Irtainta omaisuutta koskevat myyntijärjestelyt Prof. Jarno Tepora Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

SISÄLLYS Omistuksenpidätys- ja takaisinottoehdot Myynti- ja ostokomissiot Leasingjärjestelyt Factoringjärjestelyt

1. Omistuksenpidätys- ja takaisinottoehdot Eri käyttötarkoitukset: vakuus, hallinnointi ja ohjaus Jatkossa tarkastelen vain vakuustarkoitusta Luottokauppa om.pid.- / takaisinottoehdoin Myyjän kauppahintasaatavan vakuuskeino Aikaisempi selitystapa liitti po. ehdon vahvasti omistusoikeuden luovuttamiseen Ehdon sivullissitovuus johdettiin omistusoikeudesta; vahva oikeus Ehtoa ei tarvitse kytkeä omistusoikeuden luovutukseen, vaan pyritään selittämään ehtoa sen funktion avulla eli mitä varten turvaudutaan ehdon käyttöön luottokaupassa Ehto tuottaa myyjälle oikeuden purkaa kauppa, jos ostaja lyö laimin maksuvelvollisuutensa Sopimuksen purkuoikeus → esineen takaisinotto-oikeus

Omistuksenpidätyksestä sopiminen asianosaissuhteessa Omistuksenpidätysehto on irtaimen esineen kaupassa vapaamuotoinen ei ajallisia rajoituksia (ks. kuitenkin MK 14:4.1 1 kohta kirjaus enintään 5 vuodeksi) OsamKL 1a § -> OsamKL 9 § virka-apu KKO 1994:113 laskuun merkitty Sisältyy vakioehtoihin -> ei yleensä yllättävä tai ankara; KKO 1993:45 tilausvahvistuksessa viitattu yleisiin ehtoihin -> ei sitonut, koska ehdot eivät olleet käsillä sopimusta tehtäessä KKO 2001:126 -> ehto on tullut osaksi sopimusta, koska ostajalla on ollut riittävä mahdollisuus selvittää yleisehtojen sisältöä (3 viikkoa)

Omistuksenpidätyksen synnyttämä välitila Omistajan oikeusaseman eri elementit – omistajan hallintaoikeus, omistajan kompetenssi- muodot ja tietynasteinen dynaaminen suoja Eri selitystapoja Käytännössä ostaja saa esineen hallintaansa ja käyttöönsä välittömästi kaupan perusteella -> on luontevaa lähteä siitä, että ostaja saa omistajan hallintaoikeuden esineeseen välittömästi kaupan teon jälkeen

…jatkuu Omistuksenpidätysehdon todellinen merkitys -> tuottaa myyjälle oikeuden kaupan purkuun, jos ostaja laiminlyö suoritusvelvollisuutensa Omistuksenpidätys on vain yksi tapa sopia myyjän purkuoikeudesta - omistuksenpidätys - takaisinotto-oikeus - purkuoikeus

Osapuolten oikeudet välitilan aikana A --------------------------> B <---------------------- V Myyjä om.pid.ehto ostaja velkoja - Sopimuksen - omistajan hallintaoik. purkuoikeus - muotoamisoikeus - Esineen takaisin- maksamalla kauppah. otto

Ostajan konkurssi KonkL 5:6: velallisen hallinnassa oleva sivullisen omaisuus ei kuulu konkurssipesään KonkL 5:7 -> sanottu 6 § koskee myös irtainta omaisuutta, johon omaisuuden luovuttajalla (myyjällä) on omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoon perustuva (purku)oikeus ostajan ollessa konkurssivelallinen Om.pid.ehdolla ei tarkoiteta tässä tapauksessa vain sellaista ehtoa, jossa omistusoikeuden siirtyminen kytketään kauppahinnan maksamiseen Konkurssilaissa edellytetään, että em. ehdosta on todella sovittu -> ei riitä kauppatapa KonkL 5:7 koskee vain irtainta omaisuutta Om.pid.ehdoin myyty kiinteistö -> ei kuulu konk.pesään

…jatkuu KonkL 5:7 koskee myös takaisinottoehtoa Merkitsee uudistusta -> aikaisemmin ehdon sivullissitovuus kytkettiin omistusoikeuden konstruktioon -> sanan magia -> KKO 1983 II 132 Nyt ehdon sitovuus seuraa suoraan KonkL 5 luvun 7 §:stä

Omistuksenpidätysehdon sivullissitovuuden edellytykset KonkL 5:7.2 Ehdosta sovittava ennen esineen hallinnan luovutusta Ostajalla ei ole oikeutta luovuttaa omaisuutta edelleen ehdon vallitessa myyjän oikeudet lakkauttavin vaikutuksin Ostajalla ei ole oikeutta liittää omaisuutta edelleen muuhun omaisuuteen MK 14:4.1 1 kohta -> ehdon kirjaus Ostajalla ei oikeutta muutoin määrätä omaisuudesta omistajan tavoin -> esim. panttioikeuden tai muun rajoitetun esineoikeuden perustaminen omaisuuteen

…jatkuu Esim. tällaisista toiminnoista mainitaan panttioikeuden tai muun rajoitetun esineoikeuden perustaminen omaisuuteen Rajoittamaton lupa panttioikeuden perustamiseen -> ehto ei sido Koneiden, ajoneuvojen ja laitteiden lyhytaikainen vuokraus -> ehto sitoo

Omistuksenpidätyksen merkitys ostajan konkurssissa Myyjä voi saada esineen takaisin omistukseensa purkamalla kaupan KonkL 3:9 -> saatava katsotaan erääntyneeksi konkurssissa -> esineen takaisinotto ja tilitys mahdollinen, vaikka näiden edellytykset eivät OsamKL:n tai KSL:n säännösten nojalla täyttyisi Kiinteistön osalta MK 2:29 <-> KonkL 3:9 Asiallisesti olisi perusteltua soveltaa MK 2:28:aa konkurssissa

Konkurssipesän sijaantulo-oikeus KonkL 3:8 -> yleissäännös Soveltunee kiinteän om. kauppaan -> vakuuden asettaminen Jos konkurssipesä sitoutuu kauppaan -> KonkL 3:9 menettää merkitystään Irt.om. osalta on erityissäännös sijaantulo-oikeudesta KonkL 5:8 -> pesä sitoutuu sopimukseen maksamalla aikaisempien ehtojen perusteella erääntyneen kauppahintavelan viivästyskorkoineen

…jatkuu KonkL 5:8 soveltuu vain tilanteisiin, joissa ehtoa käytetään kauppahinnan vakuuskeinona Jos myyjä on jo purkanut kaupan ennen ostajan konkurssia -> ei pesällä sijaantulo-oikeutta eikä myöskään KonkL 5:7 enää ole sovellettavissa Konkurssipesän ei tarvitse asettaa vakuutta silloin, kun sijaantulo määräytyy KonkL 5:8:n nojalla

Ulosmittaus ostajan velasta UK 4:15.1 -> omaisuus, jonka velallinen on sopimuksen mukaan saanut ehdollisesti, saadaan ulosmitata -> koskee sekä irtainta että kiinteätä omaisuutta Jos ehto on sivullisia sitova (KonkL 5:7.2) -> myyjän oikeus otetaan huomioon myynnissä UK 5: 26:n mukaisesti Omaisuus myydään ehtoa säilyttämättä

…jatkuu Kiinteistön myynti ehtoa säilyttämättä edellyttää, että myyjä on vaatinut maksua asianosaiskeskustelussa Jos ulosmittauksen hakijalla on pantti-oikeus kiinteistöön, myydään se ehtoa säilyttämättä (UK 5:26.3) UK 5:34 -> säännös alimmasta hyväksyttävästä tarjouksesta irt.om. huutokaupassa -> myyjän oikeus saada suoritus etuoikeuksin

Myynti- ja ostokomissiot Myyntikomissiossa on kyse tietynlaisesta välillisen edustuksen muodosta -> edustaja, komissionsaaja, toimii omissa nimissään mutta päämiehensä, komission-antajan lukuun Suomessa ei omaa lainsäädäntöä Myyntikomissiota voidaan käyttää funktionaalisesti rahoituskeinona tuotteen myynnissä varastointiajan

…jatkuu Kohteena on yleensä irtainta omaisuutta: polttoainetta, taideteoksia, ajoneuvoja, kirjoja ja puuta (metsänosto) Myyntikomission rakenne: komissiosuhde kauppa P ---------------------> E ------------------> A Komission- komission- asiakas antaja saaja -tavaravarasto

…jatkuu Komissiotavara jää komissionsaajan E:n konkurssipesän ulkopuolelle, jos esineen myytäväksi antaneella P:llä on myyntitulosintressi ja jos esineen myytäväksi saaneella E:llä on palautusoikeus ja tähän liittyy esineen myytäväksi antaneen kannalta todellinen palautusriski (KonkL 5:6) KonkL 5.7.2:ia on tarkoituksenmukaista tulkita siten, että siinä on otettu kantaa vain ”tavanomaiseen” tapaukseen, jossa kauppahinnan velaksi jääneelle ostajalle on annettu lupa luovutukseen ennen kauppahinnan maksamista KKO:n käytäntöä ei vielä ole KonkL 5:7:n soveltuvuudesta komissioon/konsignatioon

Leasingjärjestelyt Operating leasing -> tavallinen vuokraus Rahoitusleasing -> rahoitusjärjestely, joka eroaa funktionaalisesti tavallisesta vuokrauksesta Sale and lease back -> myynti ja takaisinvuokraus joko rahoitusjärjestelynä tai ulkoistamiskeinona Hyvitysleasing -> rahoitusleasingin yksi muoto esimerkiksi autoalalla

Rahoitusleasing Ominaista kolmikantasuhde: myyjä (M), rahoittaja-vuokralleantaja (R) ja vuokralleottaja (A) Rakenne on seuraavanlainen: R kauppa leasingvuokra esineen toimitus M -------------------------------------------------> A

…jatkuu Edelleen järjestelylle on ominaista, että A käy hankintaneuvottelut tarvitsemastaan esineestä M:n kanssa -> A valitsee (1) tavarantoimittajan ja (2) itse esineen R on puhtaasti rahoittajan asemassa, kun tämä (1) ostaa A:n tarvitseman esineen ja (2) vuokraa esineen A:lle määräajaksi Määräaika määräytyy esineen teknistaloudellisen käyttöiän mukaan esim. 2-10 vuodeksi

…jatkuu Perusvuokra-aikana vuokrasopimusta ei saa irtisanoa eikä vuokralleottaja purkaa Ks. KKO 2008:53 ja KKO 1997:130 Sanotun kiellon tarkoituksena on varmistaa, että R saa vuokra-aikana (luottoaikana) vuokrien muodossa A:lta maksamansa kauppahinnan, sille tuottokoron ja muut kustannukset ja kohtuullisen katteen

…jatkuu Jos vuokrakohteessa on virhe -> vuokralleottajalla on säännöllisesti sopimusperusteella oikeus ja velvollisuus kääntyä myyjän (tavarantoimittajan) puoleen, joka vastaa normaalisti KL:n säännösten nojalla kohteesta Esineen korjaus, hinnanalennus, vahingonkorvaus ja purku Vuokranmaksu jatkuu normaalisti Kaupan purku voidaan jäsentää kahdella tavalla: R valtuuttaa A:n omissa nimissään, mutta R:n lukuun purkamaan kaupan ja vaatimaan vahingonkorvausta; tai R siirtää ostajan oikeutensa A:lle tämän hyväksi ja käytettäväksi -> A käyttää oikeutensa suoraan omaksi hyväkseen

…jatkuu Jälkimmäisessä tapauksessa purun seurauksena A palauttaa esineen M:lle, joka suorittaa A:lle 1) kauppahinnan ja 2) mahdollisesti vahingonkorvauksen –> tämän jälkeen A suorittaa R:lle tämän jäljellä olevan vuokrasaatavan korjattuna ennenaikaisen suorituksen perusteella KKO:n oikeuskäytännöstä on mainittava tässä yhteydessä tapaukset KKO 1997:130 ja 2008:53 (ään. 3-2) Leasingvuokrasopimuksen päättyminen: Vuokraesineen palautus myyjälle takaisinosto-sitoumuksen perusteella (esim. 7 % arvosta hankintahinnasta) Vuokraesineen uudelleenvuokraus vuodeksi kerrallaan (1/12 osan hinnasta) Vuokraesineen lunastus käyvästä hinnasta vuokra-suhteen päättyessä (aito osto-optio; ei velvollisuutta)

…jatkuu Rahoitusleasing on yrityksen käyttö-kelpoinen suunnitteluväline Erotettava yksityisoikeudellinen, verotuksellinen ja kirjanpidollinen kohtelu Esineoikeudellinen sitovuus perustuu R:n esineen omistukseen Verotuksellinen -> vuokralleottaja saa vähentää vuokramaksut tuloverotuksessaan, kun taas vuokralleantaja tekee poistot

…jatkuu Kirjanpidollinen kohtelu Esineen omistus ja poistot Vuokranmaksut käyttöoikeudesta IFRS -> julkiset pörssinoteeratut konsernit -> poistot tekee vuokralleottaja ”taloudellisena omistajana”

Factoring Factoring on liikeyritykselle esimerkiksi myynnistä syntyvien laskusaatavien suunnitelmallista välitöntä rahaksi muuntamista rahoitusyhtiön (R) avulla Järjestelyssä myyjä/valmistaja saa R:ltä osan laskun mukaisesta myyntisaamisesta etukäteen Myyjän (M) saamisoikeus ostajalta (O) muodostaa vakuuden R:ää kohtaan Factoringrahoitusta harjoitetaan usealla eri tavalla: Vallitseva käytäntö on ollut saatavien panttaus -> rahoittajan asiakasyritys (M) velvoittautuu laskusaatavien panttaukseen -> sovelletaan VKL:n 3 luvun säännöksiä saatavien kauppa -> tarkoituksena on tällöin, ettei rahoittajan asiakas vastaa saatavan hyvyydestä (riski on rahoittajalla; vrt. VKL 9.2 §)

…jatkuu Asiakasyritys ilmoittaa omille asiakkailleen (O) panttauksesta ohjein, että lasku on maksettava rahoittajalle (R) -> denuntiaatio KKO 1982 II 77 -> laskuun leimasimella R maksaa hyväksymistään laskuista esim. 80 % saatavan nimellisarvosta Factoringjärjestely perustuu R:n ja M:n väliseen luottamukseen, koska edellytetään, että saatava on todellinen eikä O:lla ole kuittauskelpoista saatavaa

…jatkuu Factoringjärjestelyn kuvaus: rahoittaja myyjäyritys velkojat R <----rah.sop. ------------> M ------------- V <---laskujen kop --------- maksut laskut + siirtoilmoitus O1 O2 O3.. On ostajia

…jatkuu Factoringpanttauksessa M on rah.sop. nojalla velkaa R:lle sen määrän, mitä R on suorittanut + rahoituskustannukset R:llä on oikeus saada velkaa vastaava suoritus sille siirrettyjen saamisoikeuksien arvosta M kantaa riskin velallisten (O) maksukyvyttömyydestä -> jos ei suoritusta -> R:llä oikeus poistaa erääntynyt maksamatta jäänyt saatava luototuksen piiristä

…jatkuu Sovellettava normisto -> analogisesti VKL:n tavallista velkakirjaa koskevia säännöksiä -> rahoittajalla ei parempaa oikeutta velallisiin (O) kuin myyjällä Rahoittajan velkojasuoja VKL 31.1 § -> denuntiaatio saamisvelalliselle ennen M:n konkurssia/saatavan ulosmittausta O:n maksusuoja VKL 29 § -> bf M suorittaa säännöllisesti sop. muk. ilm.

…jatkuu Ei vielä ansaitun saatavan panttaus Factoringrahoitussopimuksessa edellytetään säännöllisesti, että siirretty saatava on jo ansaittu -> eikä kuittausta Jollei, niin saamisvelallinen voi esittää väitteen siitä rahoittajalle; samat väitteet esitettävissä kuin sopijakumppanille M KKO 1996:128 ja KKO 1998:49 -> velallisella oikeus vaatia takaisin suoritus

…jatkuu Factoring ja takaisinsaanti TakSL 5 § ja 14 § Rahoitussopimus rahoittajan ja myyjäyrityksen välillä Vaihtuvamääräinen konttokuranttisuhde TakSL 14 §:n viivästyssäännös -> vakuusvajausta tasapainottavat myöhemmät laskujen siirrot ilman rahoittajan vastaavaa suoritusta