitetöistä: Työt akustoissa, joissa suuri oikosulkuvirta. Ohjauspiirien muutostyöt, esim. johtimien kytkentä liittimeen ja siirtäminen liittimeltä toiselle. Liitosten kytkennät liittimillä, jotka on tarkoitettu kytkettäviksi jännitteisinä, esim. erityksen läpäisevät liittimet. Helposti tehtävä komponenttien lisäys tai poisto, esim. jonovarokekytkimen lisäys silloin kun se on suunniteltu tehtäväksi jännitteisenä. Perustason jännitetöistä saavat tehdä vain sähköalan ammattihenkilöt. Opastetut henkilöt, joilla on sähköalan koulutusta ja/tai työkokemusta saavat tehdä vain pienoisjännitteisiä töitä, joihin heille on annettu työmenetelmäkohtainen jännitetyökoulutus Jos ei olla varmoja, että työ voidaan tehdä perustason jännitetyönä, työ pitää tehdä vaativan jännitetyön vaatimusten mukaisesti – vaativan jännitetyön ohjeistuksen mukaan: Suurjännitteellä tehtävät työt Vaativien liitosten esim. pulttiliitosten teko liitäntöjä varten ja niiden jälkikiristys. Korjaus- ja muutostyöt kosketussuojaamattomissa kojeistoissa. Avojohdolle tehtävät työt. Muut työt, joita ei voida tehdä perustason jännitetyönä. Vaativia jännitetöitä saa tehdä vain ammattihenkilöt, joilla työmenetelmäkohtainen koulutus.

LIITTEET Liite Z. Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä – kansallinen velvoittava Z.1 Yleistä (6.4.1) Jännitteisten osien läheisyydessä voidaan tehdä kahden tyyppisiä töitä: Sähköalan ammattihenkilön tai riittävästi opastetun henkilön tekemä sähkötyö, jossa ollaan jännitetyöalueen ulkopuolella, mutta korkeintaan taulukon Z.1 mukaisen lähialueen ulkomitan DV etäisyydellä jännitteisestä osasta – työtä kutsutaan lähityöksi Rakennustyö tai muu työ, esim. kuljetus- ja nostotyöt, siivous yms., jota tehdään lähellä jännitteisiä osia. Työntekijät ovat yleensä muita kuin ammattihenkilöitä ja tämä pitää huomioida käyttämällä tilapäisiä suojia tai riittävää etäisyyttä jännitteisistä osista tai tarvittaessa valvontaa. Vaadittavat etäisyydet on annettu taulukossa Z.2. Työskenneltäessä jännitteisten osien lähellä, työalue pitää määritellä etukäteen jokaista työtä varten ja se on tarvittaessa rajattava. Jos koko laitteistoa ei ole tehty jännitteettömäksi, on kojeistossa tai vastaavissa merkittävä selvästi mitkä osat tai kennot on tehty jännitteettömiksi ja/tai mitkä ovat jännitteisiä. Tarvittaessa suojaamiseen on käytettävä siirrettäviä suojalevyjä tai työskentelysuojia, joilla estetään jännitteisten osien koskettaminen tai jännitetyöalueelle ulottuminen. Jos näillä siirrettävillä suojilla saavutetaan IPXXB mukainen suojaus, voidaan työ tehdä normaaleja jännitteettömänä työskentelyn menettelyjä.

LIITTEET Liite Z. Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä – kansallinen velvoittava Taulukko Z.1 Lähialueen ulkomitan DV arvot eri jännitteillä muilla kuin ilmajohdoilla Z.2. Rakennustyö ja muu työ (6.4.4) Jännitteisten osien lähellä tapahtuva muu työ on yleensä työtä lähellä ilmajohtoja tai työtä sellaisessa sähkötilassa, jossa on mahdollista koskettaa paljaita jännitteisiä osia. Jos sähkötilassa käytetään IP2X kotelointia, ei muille töille aseteta sähköturvallisuuteen liittyviä erityisvaatimuksia – on noudatettava normaaleja lukitus yms. vaatimuksia.

LIITTEET Liite Z. Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä – kansallinen velvoittava Z.2.1 Työ ilmajohtojen läheisyydessä Työskenneltäessä ilmajohdon tai vastaavan paljaan jännitteisen osan lähellä sellaisella liikkuvalla tai siirrettävällä koneella, jonka ulottuma on käyttäjän toimista riippuva, esim. kaivinkone, puominosturi tai henkilönostin, ei koneen minkään osan työalue taakka mukaan lukien saa ulottua taulukossa Z.2 annettua etäisyyttä lähemmäksi – samaa etäisyyttä noudatetaan kun käytetään käsin liikuteltavaa pitkää johtavaa työvälinettä, esim. tikkaita, pitkällä varrella varustettuja työkaluja, onkivapoja tms.. Mikäli työtä ei voi tehdä taulukon Z.2 etäisyyksillä, voi johdon haltija lyhytaikaisessa työssä antaa luvan taulukon Y.1 mukaisen ilmajohdon jännitetyöalueen etäisyyden DL2 noudattamiseen, jos ammattihenkilö valvoo turvallisuutta ja ryhtyy työkohteessa tarvittaviin varotoimiin – etäisyyden määrittelyssä voidaan ottaa huomioon avojohdon rakenne, esim. rajoitetusti liikkuvilla sähköratojen ajojohtimilla voidaan käyttää pienempää etäisyyttä kuin muilla ilmajohdoilla. Liikkuvalla tai siirrettävällä koneella käsiteltävien tavaroiden varastoimista avojohdon alle tai sen läheisyyteen on vältettävä, jotta taulukossa Z.2 annettua vähimmäisetäisyyttä ei alitettaisi – jos varastointi välttämätöntä, pitää siihen saada johdon haltijan lupa. Työskentely jännitteisen ilmajohdon yläpuolella liikkuvalla tai siirrettävällä koneella on yleensä kielletty. Lyhytaikaiseen, taulukossa Z.2 annettua etäisyyttä noudattaen tehtävään työhön voi johdon haltija antaa poikkeusluvan antamillaan ehdoilla – jos avojohto, turvallisuutta valvomaan on asetettava ammattihenkilö.

LIITTEET Liite Z. Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä – kansallinen velvoittava Z.2.1 Työ ilmajohtojen läheisyydessä Sähkölaitteistoon kohdistuvissa töissä liikkuvalla tai siirrettävällä koneella voidaan noudattaa taulukon Y.1 lähialueen ulkoreunan etäisyyttä DL2 tämän laitteiston jännitteisinä olevista osista, edellyttäen, että ennakkoon suunnitellun työn tekevät ammattitaitoiset ja kokeneet henkilöt sähköalan ammattihenkilön valvonnassa – turvallisuus edellyttää työkoneen maadoittamista. Taulukko Z.2 Liikkuvan työkoneen ja liikuteltavan työvälineen vähimmäisetäisyys avojohdoista tai muusta paljaasta jännitteisestä osasta ja riippukaapelista – suluissa oleva arvo tarkoittaa pienintä työskentelyetäisyyttä avojohdon jännitteisen osan alapuolelle.

LIITTEET Liite Z. Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä – kansallinen velvoittava Z.2.2 Kuljetukset ilmajohtojen läheisyydessä Kuljetuksissa sekä työskenneltäessä koneella, jonka ulottuma ei ole käyttäjän toimista riippuva, saa johtimen alapuolella soveltaa taulukon Y.1 etäisyyttä DL2 jännitteisistä osista, ei kuitenkaan suluissa olevaa – tarvittaessa paikalla on oltava sähköalan ammattihenkilö. Edellisestä poiketen saa tiekuljetuksissa soveltaa myös taulukon Y.1 etäisyyttä DL2 suluissa olevaa etäisyyttä ilmajohdon jännitteisinä olevista osista. Jos korkeiden kuormien tiekuljetusten mahdollisesti aiheuttamat toimenpiteet kohdistuvat itse johtoon, esim. johtimien nostaminen on tarpeen, on ilmajohdon haltijan huolehdittava niiden tekemisestä. Muiden toimenpiteiden osalta on tarvittaessa käytettävä sähköalan ammattihenkilön valvontaa. Z.2.3 Muut työt sähkötiloissa jännitteisten osien läheisyydessä Muita jännitteisten osien läheisyydessä tehtäviä töitä ovat rakennus-, maalaus-, siivous- yms. työt sellaisissa sähkötiloissa, joissa laitteiden kosketussuojaus ei täytä IP2X(IPXXB) kotelointiluokan vaatimuksia tai kotelointeja on tilapäisesti avattu huollon, korjauksen tms. takia. Tällaisessa tilassa edellä mainitut työt voi tehdä ammattihenkilö tai muut henkilöt sähköalan ammattihenkilön valvomana tai kohdan Z.2.4 mukaisesti tehtävään opastettu henkilö.

LIITTEET Liite Z. Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä – kansallinen velvoittava Z.2.3 Muut työt sähkötiloissa jännitteisten osien läheisyydessä Tehtävään opastettu henkilö saa tehdä yksin seuraavia tehtäviä: Rakennus-, maalaus-, siivous yms. töitä kosketussuojattuja sähkölaitteita(väh. IP2X tai IPXXB) sisältävässä sähkötilassa, jossa kojeistoihin tehdään vain ulkopuolista puhdistusta – näihin töihin ei tarvita myöskään erillistä opastusta, jos tilassa sijaitsee pelkästään pienjännite- tai pienoisjännitelaitteita Relehuoneen, valvomoiden ja niihin verrattavien tilojen lattioiden puhdistuksen, jos vaara on pienen oikosulkutehon ja kosketeltavien jännitteisten osien pienuuden ja sijainnin vuoksi tällaisissa tiloissa vähäinen. Yhtenäisellä metallilevyllä tai –verkolla suojatun kojeistotilan hoitokäytävän lattian puhdistuksen Kosketussuojaamattomia, puomilla suojattuja tai osittaisella verkkoaitauksella suojattuja kojeistoja sisältävässä sähkötilassa rakennus-, maalaus-, siivous yms. töitä saa tehdä vain sähköalan ammattihenkilön jatkuvassa valvonnassa – tämä koskee myös muita sähkötiloja, joissa on kosketussuojaamattomia laitteita, esim. akustoja, jos sen mitoitusjännite on yli 60 V. Kojeistojen sisäisessä puhdistuksessa, muuntajien eristimien puhdistuksessa ja vastaavissa töissä pitää noudattaa kunnossapidon menettelyjä – näitä töitä saavat tehdä vain sähköalan ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt ammattihenkilön valvomana.

LIITTEET Liite Z. Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä – kansallinen velvoittava Z.2.4 Työtä tekevän henkilön valinta ja opastaminen Sähkötiloissa tehtävistä töistä yleisimpiä ovat siivous- ja puhdistustyöt, joita tehdään määrävälein – seuraavassa ohjeita siivoojien opastamiseen ja valintaan – samoja periaatteita käytetään myös muiden töiden tekijöihin, jotka työskentelevät sähkötiloissa ilman valvontaa. Huomio henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten huolellisuuteen ja annettujen ohjeiden noudattamiseen. Henkilö, joka opastetaan tekemään sähkötilan siivousta tai muuta työtä, tulee olla sähkötilan haltijan vakituisesti käyttämä. Hänellä tulee olla kyseisten sähkötilojen hyvä paikallistuntemus sekä riittäväksi katsottava valvonnan alaisena saatu työkokemus sähkötiloissa työskentelemisestä. Työstä vastaavan henkilö tai käytöstä vastaavan henkilön on hyväksyttävä siivousta tai muuta työtä tekevien henkilöiden nimeämiset ja mahdolliset muutokset. Tehtävään opastettavalle siivoojalle pitää antaa tietopuolinen ja käytännön opastus ottaen huomioon työpaikalla vallitsevat olosuhteet ja sähköstä aiheutuva vaara. Opastuksen jälkeen on kuulustelulla tai muulla sopivalla tavalla varmistettava, että hän ymmärtää annetut ohjeet ja on oppinut turvallisen tekemisen edellyttämän varovaisuuden ja ammattitaidon.

LIITTEET Liite Z. Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä – kansallinen velvoittava Z.2.4 Työtä tekevän henkilön valinta ja opastaminen Opastamiseen pitää kuulua seuraavat asiat: Sähkön vaarallisuus – jännitteisen osan koskettamisesta aiheutuva vaara, valokaaren aiheuttama palovaara ja veden käyttämiseen liittyvä vaara. Toimenpiteet sähkötapaturman sattuessa – avun hankkiminen, uhriksi joutuneen irrottaminen, elvytystoimenpiteet puhallus- ja painantaelvytyksen avulla. Sähkötilaan pääsyä ja laitteiden käyttöä koskevat kiellot – ovien pitäminen lukittuina ja sivullisten pääsyn estäminen, kielto avaimen luovuttamisesta sivullisille, kojeisto-ovien ja suojusten pitäminen kiinni, kytkimien ja erottimien ja esim. ohjauspainikkeiden, ja vipujen käytön kieltäminen Sähkötiloissa liikkuminen ja työskentely – turvallisten kulkuteiden neuvominen, tikkaiden käytön rajoitukset, kennojen päälle nousemisen kieltäminen, vaarallisten osien sijainnin ja vaaran laadun selostaminen jokaisessa tilassa, jossa joudutaan työskentelemään, kojeiden normaalien, esim. ilmakatkaisijoiden toimintaäänien sekä hälytysäänien selvittäminen Z.2.5 Työvälineet ja työssä käytettävät aineet Työvälineiden on oltava tehtävään erityisesti sopivia, yleensä eritysaineisia ja sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön hyväksymiä. Puhdistusaineiden on oltava sellaisia, etteivät ne vahingoita sähkölaitteita.

SFS - Suomen standardisoimisliitto

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "SFS - Suomen standardisoimisliitto"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

SFS - Suomen standardisoimisliitto

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "SFS - Suomen standardisoimisliitto"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute