Luentorunko: Rahoitus ja vakuus

Luentorunko: Rahoitus ja vakuus
Prof. Jarno Tepora Helsingin yliopisto 2014

Rahoitus ja vakuus –luentosarjan sisältö
Luentosarja tukee Esinevakuudet –oppikirjan lukemista rinnalla Varallisuusoikeuden ominaisuudet silmällä pitäen vakuuskäyttöä Pantinantajan ja pantinsaajan oikeusasema Yrityksen rahoitusmuodot Kuluttaja-asiakas luotonsaajana ja vakuusjärjestely Vakuusoikeuksien systematisointi ja olennaiset tunnusmerkit Sopimukseen perustuvien saatavien panttaus Osakesalkun (portfolion) panttaus Arvo-osuusjärjestelmä ja arvo-osuuden panttaus

Rahoitus ja vakuus –luentosarjan sisältö (jatkuu)
Rahoitusyhtiön tarjoamat rahoitusmuodot Omistuksenpidätys (osamaksurahoitus) Factoringrahoitus (laskusaatavien rahoitusta) Myyntikomissio (ostokomissio) -> vaihtoehto luottokaupalle om.pid. Konsignaatio -> vaihtoehto luottokaupalle omistuksenpidätysehdoin Leasingrahoitus Kiinteistöleasing eli kiinteistörenting MK 14 luvun mukaiset vakuusjärjestelyt Arvopaperistaminen (saatavapoolin / liiketoiminnan) Projektirahoitus (elinkaarirahoitus infran toteuttamisessa) Yrityskiinnitys

Varallisuusoikeuden ominaisuudet silmällä pitäen vakuuskäyttöä
Varallisuusoikeus -> esineoikeudet + muut varallisuusoikeudet Varallisuusoikeuden ominaisuudet pääsäännön mukaan: Luovutuskelpoinen / siirtokelpoinen Ulosmittauskelpoinen -> ei yleensä merkitystä panttausvaiheessa Varallisuusarvoa realisointivaiheessa -> pantinsaajan arvioitava Pääsäännöstä on lukuisia poikkeuksia eri laeissa ja asiasta voidaan sopia toisin (vrt. kuitenkin MK 2:11 kielletyt ehdot kiin-teistön osalta) Poikkeuksia ovat mm.: Sosiaalisaatavat -> kun rahat tilillä -> ulosmitattavissa immateriaalioikeudet ks. PatL 43 §, TekL 28, 42 § -> suojasäännöksiä esim. tekijänoikeuden haltijan tai hänen läheisenä hyväksi Käyttöoikeudet -> usein eivät ole siirtokelpoisia -> rajoitetusti luovut. Standardisoitu johdannainen: optio, futuuri. termiini

Pantinantajan ja pantinsaajan oikeusasema
panttaus edelleenpanttaus X  A  B  C Y käyttövalta - lainsäädäntö (KK 10:3) - sopimus X = ns. oikea omistaja A = pantinantaja B = pantinsaaja (sekundus) (KK 11:4 ja 12:4) Y = pantinsaaja (primus) (KK 1:5) T = tertius, yleinen sivullistaho C = edelleenpantinsaaja (KK 10:6)

Käyttövalta (primäärioikeus)
Pantinantajan/pantinsaajan oikeusasema panttioikeudellisessa odotus- ja realisointivaiheessa Käyttövalta (primäärioikeus) Lojaliteettivelvollisuus (esim. KK 10:3) Kompetenssimuodot (sekundäärinen oikeus) Luovutuskompetenssi (myydä, lahjoittaa ja vaihtaa) Reaaliluottokompetenssi (panttaus-, jälki- ja edelleenpantt.) Henkilöluottokelpoisuus (ulosmitattavissa) Testamenttauskompetenssi Perittävyyskelpoisuus Erityisen oikeuden perustamiskompetenssi (esim. vuokraus) Tietynasteinen dynaaminen suoja Edellyttää normaalisti julkivarmistusta: traditio, kirjaaminen tai denuntiaatio eli panttausilmoitus

Yrityksen rahoitus- ja vakuusmuodot
optiolaina osakkeet jvk vaihtovk YRITYS OY osamaksuk.-> kiinteistön omistus maanvuokra * * kiinteistökiinnitys * käyttöoikeuskiinnitys (laitoskiinnitys) leasing > ulottuvuus ulottuvuus (MK 14:4 ja 5) ainesosa/tarpeisto * MK 14:4 ja 5 irtain om Ajoneuvot Yrityskiinnitys * autokiinnitys (ei henkilöauto eikä pakettiauto) - käyttö-,vaihto- ja * aluskiinnitys (myös rakennusaikainen) rahoitusomaisuus * ilma-aluskiinnitys Saatavat Osakkeet ja arvo-osuudet - yksittäisen saatavan panttaus - saatavakannan käyttö vakuutena (= factoring) - saatavien kokoaminen -> arvopaperistaminen -> myynti erillisyhtiölle <- jvk sijoittajilta rahaa Immateriaalioikeudet - patentti-, tavaramerkki- ym. teollisoikeudet pantattavissa rekisteröinnin avulla - tekijänoikeus ei kirjattavissa erikseen -> kuuluu yrityskiinnityksen piiriin, jos oikeus elinkein.harj.

Rahoitusyhtiön palvelut
Rahoitussopimus Investointi Factoringrahoitus rahoitus (saatavien organ.rahoitusta) (om.pid.) YRITYS Leasingrahoitus Myynnin(tuki)rahoitus (kauppa+vuokra) (osamaksukaupan rahoitus) Projektiyhtiön hyv.käyttö Erillisyhtiön hyväksikäyttö Projektirahoitus Arvopaperistaminen syndikoitu luotto saatavapoolin myynti

Yksityishenkilön rah.vaihtoehdot
Verotus julkinen sektori Yksityishenkilö Rahalaitokset Rahoitusyhtiöt Käteispanttaus osamaksukauppa Kiinnitysvak leasingrahoitus Henkilötakaus Panttilainakonttorit Kulutusluottorahoitus käteispantti yhtiöt reaalies./osake luottokorttirahoitus ei henkilökoht.vastuuta

Luotto- ja vakuussuhteet
luottosuhde Velallinen < > Velkoja - luottosopimus/vk -> henkilökoht. saamisoikeus panttaussuhde Omistaja < > Panttivelkoja - panttaussopimus -> esinekoht. saamisoikeus takaus-/panttaussuhde toisen velasta Sivullinen < > Vakuusvelkoja - vierasvelkapanttaus-> esinekoht.saamisoikeus - takaus -> henkilökohtainen saamisoikeus

Vakuustyypit Henkilövakuudet -> kaikki sitoumukseen perustuvia
Takaus / pankkitakaus -> palkkiota ja vastavakuutta vast. Luottovakuutus -> vakuutuslaitokselta luotonantaja ostaa vakuuden vastiketta (vakuutusmaksua) vastaan Takuu eli garantia -> sitoumus, jolla joku ottaa vastatak-seen taloudellisen tappion vaarasta, joka voi aiheutua hankkeeseen lähtevälle kolmannen kanssa Del credere-sitoumus -> asiamies antaa päämiehelleen valitsemiensa ostajien maksukykyisyydestä (KK 18:6) Remburssi-järjestely -> ulkomaankaupassa käytetty -> ostajan pankki avaa remburssin First demand –takuusitoumus -> perittävissä suoraan antajalta

Esine- eli reaalivakuudet
Rasitusvakuudet Panttioikeus -> realisointioikeus panttiobjektin arvosta pidätysoikeus (ei realisointioikeutta) / pidätyspanttioikeus Legaalinen erityinen etuoikeus (esim. meripanttioikeus; ML) Funktionaalisesti arvioituna myös: Kuittausoikeus -> Suomessa konkurssilainsäädäntö myöntää varsin laajan kuittausoikeuden käytön -> vastakkaiset saamis-oikeudet kuittaantuvat (KonkL 6 luku) velvoiteoikeudellinen takaisinotto-oikeus-> konkurssilain myötä takaisinotto-oikeudella on sivullissitovuus konkurssivelkojia kohtaan (KonkL 5:7)

2. omistusvakuudet Omistuksenpidätys (esim. osamaksukauppa)
Vakuusluovutus (esim. sale and lease back) Funktionaalisesti arvioituna myös: Rahoitusleasing (vuokralleantaja on vuokraes. omistaja) Myyntikomissio (komissionantaja on esineen omistaja) Konsignaatio (konsignaationantaja on es. om. , kunnes tallettaja ostaa myytävän kohteen)

Panttikelpoinen omaisuus
Jokainen omaisuusobjekti pääsääntöisesti panttikelpoinen, jos se on yksilöitävissä ja on myös riittävästi yksilöity ja luovutuskelpoinen (ulosmittauskelpoinen) Lisäksi käytännössä edellytetään, että objektilla on vaihdannallista arvoa realisaatiovaiheessa ja erotettavissa Panttaustavat: käteispanttaus (panttaussopimus + traditio), esim. asunto-osake panttaussopimus + panttauksen rekisteröinti, esim. patentti, tavaramerkki, mallisuoja (= teollisoikeudet) ao. rekisteriin hypotekaarinen panttaus (kiinnitys + pantsop. + pantti(velka)kirjan hallinnan luovutus), esim. kiinteistö, alus, ilma-alus, kuorma-auto -> kulkuvälineiden osalta yhä sovelletaan kahden velkakirjan mallia denuntiaatiopanttaus (pantsop. + panttausilmoitus; VKL 31.1 § ja KK 10:1.2), esim. saatavan panttaus tai panttiobjekti kolmannen hallussa jonkin muun oikeusperusteen nojalla, esim. vuokra tai säilytys

Omaisuuden tehokas panttaus edellyttää:
Varallisuusoikeus on panttikelpoinen; ja lisäksi Panttaussopimus pantinantajan ja pantinsaajan välillä (kaksipuolinen oikeustoimi; OikTL 1 luku soveltuu); on myös jäsennettävissä yksipuoliseksi pantinantajan määräämis-toimeksi, panttaussitoumukseksi, jonka pantinsaaja voi torjua Saamissuhde (causa) vakuusjärjestelyn tarpeen perustana Pantinantajan panttauskompetenssi (+ oikeuskelpoisuus) Julkivarmistus (=julkisuutta luova lisäakti) oikeussuojan varmistamiseksi kollisioiden varalle: (a) traditio= hallinnan luovutus; (b) kiinnitys = kirjaus julkiseen rekisteriin , (c) rekisteröinti= panttaussopimuksen kirjaus julkiseen rekisteriin ja (d) denuntiaatio = panttausilmoitus saamisvelalliselle tai kolmannelle, jonka hallussa panttiobjekti on

Irtaimen omaisuuden panttikelpoisuus
Irtaimen omaisuuden käsitteestä tarkoitetaan oikeutta omistusoikeus ymmärrettynä laajasti (esim. ”omistusoikeus saatavaan”; ”omistusoikeus immateriaalioikeuteen”) rajoitetut esineoikeudet (erityiset oikeudet), esim. siirtokelpoinen maanvuokraoikeus, MK 19:1 Kohteet: Reaaliesineet - kiinnityskelpoiset (esim. kulkuvälineet: laivat, lentokoneet, kuorma- ja linja-autot) (kirjaus) - ei kiinnityskelpoiset (esim. tietokone, vene)(traditio) epätyypilliset objektit: saatavat (denuntiaatio), yhteisöosuudet, kuten pörssiosakkeet (kirjaus), asunto-osakkeet (traditio), muut osakkeet (traditio) ja osakekirjattomat osakkeet (denuntiaatio hallitukselle) sekä immateriaalioikeuksista teollisoikeudet (rekisteröinti)

Irtain omaisuus kiinnityksen kohteena
Yksittäinen esine Kiinnitys vuokraoikeuteen ja vuokra-alueella oleviin vuokramiehen rakennuksiin (ns. laitoskiinnitys; käyttö- oikeuskiinnitys; MK 19 luku; vuokraoikeus siirtokelpoinen) Kiinnitys tontinvuokraoikeuteen, joka on merkitty tontinvuokrarekisteriin (MK 19 luku) -> itse tonttiin ei saa vahvistaa kiinnitystä tontinomistajan toimesta Aluskiinnitys (AlusKiinL) -> 15 m alus /rakennusaik. Ilma-aluskiinnitys (L kiinn.ilma-aluksiin) Autokiinnitys (AutoKiinL) ; ei henkilö- eikä pakettiauto Elinkeinonharjoittajan elink.toimintaan kuuluva irt.om. Yrityskiinnitys (YrKiinL) - vaihto-, käyttö- ja sijoitusomaisuus; ei veronpalautus

Kiinteä omaisuus vakuuskohteena
Yksilöity varallisuusarvoinen kohde -> tila, tontti, määräosa tilasta/tontista ja määrä-ala -> lainhuudatettu Panttauskompetenssi Panttaussopimus Saamissuhde (causa) -> olemassa tai tulevaisuudessa -> ei fiktio Kiinnitys lh ja kiinnitysrek. em. kohteeseen -> määräytyy etusija -> todistus kiinnityksestä = panttikirja (MK 16:5) Panttioikeus saadaan, kun panttikirja luovutetaan velkojalle saamisen vakuudeksi (MK 17:2) Etusija kiinnityksen hakupäivän mukaan (rasitustodistus) -> jos useita samana päivänä, voidaan pyytää etusijaa kiinnitysten numerojärjestyksessä-> panttikirjat n:ot 1-5 Sähköinen panttikirja -> luovutettu sille, joka on kirjattu lh- ja kiinnitysrekisteriin sähköisen panttikirjan saajaksi -> kirjaus korvaa kirjallisen panttikirjan tradition -> panttikirjan haltijana pidetään sitä, joka viimeksi on kirjattu sähköisen panttikirjan saajaksi Sähköinen panttikirja on vaihtoehto kirjalliselle panttikirjalle -> otettiin käyttöön > kaksi rinnakkaista järjestelmää

Kirjaamiskelpoisuuden erityiset edellytykset
Tyyppipakkoperiaate MK:ssa luetellaan kirjaamiskelpoiset oikeudet 2) Oikeussuojaperiaate Voidaan kirjata vain oikeuksia, joiden haltijoiden asemaa kirjaus parantaa Informatiivinen kirjaus 3) Täsmällisyysperiaate Sekä kirjaamisen kohteet että kirjattavat oikeudet on yksilöitävä riittävästi 4) Surrogaattiperiaate Oikeudenhaltijan oikeus siirtyy koskemaan alkuperäisen kohteen sijaan tullutta omaisuutta

Tehtävä I Yritys A, joka harjoitti konepajatoimintaa vuokrakiinteis-töllä, tarjosi euron luoton vakuudeksi Pankki B:lle seuraavia vakuuksia: euron laitoskiinnitykseen perustuva panttikirja nro 4, kpl Yritys Y:n pörssi- osakkeita, Kiinteistö X Oy:n vielä osakekirjattomia osakkeita sekä omistamaansa kuorma-autoa ja pakettiautoa. - Selvitä, mihin seikkoihin Pankki B:n on kiinnitettävä huomiota pantinsaajana ja mihin toimenpiteisiin pankin on ryhdyttävä oikeusasemansa turvaamiseksi A:n velkojilta ja seuraajilta.

Sopimukseen perustuvien saatavien panttaus
Saatavan pantiksi kelpaavuudesta Yksilöity; esim. kustannussopimukseen per. saatava luovutuskelpoinen (ks. UK 4:8: ei tarvitse olla lopullinen) Vaihdannallista varallisuusarvoa ainakin erääntymisvaiheessa Sopimukseen perustuvan saatavan panttauksen julkivarmistus Arvopaperisaatavat (asiakirjan hallinnan luovutus eli traditio; esimerkiksi haltijavelkakirja, hvk) Saatavat, jotka liittyvät saamisoikeuden osoittavaan asiakirjaan todistelun helpottamiseksi (denuntiaatio saamisvelalliselle; tavallinen velkakirja, vk) Vailla asiakirjaliityntää olevat saatavat (denuntiaatio saamisvelalliselle, esim. suullinen sopimus) Merkitys suoja saatavan velkojanvaihdosta vastaan suoja pantiksipanijan myöhempiä ulosmittaus- ja konkurssivelkojia vastaan suoja pantiksipanijan myöhempää toiskertaista pantinsaajaa vastaan (kaksoispanttaus) -> erotettava jälki-panttauksesta

Esimerkkikuvaus: V velallinen VKL 31 §
perussuhde -> € urakkasaatava 2. oik.toimi velkoja A  B pantinsaaja (bf/mf) luovutuksensaaja 1. panttaus ulosmittaus-/kon- denuntiaatio € saatava kurssivelkoja Y pantinsaaja/luotonantaja

Saatavan panttausilmoituksen oikeudellinen merkitys
Velkoja O  P pantinsaaja / luotonantaja O:lle perussuhde denuntiaatio eli panttausilmoitus V velallinen P ei saa parempaa oikeutta kuin oli O:lla V:tä kohtaan VKL 27 § V voi esittää väitteitä P:tä kohtaan (väiteoikeus) ennen denuntiaatiota koskevista seikoista - kuittausväite - maksuväite - perussuhdetta koskevia väitteitä Kuittauskysymys VKL 28 § / 18 § Maksusuojakysymys VKL 29 § P:n vaihdantasuoja O:n velkojia vastaan VKL 31.1 § Saatavan kaksoispanttaus VKL 31.2 §

Sopimukseen perustuvan saatavan panttauksen denuntiaatiosta
VKL 3 luku ex analogia VKL 10 § Panttaus / luovutus; samat säännöt soveltuvat Edelleenpanttaus KK 10:6 – reunaehdot samat kuin pantinsaajalla itsellään -> otettava huomioon edel.pant. Panttausilmoitus velalliselle (V:lle) Ilmoituksen tekee joko pantiksipanija (O) tai pantinsaaja (P) Panttausilmoituksen (siirtoilmoituksen) toimittaminen ei muotovaatimusta -> todistelun vuoksi kirjallisesti velallinen on vastaanottanut -> ei velallisen hyväksymistä eikä selonottoa Panttausilmoitus koskee vain jo tapahtunutta panttausta de facto Saatavan ei tarvitse olla erääntynyt eikä edes ansaittu Ei määräaikaa panttaussopimuksen ja denuntiaation välillä panttausilmoitus on tehtävä viimeistään ennen pantiksipanijan konkurssiin asettamista/saatavan ulosm.

jatkuu - ennen kuin ulosmittauspöytäkirjan mukainen maksukielto on toimitettu velalliselle (UK 3:28,35 ja 39) TakSL 14 § asettaa määräajan – ilman aiheetonta viivytystä on tehtävä julkivarmistus panttaustoimesta -> muutoin oikeustoimi perääntyy, jos ilmoitus tehdään vasta takaisinsaantiaikana 3kk/2 vuotta läheinen (ks. KKO 2005:113) Panttausilmoitus on nimenomainen Ilmoituksesta on käytävä ilmi: saatavan panttaus; uuden panttivelkojan nimi; ja yksilöity saatava

Pantatun sopimukseen perustuvan saatavan hoito odotusaikana
velkoja pantinsaaja O  P panttaussuhde 8000 e / denuntiaatio Velkasuhde maksusuhde 10000 e V velallinen bf/mf Velkojalla on lojaliteettivelvollisuus pantinsaajaa kohtaan O V relaatiossa tehtävät määräämistoimet: Velan anteeksianto ei Kuittaussopimus ei Sopimus saatavan vähentämisestä ei Vapaaehtoinen akordisopimus ei Koron alentaminen kyllä, jos ei heikennä pantinsaaja Saatavan kuoletuserien muuttaminen kyllä ” Erääntymisajan muuttaminen kyllä ”

jatkuu Saatavan vanhentuminen
Toisin sanoen, kuka valvoo V Oy:n lakatessa saatavaa koskevan julkisen haasteen tai V:n konkurssin yhteydessä  lojaliteettivelvollisuus velkoja O:lla eli hän valvoo saatavansa tai toissijaisesti pantinsaaja P:llä vastuu -> koska hänellä on oma intressi valvottavana Irtisanomisoikeus -> pantinantaja-velkojalla -> kuitenkin niin, että pantinsaajan oman saatavan erääntymisen jälkeen oikeus on pantinsaajalla Kuvaus: Velkoja O P pantinsaaja panttaussuhde velkomussuhde maksusuhde V Oy saamisvelallinen lopetetaan / konkurssi

Kaksoispanttaus bf/mf 2. velkoja 1.
P2  O  P1 panttaus panttaus denuntiaatio denuntiaatio V velallinen VKL 31.2 § - aikaprioriteetti - ekstinktio P2:n hyväksi, jos bf + denuntiaatio ensin V:lle

Perussuhdetta osoittavan sopimusaseman luovutus
2. kauppa panttaus velkoja T < O  P pantinsaaja - vuokra - urakka tms. Denuntiaatio denuntiaatio V velallinen hall./kirjaus VKL 31.2 § panttaus 1. <> kauppa 2. mf/bf + denuntiaatio ”Kauppa rikkoo vuokran ” –periaatteen soveltuvuus LHVL 31 § liikehuoneiston vuokra /kauppa -> hallinta AHVL 38 § asuinhuoneiston vuokra/kauppa -> hallinta MVL 12 § maanvuokra / kauppa -> hallinta/kirjaus Tavallinen irtain reaaliesine (laiva, lentokone) -> lainsäädännössä aukko -> alus vuokrattu ja aikarahdattu 5 v-> omistaja myy aluksen ->sitooko vuokra?

Wärtsilän Meriteollisuuden konkurssipesän tapaus
P pankki luotto 600 mmk takaus telakka laiv.rak.sop. 650 mmk -> om.oik. alukseen sen valm. W  V varustamo saatavan panttaus (saamisvelallinen) vastavakuudeksi denuntiaatio T takauslaitos (pantinsaaja) VKL 31.1 § -> denuntiaatio ennen pantiksipanijan (W:n) konkurssiin asettamista-> TakSL 14 § ilman aiheetonta viivytystä panttauksesta (T  V) KonkL 3:8 -> konkurssipesän oikeus sitoutua velallisen sopimukseen eli sijaantulo-oikeus jatkamaan sopimusta; ks. myös KauppaL 63 § * Vaihtoehto / lisävakuus -> aluskiinnitys, joka on mahdollinen jo rak.vaiheessa

Ansaitsemattoman saatavan panttaus
Syntyperusteeltaan tunnettu; ei fiktiivinen - urakkasopimus - kustannussopimus Panttaus on tapahtunut de facto Pantinantaja-velkojan oma vastasuoritus on yhä tekemättä Panttausilmoitus on mahdollinen, jos - panttaus on jo tapahtunut - saatava on yksilöity riittävästi - määrältään rajattu ns. ansaintaperiaate Ruotsissa HD:n tapaus NJA 1973 s 635 saatavan panttaus on pätevä, mutta sivullissitovuus saavutetaan vähitellen ansaintahetken mukaan edellyttäen, että suoritus tapahtuu vaiheittain osissa (= jaettavissa osiin) vrt. KKO 1976 II 69 irtaimistokiinnitystapaus ja KKO 2005:36 yrityskiinnityksen osalta (huom. 50 % sääntö)

jatkuu Wärtsilän konkurssitapaus -> laivanrakennussopimukseen perustuvan saatavan panttaus ja sen sivullissitovuus -> jos saatava on jaettavissa (urakkaerät) -> voidaan soveltaa ns. ansaintaperiaatetta -> konkurssi -> valmiusaste esim. 70 % -> jos konkurssipesä jatkaa sop. täyttämistä -> saa pesä 30 % Ei-ansaitun saatavan ulosmittaus -> katsottu aikaisemmin, että jos vielä ansaitsematonta saatavaa ei saa ulosmitata -> niin ei myöskään tällainen panttaus ole mahdollista Ulosottolainsäädännössä vanhastaan mahdollistetaan palkan, eläkkeen ja elinkeinotulon ulosmittaus määrätyin edellytyksin -> ulosmittausvelallisen suojasäännökset Jos omaksutaan ns. ansaintaperiaate -> niin ulosmittaus on mahdollinen UK 4:8.2:n mukaan saatava voidaan ulosmitata, vaikkei velallisella vielä ole lopullista saamisoikeutta, jos saatava on riittävästi yksilöity sopimuksessa tai kun velallinen on vaatinut toiselta suoritusta sopimuksen tai lain perusteella

Vuokrasaatavan panttaus
Esimerkkitapaus: P Pankki panttaus vuokrasaatavien maksaminen Rahoitusyhtiö R panttausilmoitus kauppa leasingsopimus tav.hall.luov. A  B Kauppias Asiakas VKL 31.1 § -> vapaamuotoinen panttausilm. saamisvelalliselle KK 10:1.2 -> omistajalta vapaamuot./P:ltä kirjallinen omistajan tod.,jos pantataan myös itse objekti, joka on B:n hallussa

Tapaus KKO 1995:133 omistaja-vuokranantaja
K Oy konk.velkojat luotto panttaus vuokra R Oy kiinteistö x vuokrien maksu V Oy vuokralainen UL 4:29.2 ja UL 6:9.2; uusi ulosottokaari ; UK 4:8 Konkurssiin asettamisen jälkeen erääntyvät vuokrat tulevat konkurssipesälle, koska kiinteistön vuokra on ulosmitattavissa vain yhdessä kiinteistön kanssa KonkL 5:1.3 ->pesään kuuluvan omaisuuden tuotto kuuluu konkurssipesään KonkL 17:6-> panttiomaisuudesta (kiinteistö x) konkurssin ajalta saatava tuotto kertyy panttivelkojalle, jollei toisin ole sovittu-> jos vuokra pantattu erikseen kolmannelle -> tiedoksi kiinteistöpantinsaajalle?

Entä jos kolmikantasopimus?
K Oy konkurssivelkojat luottosopimus vuokrasopimus R Oy maksut V Oy Kolmikantasopimus K Oy – V Oy – R Oy Jos sopimusjärjestely on tehty K Oy:n konkurssin varalta -> järjestely ei sido K Oy:n konkurssipesää Mutta jos sopimusjärjestely on tehty aidosti alun alkaen kolmikantasopimuksena -> niin järjestely periaatteessa sitoo

Oikeustapaus KKO 2002:113 Vrt. KKO 1995:133, joka koski kiinteätä omaisuutta Tarkasteltava tapaus koskee osakkeita + niiden tuottoa Tapauksen kuvaus: konkurssi Oy A Ab omistaja-pantinantaja Liik.h.vuok. 4.7.91 Vuokralainen panttaus:osakkeet+tuotto Den A-SSP Oy pantinsaaja Osakkeet oli myyty panttihuutokaupalla Pantattu tuotto eli vuokrasaatavat kuuluivat pantinsaajalle Ks. KonkL 17:6 panttiomaisuuden tuotto-> konk.ajalta pantinsaajalle

Laivan rahoitus- ja vakuusjärjestely
Rahoitusvaihtoehtoja on useita; perusratkaisuun vaikuttaa se, omistaako aluksen rakennusaikana telakka vai varustamo-tilaaja Esimerkkitapaus: rahoittaja luotto rakentaja laiv.rak.sop Omistaja/tilaaja R  Telakka <  Varustamo -----– R1 takaus vastavakuus Aluskiinnitys Takuulaitos denunt. Telakka Varustamo Vastavakuudeksi * luoton vakuudeksi - laiv.rak.sop. per aluskiinnitys rakennusaikaiseen saatava alukseen ja valmistuttua alukseen - yrityskiinnitys

Projektirahoitusmalli
Omistajia = sponsorit Telakka Aliurak. 1 Aliurak. 2 luotto aluksen rak.sop. R PROJEKTIYHTIÖ<  Varustamo Alus Vakuusjärjestelyt: Projektiyhtiön osakekanta=alus -> vierasvelkap. Aluskiinnitys Yrityskiinnitys Saatavien panttaukset Arvon kaksoispanttaus? -> tässä tapauksessa samalle rahoittajalle voidaan antaa pantiksi sekä osakekantapantti että kiinnityspantit, jolloin lähtökohtaisesti kiinnitykset rasittavat osakepanttia Ks. KKO 1997:146->arvon kaksoispanttaus-> osakkeet/kiinteistö

Pantatun saatavan periminen ja realisoiminen
Perimislegitimaatio on panttivelkojalla: eli V ----- P Odotus- eli vakuusvaihe perityt varat surrogaattina saamisoikeuden sijasta Ylimenevä osuus pantinantaja-velkojalle, jos hän sitä vaatii jo tässä vaiheessa Selvitysvaihe: P:n oma saatava O:lta erääntynyt ja maksamatta Oikeus periä saatava ja käyttää se pääoman ja korkosaatavan kattamiseen (edellyttää, että V:n saatava on myös erääntynyt O:lle) Irtisanomisoikeus Panttivelkojan huolenpitovelvollisuus (lojaliteettiperiaate) -> johtaa yleensä perimään saatavan kuin että saatava myytäisiin Pantatun saatavan realisaatiomyynti -> yleensä alle nimellisarvon KK 10:2, sopimuksin voidaan sopia toisin Ostajasta tulee saatavan (uusi) velkoja

Saatavan panttaus ja yrityskiinnitys
YrKiinL 3 § : käyttö-,vaihto- ja rahoitusomaisuus Ansaintaperiaate Ei vielä erääntynyt Ennen yrityskiinnitystä perustettu irtaimen pantti on aikapriori-teettiperiaatteen mukaan yrityskiinnitysvelkojaa sitova -> esim. veneen panttaus, autokiinnitys ennen yr.kiin. hakemista ja teollisoikeuden panttaus YrKiinL 4.3 §:n mukainen panttauskielto -> ei saa pantata kuin yrityskiinnitystä käyttäen (käteis-, denuntiaatio- ja rekisteröimis-panttauksen osalta kielto) yrityskiinnityksen voimassaollessa Panttausoikeustoimi on sinänsä pätevä Panttaus ei kuitenkaan sido yrityskiinnitysvelkojaa Poikkeukset kiellosta: arvopaperit, arvo-osuudet ja saatavat Pantattu saatava, arvo-osuus tai arvopaperi kuuluu kuitenkin yrityskiinnityksen piiriin -> toissijainen oikeus yr.kiin.velkojalla

Panttisaatavan ylijäämäarvon hyödyntämisestä
Saatavan perintä ja ylijäämän tilittäminen pantinantaja-velkojalle - lojaliteettivelvollisuus - OikTL 36 §:n periaatteet -> tilitysvelvollisuus ylijäämän osalta pantinantajalle Ylijäämän jälkipanttaus - factoring-rahoituksen yhteydessä käytössä samaan konserniin kuuluvien P:n ja R:n kesken - esimerkki: P jälkipantinsaaja ylijäämä rahoitussopimus Ensipantinsaaja R <  M myyjä laskusaatavien panttaus maksu denuntiaatio laskussa -> maksettava R:lle O1 O2 O3 On = ostaja--velallisia VKL 31.1 § ja KK 10:1.2 KKO 1989:53 - jälkipantti-ilmoitus factoringrahoitusyhtiölle R:lle ensipantinsaajana ei riitä, vaan panttausilmoitus on tehtävä saamisvelallisille O1,O2 jne. Ruotsissa toisin, vaikka lainsäädäntö samanlainen -> pantausilmoitus ensipantinsaajalle R:lle on riittävä -> tarkoituksenmukaista, koska rahavirta kulkee R:n kautta -> joka suorittaa P:lle

Tehtävä II Puhdas Oy oli pantannut vedenpuhdistamolaitoksen urakkasopimukseen perustuvan tulevan saatavansa 3 M€ Erityisrahoitus Oy:lle tältä saamansa 2 M€ luoton korkoineen vakuudeksi. Puhdas Oy:n saatava erääntyi maksetta-vaksi kuudessa euron tasaerässä työn edistymisen mukaan. Tämän lisäksi R:n kunta tilaajana oli maksanut euron ennakko-maksun. Puhdas Oy asetettiin konkurssiin saamatta urakkaansa suoritettua – valmiusaste oli 4/6 osa konkurssin alkaessa. Kolme urakkaerää oli maksettu. Konkurssihallinto päätti jatkaa urakkasopimuksen täyttämistä. Erityisrahoitus Oy panttivelkojana vaati panttisaatavan suorittamista. R:n kunta vastusti valmiusasteen mukaista suoritusta, koska urakoitsijan suorituksessa oli noin euron määräinen virhe, joka vähentää jo tehdyn suorituksen arvoa. Selvitä Erityisrahoitus Oy:n saatavan vakuuksineen asema ja miten sitä tulee käsitellä Puhdas Oy:n konkurssissa ja mikä on kunnan ja konkurssipesän velkojiston asema syntyneessä tilanteessa.

Osakkeen / arvo-osuuden panttaus
Osakkeen panttaus (esim. asunto-osake on aina nimetylle henkilölle) siirtosarja + hall traditio Omistaja A  B Pankki ks. osakekirjat + isän.tod. panttaus ks. VKL 13 §, 14 § ja 22 § ks. OYL 3:13, AsOyL 19 § Hall Panttaus A  B erillisyhtiö arvopaperistamisessa pankki huom! VKL 22.2 § -> panttaus on tehokas,vaikka osake jää pankille -> erotettuna pankin muusta varallisuudesta

2.arvo-osuuden panttaus
* julkisen yhtiön osake ja/tai joukkovelkakirja -> arvo-os. järjestelmässä ei paperista arvopaperia -> sähköinen merkintä rekisterissä, ei numerointia Arvo-os.rek. / tilinhoitajayhteisö arvo-os.tili om.kirj Pant.kirj. Asiakas A  P pankki panttaus Koneen osaketta ks. ATL 26 ja 27 § -> panttaus tapahtuu kirjauksella arvo-os.tilille->pant.saaja P hakee panttauksen kirjausta esittämällä panttaussitoumuksen + kirjall. luvan pant.rek. Panttauksessa A:n arvo-os.tili (10000 Kone) pantataan

Arvopaperien/arvo-osuuksien panttauksessa olennaisia seikkoja:
1. Kohdeosake, hvk – on riittävästi yksilöity; sama vaatimus koskee arvo-osuutta - kohteena voi olla paitsi itse arvopaperi, myös sen tuotto; arvo-osuuden kohteena pantinantajan tili 2. Yksilöinti tapahtuu panttaussopimuksessa, joka tulisi tehdä kirjallisena todistelun kannalta 3. Arvopaperi/arvo-osuus on luovutus- ja ulosmittauskelpoinen 4. Panttaukseen liittyvä julkivarmistus - traditio, kirjaus, denuntiaatio – tehdään ilman aiheetonta viivytystä panttaustoimen jälkeen (TakSL 14 §) Julkivarmistuksella on useita funktiota täytettävänään: osoittaa vakaata harkintaa pantinantajan puolelta pantinantajalla ei enää disponointimahdollisuut-ta panttauskohteesta pantinsaajaa sitovalla tavalla muiden velkojien osalta panttaustoimi osoittaa aitouden

Osakesalkun (portfolion) panttaus
Vakuuskohde: Panttaushetkellä olevat arvopaperit ja arvo-osuudet Myöhemmin tulevat arvopaperit ja arvo-osuudet Myyntisaamiset pantinantajan ostajilta välivaiheen aikana Pankkitilillä (ns. hoitotilillä) olevat jatkuvasti vaihtuvat varat (rahat)

Kuvaus osakesalkun panttauksesta
luotto + panttaus asiakas A   P  AV salkunhoitosop Toim.anto.sop. Arvopaperit arvo-os. pankkitili p a n t a t t u * ns. pyörivän salkun panttaus tarkoittaa sitä, että panttauksen aikana pantinantaja (A) voi käydä kauppaa panttauksen kohteena olevilla arvopapereilla ja arvo-osuuksilla niin, että kohde on kuitenkin koko ajan panttauksen kohteena (surrogaattiperiaate)

Osakesalkun hoitosopimus, panttaus ja myynti
Esimerkki: Omistaja luotto myyntitoim.anto komissiokauppa ostotoim.anto A < P AV AV2 B  suostumus panttaus A omistaa osakesalkun, joka on pantattu P:lle (pankille) Osakesalkku sisältää: Osakkeita  hallinta P:llä Joukkovelkakirjoja  hallinta P:llä Arvo-osuuksia  panttauskirjaus A:n arvo-osuustiliin Saatavat  denuntiaatio VKL 31.1 §:n mukaan AV2:lle ? Pankkitillä olevat varat  denuntiaatio P:lle (saatava pankilta) Ongelmana saatavien panttaus -> kenelle tehdään denuntiaatio?

Oikeuskysymykset: 1. Pantinantaja on selkeästi erotettu pantin hallinnasta - pantinsaajan kontrollivalta panttiobjektiin tulee järjestää sekä juridisesti että tosiasiallisesti - ns. Margin Lending –palvelu 2. Uusi vaihdettu pantti ei saa olla arvoltaan vakuutena suurempi kuin edeltäjänsä - normaalit arvopaperin arvoon vaikuttavat suhdanteet eivät muodosta ongelmaa - kyse on ennen muuta siitä, että takaisinsaantiaikana tapahtuu vakuuden vaihto (TakSL 14 §); erotus peräytettävissä 3. Edellytyksenä on, että ostajalle on toimitettu ilmoitus panttauksesta - ongelmana on säännöllisesti, ettei ostaja ole tiedossa - kysymys on siitä, voidaanko ilmoitus tehokkaasti tehdä ostajan arvopaperivälittäjälle 4. Pankilla on kuittausoikeus tilillä oleviin varoihin - tili on pantattu pankille -> on luonnollista, että pankilla on oikeus pantinhaltijana kuitata pankkitiliä (ks. kuitenkin KonkL 6:5)

KKO 1985/s/84/118 Pankki pantinhaltijana velvollinen valvomaan myös pantin omistajan etua (KK 10:7) Asunto-osakepantin arvo oli n ,- välittäjän mukaan Myyty huutokaupassa ,- ks. KK 10:2:n edellytykset ja L elinkeinonharjoittajan oikeudesta myydä noutamatta jätetty esine -> dispositiivista oikeutta -> voidaan sopia toisin KKO:n mukaan alin hinta olisi ollut ,- -> huoneisto oli vuokrattuna ja erinäisiä maksuja Vahingonkorvausta ,- Pankki laiminlyönyt huolenpitovelvollisuutensa

KKO 1990:73 Kysymys pankin velvollisuudesta ilmoittaa yleispanttauksen merkityksestä ja tarkoituksesta pantattaessa asunto-osakkeet asuntolainan vakuudeksi Pankin kerrottava yleispanttaussitoumuksen merkityksestä ; ks. KK 10:14 ja Takauslain 3 luku Yleispanttauksesta huolimatta pantti oli vain asuntolainan vakuutena pankin laiminlyönnin vuoksi Huom! Ks. TakausL 7 luku vierasvelkapantista, johon sovelletaan soveltuvin osin TakausL:n säännöksiä; esim. vierasvelkapantti on toissijainen ja jos se on luovutettu yleispantiksi -> rahamääräinen rajoitus ja aikarajoitus

Arvo-osuuden panttaus
Panttauksen peruselementit Panttiobjektin panttikelpoisuus Arvo-osuuden panttikelpoisuus ATL 6.1 § Yksilöitävyys arvo-osuustilin sisältö yhtenä kokonaisuutena elastisuus luovutuskelpoisuus (ulosmittauskelpoisuus) tahdonvaltaisia luovutusrajoituksia luovutuskelpoisuuden rajoitus on kirjattavissa arvo-osuustilille Varallisuusarvoisuus

jatkuu Panttioikeuden julkivarmistus
ATL 6.1 § kirjaus arvo-osuustilille ATL 10 § pantattuja arvo-osuuksia ei saa siirtää tililtä ilman pantinhaltijan suostumusta Arvo-osuuksien jälkipanttaus on mahdollista denuntiaation avulla ensipantinsaajalle (ei kirjausmahdollisuutta) Edelleenpanttioikeutta ei pankeilla ilman sopimusta Sekundukselta edellytetään kollision voittamiseksi perusteltua vilpitöntä mieltä aikaisemman oikeusperusteen suhteen ja kirjausta Suoja pakkotäytäntövelkojia vastaan Arvo-osuuksien panttauksen kirjaus ennen pantinantajan konkurssiin asettamista tai arvo-osuuden ulosmitatuksi julistamista Takaisinsaanti konkurssipesään TakSL 5 § ja TakSL 14 § Kirjaus ilman aiheetonta viivytystä panttauksesta

Arvo-osuuden panttausta koskevat esineoikeudelliset kysymykset
Ks. ATL § Arvo-osuuden kaksoispanttaus ATL 26 § Arv.os.rek. kirjaus A panttaus panttaus P P2 * Aikaprioriteetti P1/poikkeus P2 ensin tekee kirjauksen + bf

ATL 27 § Arvo-osuuden pantinsaajan saantosuojaan verrattava suoja 27 §
Arv.os.rek. virhe panttaus X  A  B bf/mf Ns.oik.om Rek.merk. A:n rek.merk. -> positiivinen julkinen luotettavuus * B saa suojaa, jos pant.sop. tehdessään bf

Pantin tuotto Hypotekaarinen eli hallinnaton panttioik.
Odotusvaiheessa pantin tuotosta voidaan sopia ellei asiasta ole sovittu, niin päälinjaukset ovat seuraavat: (1) kiinnityspantti eli hallinta on pantinantajalla (omistajalla) esim. kiinteistö- ja kulkuneuvokiinnitykset - omistaja saa tuoton - esim. vuokratuotto ja luontoperäinen tuotto (2) yrityskiinnityspantti - YrKiinL 3 §: tuotto kuuluu pantinsaajan vakuuden piiriin (yritys voi käyttää normaalissa liiketoiminnassa)

jatkuu B. Selvitysvaiheessa Muuttunut intressitilanne
Pantinsaajalle kuuluu tuotto 2. Reaaliesineen käteispanttaus Hallinta pantinsaajalla Esim. ravihevonen; kysymys varsan kuulumisesta pantin piiriin vai ei Ellei asiasta ole sovittu, niin tuotto kuulunee pantin piiriin Tilitysvelvollisuus omistaja-pantinantajaa kohtaan

jatkuu 3. Saamis- ja osakeoikeudet arvo-osuustililaki 6.2 § (ATL)
Arvopaperi ja arvo-osuus oikeus korkoon oikeus osinkoon oikeus osakeantiin tai osakepääoman palautukseen arvo-osuustililaki 6.2 § (ATL) jollei toisin ole sovittu tai määrätty, suoritetaan osinko, korko tai muu sellainen tuotto tilinhaltijalle eli omistaja-pantinantajalle lyhennykset, merkintä- ja optio-oikeudet, oikeus saada uusi osake ja muut sellaiset pantattujen arvo-os. pääomana pidettävät suoritukset pantinhaltijalle (tai ao. ulosottoviranomaiselle)

jatkuu Odotusvaiheessa pääomatuoton luontoiset erät (korko/osinko) kuuluvat panttirasituksista vapaina pantinomistajalle Selvitysvaiheessa tilanne muuttuu; tällöin panttioikeus käsittää myös tuoton KauppaL §; ostajataho on oikeutettu tuleviin osinko- ja korkotuottoihin, jollei muuta ole sovittu Panttivelkojalla on oikeus osakkeen pääoma-arvoon kuten rahastoantiin, pääomapalautuksiin Informointivelvollisuus/myötävaikutusvelvollisuus

Tehtävä III Akku Oy:llä on arvo-osuustilillä Orion Oyj:n osaketta ja 500 kpl joukkovelkakirjoja. Akku Oy saa Pankki Oyj:ltä euron luoton, minkä vakuudeksi yritys tarjoaa Orionin osakkeita. Akku Oy:n irtaimeen omaisuuteen on vahvistettu yrityskiinnityk-siä 3 M€ arvosta, jotka ovat Pankki Oyj:llä vakuutena. Nyt Akku Oy haluaa pantata omistamansa kuorma-auton, patentin ja vapaa-ajan kiinteistöyhtiön osakkeita muille velkojilleen. Selvitä Orionin osakkeiden panttauksen edellytykset ja kun näiden osakkeiden arvo nousi huomattavasti luottoaikana, haluaa Akku Oy käyttää niitä jälkipanttaukseen liikemies X:n hyväksi. Onko tämä mahdollista ja miten? Entä voiko pankki käyttää osakkeita edelleenpanttaukseen vakuutusyhtiölle? Entä ovatko erillispanttaukset yrityskiinnityksen kannalta mahdollisia?

Rahoitusyhtiöiden tarjoamat rahoitusmuodot
Rahoitusyhtiötoiminnan kehitys Toimintaa 1950-luvun jälkipuoliskolta aluksi keskityttiin osamaksukaupan rahoittamiseen 1960-luvulla aloitettiin leasing- ja factoringrahoitus Rahoitusyhtiötoiminnan kasvuvuodet ajoittuvat 70-luvun lopulle ja 80-luvulle uudet rahoitusyhtiöt markkinarahajärjestelmän synty ja kehitys likviditeettiylijäämät yrityssektorilta asiakkaan tarpeista lähtevä tuotekehittely Ala on pysynyt varsin keskittyneenä ja pankkikeskeisenä Elinkeinonharjoittajien rahoitusta Ehdotus rahoitusyhtiölaiksi (KM 1984:2) -> HE 1991:69 rahoitustoimintalaiksi L luottolaitostoiminnasta /1607 -> 2007/121

2. Rahoitusmuodot ryhmiteltynä käyttötarkoituksen mukaan
I investointien rahoitus investointirahoitus, hankintarahoitus Sopimusrahoitus II Leasingrahoitus Leasing Autojen rahoitusleasing Cross-border leasing III Käyttöpääomarahoitus Factoring Vientifactoring Luottosuhderahoitus Ostolaskujen rahoitus; confirming Varastorahoitus Vuokrasopimusten rahoitus IV Myynnin tukirahoitus Osamaksukaupan rahoitus luottosuhderahoitus

3. Rahan hinta Rahoitusyhtiöiden oman jälleenrahoituksen rakenne
Hinnoittelu on markkinapohjaista markkinaraha joukkovelkakirjalainat optiolainat Rahoitusyhtiöiden rahoitusmuodoille ovat ominaisia mm. seuraavat piirteet, jotka on otettava huomioon eri rahoitusmuotojen edullisuutta arvioitaessa: ei leimaveroa tai vastaavaa rahaa riittävästi joustavat vakuusvaatimukset; yleensä ei erillisiä reaalivakuuksia nopea käsittely rahoitukseen liittyvä palvelu joustavuus  räätälöidään yritykselle veroetuja - haittoja kokonaiskustannus kalliimpi kuin pankkilaina

Rahoitusmuodoille yhteisiä erityispiirteitä:
Elinkeinonharjoittajien rahoitusta Ei normaalisti suoraa luotonantoa, vaan yleensä kolme osapuolta Rahoitukseen liittyy yleensä palvelua Yleensä ei vaadita erillisiä reaalivakuuksia Joustavuus, asiakaskohtaisuus Täydentävät pankkien yritysrahoituspalveluja Tuote-/palvelukehitykseen panostetaan Rahan ympärille rakennetaan räätälöityjä palvelupaketteja Rahoitusyhtiöiden kannalta ao. kehitys merkitsee: kalliita investointeja ATK-järjestelmiin, joihin asiakkaille annetaan käyttömahdollisuus omissa tiloissa verkon avulla henkilöstön asiantuntemuksen lisääminen konsultointitehtävän ottamista suhteessa asiakkaisiin

Omistuksenpidätys Vakuuskeino
Hallinnoimiskeino (esim. perustajaurakointirakentaminen) Ohjaamiskeino (esim. sukulaisten välinen kauppa) Välitilailmiö V konkurssivelkoja kauppa om.pid ulosmittausvelkoja X  A  B Oik.om Myyjä ostaja * kauppahintasaatava * omistajan hallintaoikeus * sopimuksen purkuoikeus * oikeus maksamalla loppukauppa- * sivullisia sitova esineen hinnan kehittää oikeusasemaansa takaisinotto-oikeus kohti täysin kehittynyttä omistusoikeutta (muotoamisoikeus) A:n kannalta on tärkeää: - sivullissitovuus purku- ja takaisinotto-oikeudelle - aiemmin UL 4:9, poikkeus OsamKL 18 §; nyttemmin uusi UK 4:9 ja UK 4:15->ehdollisesti luovutettu saadaan ulosmitata -> myyjä A saa kauppahintasaatavansa päältäpäin hinnasta - KonkL 5:1; KonkL 5:6 ja 7 -> myyjällä A erottamisoikeus - konkurssipesän sijaantulo-oikeus KonkL 5:8; tilitys KonKL 5:9

Om.pid./tak.ottoehdon sivullissitovuuden yleiset edellytykset
Sovittu ehdosta selvästi osapuolten välillä Sovittu ennen kuin myyty esine on tullut ostajan haltuun (Hgin HO /S/1982/967) Kohde on yksilöity riittävästi Kauppahinnan + lisätoimitusten vakuutena (ks. KKO 1977 I 1) 5. Jos on kyse OsamKL:n alaisesta kaupasta -> käytettävä määrätynsisältöistä vahvistettua lomaketta -> edell. virka-avun saannille -> ulosottomies -> esineen takaisinotto + tilitys myyjän ja ostajan välillä OsamKL 3 §:n mukaan

Osamaksukauppa A:n omaan käyttöön
Esimerkki: vindikaatio / saantosuoja Oik.om Myyjä ostaja X  A  B om. pid. hall. kauppa hall.+bf/mf KK 11:4 ja 12:4 Ompelukone (uusi kone  maksukuitti) Auto -> rek.ote (X om. / A haltija) B:n selonotto

Oikeustapaus Hgin HO 2.3.1983 K Kesko R 1 R 2 2. L Lahden lasi-
R tehdas V konkurssivelkojat Rahoitusjärjestelyä koskeva puitesopimus K-L -> sovittu om.pid. Kaupat R1-n – L:n välillä -> tavarat L:lle, laskut K:lle Osamaksukaupat K-L:n välillä sen jälkeen, kun K oli saanut laskut R:ltä L:n konkurssi Rahoitusjärjestely sitoi L:n konkurssivelkojia

Oikeustapaus KKO 1977 I 1 Pankki raha takaus laina kauppa
Myyjä  Ostaja-----–Konkurssivelkojat om.pid. Kolme eri sopimusta 1. kauppasopimus M – O 2. lainasopimus P - O 3. takaussitoumus M – P Tulisiko arvostella sopimuksia erikseen oikeusvaikutuksiltaan Vai tulisiko arvostella sopimuskokonaisuutta yhtenä järjestelynä KKO arvioi tapauksessa erikseen -> om.pid. ei sitonut O:n konk.vjia

Investointirahoitus Tavoite:
Toteutetaan hankekohtaisesti osamaksusopimuksella tai muulla sopimuksella, johon sisältyy omistuksenpidätysehto Tähdätään alun alkaen siihen, että ostajasta tulee kohteen omistaja Ostajalla on käytettävissään heti poistomahdollisuus Koron osamaksuerässä voi verotuksessa vähentää kuluna sikäli kuin se on sopimuksessa eritelty Kohteena: Yleensä tuotannolliset irtaimen luonteiset objektit Sallii myös nk. ei-tuotannollisten hankkeiden rahoittamisen

Investointirahoituksen toteutus
Rahoitusyhtiö kauppa om.pid. Myyjä  Ostaja Yrittäjä ostajana valitsee tavaran toimittajan ja kohteen - vastuu Rahoitussopimus yrityksen ja rah.yhtiön välillä – edellyttää myyjää rah.sopimukseen Kauppa om.pid.ehdoin myyjän ja yrityksen välillä – käsirahavaade Myyjä siirtää kauppasopimukseen perustuvan kauppahintasaata-vansa ja om.pid. ehtoon perustuvan purku- ja takaisinotto-oikeu-den rahoitusyhtiölle vakuudeksi saamastaan maksusta (panttaus) ja perustaa lisäksi panttioikeuden kaupan kohteeseen rahoittajalle Rahoitusyhtiö maksaa myyjälle lopun kauppahinnan sekä lähettää ostajalle maksulipukkeet (= siirtoilmoitus VKL 31.1 §) Ostaja-yritys maksaa osamaksuerät rahoitusyhtiölle

Vastuukysymykset ja perintä
Myyjällä on normaali kaupan vastuu kohteesta (laatuvirhe, oikeudellinen virhe, viivästys) Myyjä kantaa viime kädessä myös taloudellisen riskin, jollei muuta ole sovittu Jos ostaja joutuu maksuviivästykseen -> rahoitusyhtiöllä on oikeus parin turhaksi jääneen maksukehotuksen jälkeen vaatia myyjältä puuttuvia maksuja -> saatuaan myyjältä maksun -> rahoitusyhtiö siirtää kauppasopimuksen kaikkine oikeuksineen takaisin myyjälle -> myyjä ryhtyy varsinaisiin perimistoimiin ostajalta -> OsamKL 3 §:n mukainen tilitysmenettely, jos tapaukseen sovelletaan osamaksukauppalakia -> muutoin suoritetaan vapaamuotoinen tilitys myyjän ja ostajan välillä

Osamaksukaupan rahoitus
MYYNNINRAHOITUS R puitesop denuntiaatio M > O V osamaksusopimus Diskonttaus = myyjän sopimukseen perustuvien saatavien siirto R:lle vakuudeksi M:lle annetusta luotosta eli saatavan panttaus + om.pid. perustuva sopimuksen purkuoikeus + es. takaisinotto-oikeus + panttioikeus esineeseen M vastaa suhteessa R:ään O:n maksukyvystä M vastaa suhteessa O:jaan, että suoritus on oikeassa ajassa ja on sopimuksen mukainen O:n väitteentekomahdollisuus (VKL 27 §) -> samat väitteet kohdistettavissa R:aan kuin M:ään nähden Siirtoilmoitus eli denuntiaatio -> ei maksusuojaa (VKL 29 §) - vaihdantasuoja (VKL 31.1 §) - kuittausmahdollisuus (VKL 28 §) om.pid. = sivullisia sitova sopimuksen purkuoikeus ja esineen takaisinotto-oikeus

2. Ostonrahoitus P pankki takaus lainasopimus
luottorahat velan lyhennykset M O V kauppa om.pid. Kauppa M (yyjä) – O(staja) Luotto P(ankki) –O(staja) -> luotolla maksetaan kauppa M:lle Takaus M(yyjä) – P(ankki) -> om.pid.ehto takaussitoumuksen täyttämisen vakuudeksi O:n puolesta Omistuksenpidätysehto ei sido O:n velkojia KKO 1977 I 1 Sitovuus rajoittuu sopimussuhteeseen KKO 1984 I 3

Oikeustapaus KKO 1984 I 3 Pankki Raha 1. lainasop. 1. tak.sit.
M  O U kauppa om.pid ulosm.3. takaisinotto 2. Y Ostonrahoitusjärjestely takaussitoumuksineen ja om.pid.ehtoineen Esineen (kuorma-auton) takaisinotto Auton ulosmittaus  takaisinotto sitoi O:n ulosmittausvelkojaa U:ta, koska se oli ajallisesti tapahtunut ennen ulosmittausta

Luottokauppa om.pid.ehdoin jälleenmyyntiä varten
om.pid Sop. X  A  B bf/mf Maahantuoja piirimyyjä ostaja-asiakas Useita eri vaihtoehtoja voi tulla kyseeseen; otetaan esim. uudet rekisteröimättömät autot ja niiden jälleenmyynti om.pid. -> ei sido sivullista B, jos A:lla on ehdosta huolimatta oikeus jo luottoaikana myydä auto edelleen vapaasti -> sitovuus rajoittuu X – A Om.pid. johdosta A:n kompetenssia on rajoitettu -> sitovuus B:n kannalta ratkaistaan KK 11:4 ja 12:4 säännösten pohjalta -> B:n selonotto + es.hall.+bf (X:n lunastusmahdollisuus) Om.pid. johdosta A:n kompetenssia on rajattu -> sitovuuskysymys voidaan ratkaista A:n asemavaltuutuksen avulla -> OikTL 11.1 § sop.+bf (huom. merkitystä ei ole hallinnan saannilla; ei myöskään X:llä lunastusoikeutta) KKO 1986 I 2 -> kielto-oikeus (eli X kieltää luottoaikana myöhemmin luovutuskompetenssin A:lta) -> sen käyttö ei saa aikaan velkojia sitovaa konversiota eli sopimussuhteen muutosta

Oikeustapaus KKO 1992:12 ään. vindikaatiovaatimus
om.pid hall kauppa hall. X  A  B autoliike käyt.autoja autoliike asiakas B:llä ei erit. selonottovelv.,kun hän osti auton autoliikkeestä B:n ei tarvinnut tarkastaa auton rekisteriotetta -> siitä huolimatta bf sop. tehdessään + auton hallinnan saadessaan (KK 11:4 ja 12:4) Autot voidaan luokitella: (1) rekisteröimätön uusi ajoneuvo (asiakirjat + kilvet); (2) esittelyauto (rekisteröity) (3) käytetty auto (rekisteröity)

Luottokauppa om.pid. liittämistä tai valmistamista tms. varten
Sopimussuhde om.pid.ehto ei estä sinänsä ainesosa-/tarpeistosuhteen syntymistä -> koska lähtökohtaisena tavoitteena on omistuk-senyhteisyys pää- ja sivuesineen välillä -> kenen intressissä liittäminen / valmistaminen tapahtuu on oikeudellisesti ratkaisevaa Esimerkki: rautakauppias om.pid. Omakotitalon rakentaja A  B  erottamisoikeus ainesosa/tarpeisto -> ei estä erottamisoikeuden käyttöä A – B relaatiossa Aksessiosaanto -> estää esineen palauttamisen A:lle

2. sivullissuhde Esimerkki KKO 1977 I 4 (ään.16-8) V konkurssivelkojat
tav.toimittaja om.pid konk. urakkasopimus X  A  B  rak.liike As.Oy rakennuttaja palautusvaade om.pid.ehdosta huolimatta oikeus liittää luottoaikana -> * om.pid.ehto ei sido A:n velkojia (nyk. KonkL 5:7) * irt.esine A:n hallussa -> ei palautettavissa -> kuuluvat konk.pesälle * liitetyt objektit kuuluvat B:lle (ks. MK 14:4.1 1-kohdan muk.kirjaus) Välivarastointi X:n lukuun -> ks. KKO 1990:43 * om.pid.ehto sitoo A:n velkojia -> edellyttää selkeää erottamista A:n muusta varallisuudesta -> es. otto vaatii maksua tai vakuutta

Tehtävä IV Monitoimialan yritys Tempus Oy harjoitti mm. autojen ja erilaisten koneiden maahantuontia, myyntiä ja asentamista. Yrityksen toimitusjohtaja haluaa varmistaa seuraavien rahoitus- ja vakuusjärjestelyjen sitovuuden edellytykset silmällä pitäen asiakkaittensa mahdollista konkurssia. (i) Kymmenen uutta henkilöautoa luovutetaan Autoliike Oy:lle jälleenmyyntiä varten omistuksenpidätysehdoin; (ii) teollisuushallia varten toimitetaan Konepaja Ky:lle asennettavaksi siltanosturi omistuksenpidätysehdoin ja (iii) liikeketjun OK Oy:n kanssa tekee myynninrahoitussopimuksen vuodeksi 2014 rahoittaa 10 M€ edestä offset-kirjapainokoneiden myyntiä niin, että riski ostajien maksukyvystä säilyy OK Oy:llä. Selvitä eri rahoitusjärjestelyjen osalta ne oikeudelliset edellytykset, miten ne kukin on tehtävä, jotta järjestely sitoisi sivullisia kuten Tempus Oy:n edellä mainittujen asiakkaiden (Autoliike Oy, Konepaja Ky ja OK Oy) konkurssivelkojia.

Factoringrahoitus Määritelmä: Yrityssaatavan organisoitua rahoitusta säännöllisesti rahoitusyhtiön tarjoamana palveluna -> rahoitussopimus (puitesop.) Esimerkkikuvaus: rahoittaja rah.sop. 1. myyjäyrit. Velkojat R   M V  laskujen kopiot laskut + denuntiaatio leimasimella 2. Maksut 3. O1 O2 O3 On ostajia M:n saatavat O1:ltä jne. siirretään R:lle rahoitettavaksi Juridisesti kyse saatavan panttauksesta rahoitusluoton vakuudeksi M vastaa luottoriskistä eli ostajien maksukyvyttömyydestä R:aa kohtaan Näin silloin,kun R ei osta laskusaatavaa, vaan ottaa sen vakuudeksi

Esimerkki: tehdasyr. tilisuhde 1. konkurssi velkojat
T <  Y V   rahoitussop Laskuja 3. maksut O1 O2 O3 On ostajia Saatavan siirto maksuksi TakSL 10 § Vakuus vanhasta velasta, jonka yhteydessä ei ole sovittu vakuudesta TakSL 14 §

Esimerkki: rahoittaja 1. rah.sopimus myyjäyritys
R <  M  kauppa 2. laskujen kopiot laskut reklam. 1M.euron siirtoilmoitus laskuja O ostaja konk. R:n huolenpitovelvollisuus O:n väitteentekomahdollisuus R:aa kohtaan VKL 27 § O:n kuittausmahdollisuus R:aa kohtaan VKL 28 §

Factoringrahoitus on erotettava:
Laskusaatavan kaupasta Tällöin luovutuksensaajalla (R) on luottoriski 2. Saatavan siirrosta maksuksi ks. VKL 9.2 § -> siirtäjällä vastuu saamisoikeuden pätevyydestä,ei hyvyydestä Ks. TakSL 10 § -> epätavallinen maksuväline -> peräytettävissä Saatavan siirto perimistoimeksiantona -> perintätoimisto suorittaa perinnän omissa nimissään päämiehen lukuun

Siirtoilmoitus laskussa
Laskussa leimasimella suoritettu siirto on hyväksytty KKO:n käytännössä (KKO 1982 II 77) VKL 31.1 §:n mukainen laskusaatavien siirto R:lle sitoo M:n velkojia O:n maksusuoja (VKL 29 §) O:n kuittausmahdollisuus (VKL 28 §) O:n väitteentekomahdollisuus (VKL 27 §) Takaisinsaantimahdollisuus ks.TakSL 14 §

Vientifactoring Rahoituksen kulku esimerkin avulla: Suomi Ranska
viejä V  O ostaja  5. rahoittaja R 5. RE rahoittajan edustaja 1.   V neuvottelee R:n kanssa ostajistaan. R selvittää ostajien maksukyvyn RE:n välityksellä. R ja V tekevät vientifactoringsopimuksen. R myöntää V:lle euromääräisen rahoituslimiitin. V toimittaa tavarat O:lle. V laskuttaa O:ia siirtoleimatuilla laskuilla ja lähettää laskujäljennökset R:lle. R maksaa 80 % luottoriskirajan piiriin hyväksytyistä laskujen summista. O:at maksavat laskunsa RE:lle, joka siirtää maksut R:lle. R tilittää V:lle loput 20 % (väh.kulut + palkkio).Ellei O ole maksukykyinen-> ostajamaan RE maksaa summan R:lle ja tämä edelleen V:lle; ts. vientifactoringissä luottoriskin kantaa viime kädessä ostajamaan rahoittajayhtiö (RE) !

Myyntikomissio 1/2 Tavaran myyntiä komissionsaajan nimissä komissionantajan lukuun Esimerkkikuvaus: komissiosuhde konk. kauppa M  E > A maahantuoja piirimyyjä asiakas komissiovarasto myyntiin tarkoitettu tavara palautuu ks. KonkL 5:6 ->sivulliselle kuuluva om.->ei konk. M ---- E - ei kauppaa E A -> kauppa M:n lukuun E:n nimissä M:llä on myyntitulosintressi -> raha ei liiku ennen kauppaa E:llä on esineen palautusoikeus  palautusvelvollisuus M:n kannalta palautusoikeus on oltava todellinen (= palautusriski M:llä) -> ts. ei saa asettaa sopimuksessa sellaisia ehtoja, jotka estävät tosiasiallisesti palautuksen Edustajalla on oikeus palkkioon (provisio) kauppahinnasta

Myyntikomissio 2/2 Päämiehen kannalta myyntikomission etuja:
Luottoriskin välttäminen -> omistusoikeus myytävään esineeseen ei tule edustajalle-> kaupassa om.oik. siirtyy suoraan komissionantajalta asiakkaalle Myytävien tuotteiden vapaa ohjaaminen edustajalta toiselle Edustajan kannalta etuja: Myytäväksi tarkoitetun objektin palautusoikeus Arvopaperien kom.kaupassa kurssiriskien välttäminen Käytetyn tavaran kaupassa estää ryhtymästä varastetun tavaran myyntiin (ks. RVA 11 §)

Tanskalaismallinen konsignaatio
Tanskalainen malli: Syntynyt Saksan om.pid.ehtokäytännön johdosta maahantuoja piirimyyjä asiakas M  O  A luottok.om.pid. Kaupintavarasto KonkL 5:7.2 O:lla on oikeus myydä luottoaikana Maksun tilitysvelvollisuus jälleenmyynnin jälkeen (M:n myyntitulosintressi) M:llä tarkastusoikeus O:n kaupintavarastoon ja kirjanpitoon O:lla on palautusoikeus Palautusriski on todellinen M:n kannalta  em. edellytyksillä om.pid. sitoisi sivullisia  Suomessa on epäiltävää, sitooko om.pid.ehto sivullisia -> tulisi käyttää mieluummin myyntikomissiota

2. Ruotsalaismallinen luottokonsignaatio
maahantuoja/valmistaja (piiri)myyjä asiakas M  O  A 1. toimitus (talletus) tilaus   2. osto-optio/-velv kauppa kaupintavarasto KonkL 5:6 Ennen O:n osto-option käyttöä  O:lla on palautusoikeus/-velvollisuus  M:llä on erottamisoikeus O:n konkurssissa * Epäilemättä ruotsalaismalli voidaan hyväksyä Suomessa

Tehtävä V: Case-tarkastelua
Myynninrahoituksen ja ostonrahoituksen erottaminen toisistaan silmällä pitäen sivullisia selvitä: miten myyntikomissio ja konsignaatio eroavat luottokaupasta omistuksenpid.ehdoin? Entä konsignaation ja myyntikomission erot Luottokauppa om.pid. ostajan konkurssissa ja ulosotossa, joka kohdistuu em. esineeseen Myyntikomissio/konsignaatio silmällä pitäen välihenkilön (kauppiaan) konkurssia

Tehtävä VI Liikemies Antti L toimitti lämpöpumppuja Energia Oy:lle myyntiä varten. Energia Oy asetettiin sittemmin konkurssiin, jolloin Antti väitti, että kyse oli ollut myyntikomissiosta ja hän vaati saada palautetuksi ne toimittamansa lämpöpumput, jotka yhä olivat Energia Oy:n varastossa. Konkurssipesän hoitaja katsoi, ettei kyse voinut olla myyntikomissiosta, koska Energia Oy:llä oli oikeus ostaa lämpöpumput ennen edelleen myyntiä. Selvitä mitä Antin tulee näyttää osoittaakseen, että kyse on Energia Oy:n konkurssivelkojia sitovasta myyntikomissiosta ja joka tapauksessa konkurssipesää sitovasta järjestelystä ja mitä muuta pitää täyttyä pumppujen palauttamiseksi?

Leasingrahoituksen käytettävyys
Lähtökohtia Rahoitusyhtiöiden luottokanta miljardia euroa, josta leasingrahoituksen osuus vajaat 4 miljardia euroa Perusfunktiota: rahoitusmuoto, johon liittyy turvaava elementti verosuunnittelun keino -> kuka tekee poistot ja kuka tekee verovähennykset; IFRS-kirjanpitokäytäntö Joustavuus Antaa mahdollisuuden keskittyä ydinosaamiseen ja sen rahoitukseen kansainvälisessä yritystoiminnassa mahdollistaa turvaavat järjestelyt

2. Leasingtoiminnan eri tyypit
Investointipäätös -> rahoitusvaihtoehtojen valinta tapauskohtaisesti arvioiden: Osto vai vuokraus ja mikä vuokrausmuoto Operatiivinen leasing (tavallinen esinevuokraus) Rahoitusleasing sale and lease back partner leasing hyvitysleasing cross-border leasing (douple-dip;triple dip)

Rahoitusleasing leasing(vuokra)sopimus
Leasingyhtiö  Y yritys rahoittaja R kauppasopimus tavaran toimitus M myyjä Kolmikantajärjestely: M – Y - R Ulkopuolinen rahoittaja/in house yhtiö Yritys valitsee tavaran toimittajan ja vuokrausobjektin eli hankintaneuvottelut käydään M:n ja Y:n välillä Myyjällä normaali vastuu KL:n mukaan Yrityksellä tarkastus- ja maksuvelvollisuus

Rahoitusleasing-esimerkki:
rahoittaja es.om.oik. vakuus vuokralleantaja R (2.tak.ostosop.) vuokrasop Oikeuskäytännöstä ks. KKO 1997:130 ja 2. kauppa 5. vuokraerät (2-10v) KKO 2008:53 Myyjä hankintaneuvottelut Asiakas M <  Y Yritys  4. tavaran toimitus X V Ns.oik.omistaja ulosm.vja/konk.vja -> R:n om.oik. -> esine erotettavissa Y:n Kohde yleensä irtain esine konkurssissa eikä vuokraes. ulosmitattav. - yksilöinti - erotettavuus - ainesosa/tarpeisto/aksessio Laatuvirhe -> myyjän normaali vastuu Y:tä, jolle on vuokrasopimuksessa siirretty ostajan oikeudet Oikeudellinen virhe -> vastuu rahoittajalla vuokralleantajana, jollei poissuljettu selkeästi Laitteen vahingoittuminen -> vastuu asiakkaalla Laite sopimaton > vastuu asiakkaalla Laite korjattavana > vastuu vuokranmaksusta asiakkaalla Vuokrasopimus ei ole purettavissa/irtisanottavissa perusvuokrakautena -> rahoituselementti

Rahoitusleasingvuokrakauden päättyminen
Vuokrakausi on kiinteä, esim v; ei vuokrasopimuksen irtisanomisoikeutta eikä purkuoikeutta vuokralleottajalla -> vuokralleottajan on käännyttävä myyjän puoleen virhe-tapauksissa -> hinnanalennus, vahingonkorvaus tai kauppasopi-muksen purku, jos virhe on olennainen (KKO 1997:130 ja 2008:53-> KKO sovelsi irtaimen esineen vuokraa) Vuokrakausi päättyy -> vaihtoehtoja: (1) esineen palautus M:lle takaisinostosopimuksen nojalla (2) jatkovuokraus huomattavasti alennetulla vuokralla (1/12 osa tai 1/6 osa tosin maksettuna etukäteen) (3) osto-optio mahdollinen, jos se on aito; vrt. OsamKL 1.2 § peitelty osamaksukauppa

Hyvitysleasing Käytössä erityisesti kulkuneuvojen rahoituksen yhteydessä Rahoittaja R e autoleasingsop. 2 v e + toimitus:auto rah.kulut Myyjä M  V vuokralleottaja Sovitaan 2 vuoden vuokrakaudesta Jäännösarvo euroa 2 vuoden päästä auto myydään sivulliselle markkinahintaan e 19500 e – e = 3500 e  V:lle Jos hinta on e, niin V:n on maksettava R:lle 3000 euroa

Rahoitusleasing kuluttajalle
Rahoittaja tak.otto kauppa rah.sop leasingsop. Valmistaja kuluttaja-asiakas tav.toim tav.toim. vähittäiskauppias Kuluttajansuojalaki 7 luku (KSL) - säännökset kulutusluotosta Jäännösarvo (esim. 7 % hankintahinnasta) Ei tarkoitusta alun alkaen, että kuluttajasta esineen omistaja Leasingsopimus täyttyy, jos - vuokrakautta jatketaan halvemmalla (1/12) - vuokraobjekti palautuu myyjälle tak.ostosopimuksen perusteella - asiakkaalle myönnetään aito osto-optio käyvästä jäännöshinnasta

Leasingsopimus ja sen panttaus rahoitusyhtiön luotonantajalle
R rahoittaja laina + vuokrasop. panttaus R:lle maksuliikenne denuntiaatio eli panttausilmoitus leasingyhtiö kauppa leasingvuokraus M 1-n  asiakas-vuokralleottaja Kokonaisvaltainen tarkastelu:Intressitahot ja riskipositiot pantataan -> leasingsopimukseen perustuvat vuokrasaatavat + mahdollisesti itse vuokrakohde (VKL 31.1 § den. + KK 10:1.2) -> riittää, että sovelletaan denuntiaation osalta VKL 31.1 §:n säännöstä

Vuokraussopimusten rahoitus
Rahoittaja Yr.kiin.vja  asiakas  vuokralle- vuokralleantaja ottaja Asiakas ja rahoittaja tekevät rah.sop. Vuokralleantaja tekee vuokralleottajan kanssa vuokraussopimuksen Vuokralleantaja siirtää sopimuksen rahoittajalle luototettavaksi Rahoittaja maksaa vuokrasaatavan rahoitusosuuden korolla vähennettynä Rahoittaja tekee vuokraussopimuksen siirtoilm.vuokralleottajalle Vuokralleottaja maksaa vuokraerät sop. mukaisesti rahoittajalle VKL 3 luku vuokrasaatavan osalta Vuokrasaatavan panttaus + es. tak.otto-oik. ja pantti-/pid.oik. Yrityskiinnityksen merkitys: YrKiinL 4.3 § panttauskielto -> on voimassa yrityskiinnitysvelkojan hyväksi vuokraobjektin osalta

Cross-border leasing Kuvio 1: Suomi Kiina leasingsop.
Rahoitusyhtiö  Yritys B kauppa Yritys A toimitus käytetään hyväksi eri valtioiden erilaista verolainsäädäntöä - esim. poistot tehdään molemmissa maissa tai arvonlisäveroa ei peritä

Kuvio 2: Suomi Cayman Islands 1. kauppa
Yritys A  Leasingyhtiö 2. leasing  * Sale and lease back Käytetään hyväksi eri valtioiden erilaista verolainsäädäntöä - poistot tehdään molemmissa maissa - arvonlisäveroa ei peritä

Partnership (tax shelter)
Rahoitusyhtiö laina kauppa vuokra Myyjä  Yritys A  Yritys B Yritys A ja B muodollisesti itsenäisiä yhtiöitä A ja B kuuluvat samaan konserniin tai ainakin samaan taloudelliseen etupiiriin Verosuunnittelu - arvonlisäveron vähennykset - investointivaraukset - A: poistot + korkovähennykset - B: maksetut vuokramaksut Verottaja voi puuttua järjestelyyn, jos se on tehty vain verotusta varten

Kansainvälinen leasing
Suomi Ranska kauppa leasing Vientiyritys ----- Rah.yht  yritys Suomi Ranska kauppa leasing vientiyritys  Rah.yht  yritys tr.yhtiö Selvitettävää yksityisoikeus: Onko erityislainsäädäntöä? Kirjaamismahdollisuus/-pakko Lupamenettely Leasing/osamaksukauppa Ainesosa-/tarpeistokysymys Pakkotäytäntöönpano

jatkuu Rahoitusyhtiön omistajanvastuu Tuotevastuu Ympäristövastuu
Vuokralleottajan maksuvelvollisuuden laajuus ja sitovuus Verolainsäädäntö ja käytäntö sekä kirjanpitolainsäädäntö; IFRS Muodollinen / materiaalinen omistusoikeus/ poistot Arvonlisäverokysymykset Onko leasingvuokralleantaja vieraan valtion sisällä pysyvästi / veroetuja Royalti / vero Kahdenväliset verosopimukset

jatkuu Huomioon otettavia seikkoja: Verotusta koskevat riskit:
douple-dip kumpikin osapuoli kantaa oman riskin Ruotsin korkeimman hallinto-oikeuden päätös nr ann > taloudellinen omistus KHO 1990 T 692 -> juridinen omistus Omistusoikeuden suoja / vakuusriski Juridiset riskit: rajanveto leasing / osamaksukauppa osto-optio (Keskusveroltk 177/1997) ostovelvollisuus automaattinen omistajanvaihdos alennettu vuokra (1/12) Lainvalintakysymys (kansainvälisen yksityisoikeuden säännöt) Projektin riskit-> taloudelliset ja poliittiset riskit

Leasingvaihtoehdon edut ja haitat
Ei omaa käsirahaosuutta Ei erillistä reaalivakuutta Joustavuus ja nopeus Pääoman hankinta kalliimpaa Leasingobjektin jälkiarvon hyödyntäminen Yrityksen taloudellinen balanssi likviditeetti vakavaraisuus Verotusvaikutukset poistot / vuokranmaksut Leasingsopimus ei irtisanottavissa eikä purettavissa kesken sop. sopimusvapaus Investointikohteen uusiminen Yritystoiminta rationaalista käyttämällä standardisoituja leasingpalveluja

Cross-border leasing osana projektirahoitusta
Vakuudet: - reaaliom. pant. - urakka/kaup.sop.siirto - leasingsop.siirto vuokra Joint venture Rahoittaja  Leasing- < Myyjä/ takaus antaja kauppa tehdas leasingvuokrat Takauksia ____________________ valtioiden raja Projektin osakkaat Projektiyhtiö Vuokralleottaja tuote Agentti Ostajat

Sale and lease back 1. kauppa ----------------
Leasingyhtiö vuokra Yritys es.hallinta /sijoittaja  (3. puitesopimus)   Yleensä kaksiasianosaissuhde: vakuustarkoitus / ulkoistamistarkoitus Käyttöpääomanhankintaa silloin, kun järjestelyä käytetään vakuustarkoituk. Verosuunnittelun väline esim. silloin kun ostaja on samaan konserniin kuuluva -> aito kauppa ja aito vuokraus -> ostaja tekee poistot ja myyjä vuokrien vähennykset True sale -> omistajanvaihdos ja käypä hinta / vakuusluovutus -> ei omistajanvaihdostarkoitusta eikä yleensä käypää hintaa, vaan se määräy- tyy yrityksen tarvitseman luoton määrän perusteella - OikTL 37 § lex commissoria –kielto eli menettämiskielto ainesosa/tarpeisto / MK 14:4.1->onko mahdollinen, koska es. on yrityksessä Sovelletaanko panttausta koskevia säännöksiä? vai jäsennetäänkö vakuusluovutus itsenäiseksi vakuuskeinoksi -> merkitystä, jos Y konkurssiin

Kiinteistöleasing 1. kauppa -----------------
Rahoittaja vuokra Kiinteistön  omistaja/myyjä ( 3. osto-optio)  Kiinteistöleasing rahoitusvaihtoehtona - kauppa markkinahintaan -> ostajana rahoitusyhtiö tms. - vuokra sisältää koron - tak.osto myyntihintaan (MK 2:11 kielletyt ehdot) - kiinteistö arvopaperistettava -> K Oy / As.Oy Kiinteistöleasing ulkoistamiskeinona - kauppa markkinahintaan -> ostajana kiinteistösijoittaja - vuokra käypään vuokratasoon pitkäaikaisella sopimuksella (10-25v) - ei välttämättä sisällä osto-optiota - juridiset kysymykset koskevat LHVL:n pakottavien säännösten soveltamista

Esineoikeudellisia kysymyksiä
Leasingvuokranantajan kannalta keskeisiä asioita ovat: Vuokraobjekti on yksilöity Vuokraobjekti säilyttää erotettavuutensa koko vuokrausajan vuokralleottajan muusta samanlaisesta varallisuudesta Vuokraobjekti säilyy irtaimena esineenä; esine ei saa joutua aksessiosaannon kohteeksi MK 14:4.1:n 1 kohta on asettanut leasingin samaan asemaan kuin luottokaupan om.pid.ehdoin taikka tak.ottoehdoin; tämä voi merkitä sitä,ettei leasingsopimus itsessään enää estäisi ainesosa-/tarpeistosuhteen syntymistä kuten tähän asti KKO on käytännössään vahvistanut (ks. KKO 1996:130) Leasingsopimus on laadittava huolellisesti niin, ettei sopimukseen sovelleta OsamKL:n säännöksiä (ks. OsamKL 1.2 §); ja Vuokralleantajan omistusoikeus vuokraobjektiin on säilynyt muuttumattomana -> ”kauppa rikkoo vuokran ” –periaatteen merkitys Ajankohtainen kysymys -> MK 14:4.1 1-kohta -> sale and lease back -> onko kirjausmahdollisuutta? -> onko kirjaus välttämätön? -> sivullissitovuus -> KKO lupa 2012:100

Tehtävä VII : Case-tarkastelua
Kirjapaino Oy haluaa tehdä investoinnin uudesta kirjapainokoneesta Se päättää hankkia koneen laitteistoineen rahoitusleasingjärjestelyin vaihtoehdon ollessa luottokauppa omistuksenpidätysehdoin Laitetoimittaja Oy myy kirjapainokoneen Rahoitus Oy:lle, joka tekee koneesta normaalin rahoitusleasingvuokra-sopimuksen vakioehtoineen Selvitä: onko sopimus kirjattavissa ja millä edellytyksillä Selvitä: miten irtaimen vuokrasopimus eroaa rahoitus-leasingtarkoituksessa tehdystä vuokrasopimuksesta Miten vuokralleottaja voi päästä oikeuksiinsa, jos hankittu kone ei ole sopimuksen mukainen

MK 14 luvun mukaiset vakuusjärjestelyt
Lähtökohtia Vakuusobjektin ulottuvuus ainesosan ja tarpeiston määrittäminen (MK 14:5) Määräalan hyväksikäyttö suoraan vakuutena (MK 16:1) Maapohjan ja rakennuksen/rakennelman hajautus eri käsiin verotuksellisista ja/tai liiketaloudellisista syistä (MK 14:4.1 2k) Kone-/laitetoimittajan oikeuden kirjaus kiinteistöön (MK 14:4.1 1-kohta) Murto-osakiinnitysten vakuuspohjan määrittäminen ja parantaminen sallimalla yhteisomistajien /yhteishaltijoiden keskinäisten hallinnanjakosopimusten kirjaus (MK 14:3) Kiinteistöllä ainesosa-/tarpeistosuhteessa olevan koneen/lait-teen sale and lease back –muodossa tapahtuva transaktio (MK 14:4.1 kohta) Yhtymystilanteet yksiin käsiin (MK 19:6) -> omistusoikeus ja vuokraoikeus

Keinovalikoima Ainesosan / tarpeiston määrittäminen (MK 14:4 ja 5) Määräalan oikeudellisen statuksen tarkistaminen (MK 15:1 ja 16:1) Erityisten oikeuksien laajentaminen (MK 14 luku) Kirjaamisjärjestelmän hyödyntäminen Tiettyjen toimintojen kieltäminen (MK 2:11)

2. Erityisen oikeuden käsitteestä maakaaressa
Ei materiaalisia säännöksiä MK:ssa Kirjaamiseen liittyvät normit MK 10:2 -> sopimukseen perustuva oikeus käyttää toisen omistamaa kiinteistöä kirjataan erityisenä oikeutena Erityisellä oikeudella tarkoitetaan: MK 14:1:n mukaisia kirjattavia oikeuksia: vuokraoikeus tai muu käyttöoikeus; eläkeoikeus; metsänhakkuuoikeus; ja oikeus ottaa maa-aineksia tai kaivoskivennäisiä taikka muu näihin rinnastettava irrottamisoikeus MK 14:2:n mukaisia kirjaamisvelvollisia oikeuksia: siirtokelpoinen käyttöoikeus, joka varustettavissa vuokra-laisen rakennuksilla MK 14 luvun mukaan kirjaamiskelpoisia muita kuin 14:1:n mukaisia oikeuksia ja Muita MK:n mukaan kirjaamiskelvottomia oikeuksia

3. MK 14:1:n mukaan kirjattavat erityiset oikeudet
1. Vuokraoikeus tai muu käyttöoikeus (määräaikainen max 100 v) 2. Eläkeoikeus (max eliniäksi) 3. Metsänhakkuuoikeus (max 5 v) 4. Oikeus ottaa maa-aineksia tai kaivoskivennäisiä taikka muu näihin verrattava irrottamisoikeus (max 50 v) MK 3:7 -> MK 14:1:n erit.oik. sitoo myöhempää luovutuksensaajaa (pääsääntö) -> poikkeussääntönä luov.saajan vilpittömän mielen suoja + lh ja 14:7 -> lh:n oik.vaik. Keskenään samanarvoisia oikeuksia omaisuuden vaihdannassa Lähtökohtainen sitovuussääntö MK 3:7 Ekstinktio MK 13:3 -> sekundus on bf + hakee lh ensin Saantosuoja MK 13:4.2 -> lh luovuttajalla ja saaja on bf sop. koskeeko kaikkia erityisiä oikeuksia? vai ainoastaan MK 14:1:ssä tarkoitettuja erityisiä oikeuksia

4. MK 14:2:n mukaiset kirjaamisvelvolliset erit. oikeudet
MK 14:2:ssa tarkoitetut oikeudet verrattavissa omistusoikeuteen esineoikeudellisen suojan saannin suhteen -> kirjaamisvelvollisuus määräajassa eli 6 kk MK 14:2:n mukainen oikeus -> siirtokelpoinen vuokraoikeus ja vuokra-alueella olevat vuokramiehen rakennukset saavat saantosuojaa erityisen oikeuden oikeata haltijaa kohtaan (MK 14:7.3) Varainsiirtovelvollisuus -> huom! myös rakennuksen osalta, vaikka se myytäisiin erikseen vuokramiehelle, koska rakennus jää paikoilleen Vakuuskäyttö kuten kiinteistön omistusoikeuden osalta -> vuokraoikeus on ensin kirjattava ao. kiinteistöön -> sen jälkeen voi hakea kiinnityksiä vuokraoikeuteen -> panttikirjan hallinta luovutettava panttivelkojalle -> panttioikeuden kohteena vuokraoikeus rakennuksineen Mahdollisuus sähköiseen panttikirjaan viimeistään vuonna 2015 vapaaehtoisesti ja vaihtoehtoisesti -> käytössä > kirjaus saajasta korvaa panttikirjan tradition pantinsaajalle

5. Vakuusobjektin ulottuvuus
Kysymys ainesosan ja tarpeiston määrittämisestä - ainesosan ja tarpeiston käsitteitä ei ole laissa määritelty, mutta edellytetään tunnetuksi tavanomaisoikeudellisesti Kirjaamismahdollisuuden hyväksikäyttö Uudet kirjaustyypit: Sopimus kiinteistön hallinnan jakamisesta (MK 14:3) Rakennusta tai laitetta koskevan oikeuden kirjaus (MK 14:4) Ainesosan ja tarpeiston määritys (MK 14:5)

6. Rakentajan ja kone-/laitetoimittajan oikeuden kirjaus
MK 14:4.1 1-kohta X– om.pid. --> A  B konk.velkoja Kirjauksella sivullissitovuus -> kirjauksen merkitys vain sivullissuhteissa Selvitettävä: irtain esine vai ainesosa / tarpeisto faktisten edellytysten osalta (tekn.taloud. pysyvä) vaiko aksessiosaanto Lainkohdassa on asetettu samaan asemaan omistuksenpidätys- ehto, takaisinottoehto ja leasing ja siihen verrattava Kirjaus tuottaa hakemuspäivän mukaisen etusijan-> ei estä ainesosa-/tarpeistosuhteen tai aksession syntymistä KKO 1996:130 -> rahoitusyhtiölle kuuluva teollisuushalli ei kuulunut kiinteistöön -> ei kiinteistön huutokaupan kohteeseen kuuluva, vaan irtainta sivulliselle kuuluvaa Ei mahdollista sale and lease back –kirjausta sananmukainen tulkinta -> reaaliset argumentit eivät aseta esteitä kirjaukselle

Esimerkki MK 14:4.1 1-kohta Toimittaja om.pid. Yritys luov.saaja
leasing pantinsaaja tai A:n konkurssivelkoja X  A  B elinkeinotoim.käyt Kirjattavissa Kiint.käyttötark.palv A A:n suostumuksella rakennus, rakennelma A:n kiinteistön lh- ja kiinnitysrekisteriin kone tai laite Muulle kuin kiint.om. kuuluva oikeus Sov. ennen hall.luov. X A sopimussuhde -> kirjauksella ei merkitystä -> sop.rik. -> esine palautettavissa X:lle Aksessiosaanto -> kirjaus ei estä aksession syntymistä -> liitetty esine kuuluu A:n kiinteistöön Sivullissuhteet X ---- B  kirjauksella hakupäivän mukainen etusija, ellei muuta haettu ja saatu esim velkoja V eur 2. velkoja V eur 3. X:n hyväksi om.pid. kirjaus max 5 vuotta -> ei voi jatkaa 4. velkoja V eur

jatkuu MK 14:4.1:n 1-kohdan mukainen oikeuden haltijan asema voi tosiasiallisesti muodostua pakkotäytäntöönpanossa heikoksi, jos etusijajärjestyksessä edellä on kiinteistön panttivelkojia Kirjaus ei estä ainesosa-/tarpeistosuhteen syntymistä eikä myöskään suojaa aksessiosaannolta Pyrittävä saamaan kirjaus ensimmäiselle etusijalle; tarvitaan muiden velkojien suostumus, joiden asema heikkenisi Kirjaus sinänsä ei estä vilpittömän mielen saantoa KK 11:4 ja 12:4:n pohjalta pelkästään laitetta edelleen luovutettaessa Kun kiinteistö luovutetaan -> sitoo kirjattu oikeus luovutuksensaajaa X:n kirjaamiskelpoiseen oikeuteen sovelletaan MK 3:8:n säännöstä niin kauan kuin kirjausta ei ole tehty eli sivullisen tieto oikeudesta toimii sitovuusperusteena -> kyse ei ole siten vilpittömän mielen saannosta, jossa lähdetään siitä, että oikeus lähtökohtaisesti sitoo ja sivullisen vilpitön mieli voi katkaista sitovuuden eli tapahtuu ekstinktio (MK 3:7)

jatkuu Esimerkki MK 3:8: X  A  B tosiallinen 1.om.pid./ kiinteistön luovutus tieto/ei-tieto leasing om.pid./ kirj.kelp leasing Kirjauksen merkitys -> vahvistaa X:n asemaa ks. MK 7:3 de facto -> luov.saajan (B) tiedossa seur. arkipäivänä Teoreettinen ongelma MK:n systematiikan kannalta Ks. MK 3:7 ja 3:8 sekä MK 14:7 ja 14:8 MK 3:7 ->lähtökohtainen sivullissitovuus/ ekstinktio bf MK 3:8 ->lähtökohtainen sitomattomuus / tieto-> sitovuus

7.Maapohjan ja siihen kuuluvan esineen hajauttaminen eri käsiin
Vakuusobjektin ulottuvuutta koskevat kysymykset VarVL 5.1 §:n 3-kohta Elinkeinotoimintaan, kiinteistön käyttötarkoitusta palveleva rakennus, rakennelma, kone tai laite voidaan kirjata käyttöoikeuteen kuuluvaksi (MK 14:4.1 2-kohta ja 19:7) Kirjauksella rakennuksen omistusoikeuden ja kiinteistön omistusoikeuden ainesosasuhde katkeaa ja syntyy ainesosasuhde rakennuksen omistusoikeuden ja maapohjan käyttöoikeuden välille Luovutetun esineen osalta kirjaus tehdään vain parhaalle etusijalle kiinteistöön ja käyttöoikeuteen (MK 14:8.2) Ongelmaksi muodostuu se, että käyttöoikeuden osalta kirjausta ei vaadita tehtäväksi parhaalle etusijalle, vaan normaalisti hakupäivän mukaiselle sijalle; luonnollisesti tulee vaatia myös käyttöoikeuden osalta samaa etusijaa

jatkuu Normaalisti syntyy kaksi itsenäistä vakuuskohdetta:
Maapohjan omistajan käytettävissä: (1) Kiinteistön omistusoikeus ilman luovutettua rakennusta - kiinteistön omistaja voi rakentaa uusia rakennuksia, jos on käyttämätöntä rakennusoikeutta ja maapohjaa käytettävissä (vuokra-alue ei käsitä koko kiinteistöä) -> kuuluvat kiinteistöön Maapohjan vuokramiehen käytettävissä: (2) MK 14:2:ssa tarkoitettu siirtokelpoinen käyttöoikeus rakennuksineen, joka on kirjattu kuulumaan käyttöoikeuteen Vuokraoikeuden kohteena joko kiinteistö tai lainhuudatettu määräala taikka MK 14:2:n mukainen käyttöoikeus Käytännössä sanotunlainen järjestely on mahdollista juuri konsernisuhteessa olevien yritysten kohdalla, kun molemmilla on sama rahoittaja, jonka suostumus tarvitaan järjestelyyn -> esim. yhtiö ja tämän eläkesäätiö -> verosuunnittelua ja liiketaloudellisia ratkaisuja -> maanvuokra + rakennus säätiölle ja säätiöltä takaisin liikehuoneiston vuokraus yhtiölle

Esimerkki MK 14:4.1:n 2-kohta
maapohjan vuokra A  B Maap. rakennuksen kauppa maapohjan om  vuokramies > Lh MK 14:2 kiinnitys A Vuokraoikeus ja kiinteistö rakennuksen omistusoikeus pantti > kirjataan parhaalle etusijalle (MK 14:8.2) B > kiinnitys vuokraoikeuteen rakennuksineen > panttikohde Kirjaus katkaisee rakennuksen ainesosasuhteen maapohjan omistusoikeuteen Ongelma vuokraoikeuden kirjauksen etusija Ks. MK 14:8.2 ja 14:10 esim: rakennuksen om.oik.kirjaus 2. kiinteistöpantti eur 3. vuokraoikeuden kirjaus 4. kiinteistöpantti eur Kiinteistö (A) ja vuokraoikeus rakennuksineen (B) itsenäisiä ulosmittauskohteita

8. Yhteisomistajien hallinnanjakosopimus
Määräosan kiinnitys (MK 16:1 ja 2)->murtoluvun osoittamaan osuuteen koko kiinteistöstä -> ei reaaliseen alueeseen Pakkorealisointivaihe - kohdentaminen Hallinnanjakosopimuksen kirjaamismahdollisuus (MK 14:3) Hallinnanjakosopimuksen sisältö: Kiinteistön alueen hallinnan jako riittääkö pelkän rakennuksen hallinnan jako? Esim. kaksikerroksinen omakotitalo, jossa talon hallinta on jaettu kerroksien mukaan maapohjan ollessa yhteishallinnassa Muut määräykset Sopimuksen voimaantulo, kesto, lopettaminen Mitä kirjaus koskee? Kirjauksen ulottuvuus -> oikeus / sopimus Rakennusten jakaminen halutulla tavalla Jätehuolto, teiden kunnossapito, leikkialueet, puiden kaataminen, hallinnon järjestäminen tms.

jatkuu Hallinnanjakosopimuksen laatimisesta
Ei pysyvä -> max 100 v / toistaiseksi Määräys irtisanomisesta Purkuperusteet Voidaan kirjata vain parhaalle etusijalle Kirjauksen edellytyksenä tarvittavat suostumukset Koko kiinteistöön vahvistettujen kiinnitysten kohtalo Kirjatun sopimuksen sitovuus -> sitoo sivullisia Hallinnanjakosopimus -> väline suunnitella asemakaava-alueella tontin tehokasta käyttöä rakennustoimintaan asemakaavaa sivuuttamatta -> eivät saa olla keskenään ristiriidassa

Kirvesvarsitontti Esim. A ja B -> A:lla om.kotitalo -> myy rakennuspaikan tontin perältä + autopaik. kiinteistön murto-osakaupalla + hall.jakos. B A B

Esimerkki MK 14:3 hallinnanjakosopimus
1/3 lh A   B 2/3 lh > kiin A B > kiin. > panttioik > panttioikeus murto-osaan 2/3 murto-os. Hallinnanjakosopimuksen kesto - toistaiseksi / enint. 100 v ex analogia MVL 52.1 § Maapohjan ja rakennuksen yhteys/ainesosasuhde Hallinnanjakosopimuksen sisältö? - kohde on oltava ainakin osaksi kiinteistö, määräala tai siirtokelpoinen ja kirjattu vuokraoikeus -> hallintarajasta voidaan määrätä sopimuksin (esim. ½ ja ½ eikä 1/3 ja 2/3, kuten omistus) sopimusvapauden perusteella - kesto, irtisanomis- ja purkuperusteet, hallinto yms. Kirjausmahdollisuus vain parhaalle etusijalle (MK 14:8.2) Sitooko hallinnanjakosopimuksen kirjaus kaikki ehdot? MK 3:8, vaikka oikeus on kirjauskelpoinen; lähtökohtana sitomattomuus-sääntö > tieto synnyttää sitovuuden > kirjaus vahvistaa asemia (MK 7:3)

9. Kiinteistön omistaja määrittää vakuusobjektin ulottuvuuden
MK 14:5 Kirjauksen avulla kiinteistön omistaja voi määrittää kiinteistö-/yrityskiinnityksen vakuuspohjaa eli kuuluvatko tietyt yksilöidyt koneet ja laitteet kiinteistöön (kiinteistökiinnityksen piiriin) vai ovatko irtaimia (yrityskiinnityksen piiriin) Kirjausperusteena: Kiinteistön omistajan omistama tai myöhemmin saama Elinkeinotoiminnassa käytettävä Kiinteistöllä pysyvästi sijaitseva laite tai kone; eivät varaosat eivätkä kulkuvälineet, esim. trukit Yksilöity tai lajiltaan määritelty Esimerkiksi paperitehdas tai kirjapaino taikka saha, ylipäänsä prosessiteollisuudessa voi tulla käytännössä kysymykseen -> esim. paperikone kuuluu kiinteistöön ja kiinteistökiinnityksen piiriin taikka sahakiinteistöllä oleva iso vannesaha ei kuulu kiinteistöön ja kuuluu siten yrityskiinnityksen piiriin

jatkuu Kiinteistön omistajan ilmoitus siitä, että hänen omistamansa kone/laite Ei kuulu kiinteistöön, vaikka se olisikin kiinteistön ainesosa / tarpeisto Kuuluu kiinteistöön, vaikka se ei olisi kiinteistön ainesosa / tarpeisto Omistaja toimii oman mielikuvan varassa Aksessiosaanto -> kirjaus ei estä -> kone/laite kuuluu kiinteistöön Kirjauksen kohteena kiinteistö, lainhuudatettu määräala tai siirtokelpoinen kirjattu käyttöoikeus Kirjaus vain parhaalle etusijalle (MK 14:8.2) Kiinteistö-/yrityskiinnityksen haltijoiden suostumus, jos kirjaus heikentää oikeusasemaa Kirjaus ei sinänsä estä luovuttamasta laitetta/konetta -> luo-vutuksen seurauksena vapautuu panttioikeudesta

9.Yhtymystilanne MK:ssa
Omistusoikeus ja käyttöoikeus kiinteistöön tulevat samalle omistajalle; esim. perimys tai yritysfuusio MK 19:5.2 -> muuttumattomuusperiaate Panttioikeus kirjauksen mukaiseen käyttöoikeuteen pysyy voimassa, kunnes kiinnitys on kuoletettu Käyttöoikeuteen ei saa yhtymyksen jälkeen vahvistaa kiinnitystä eikä käyttöoikeuteen kohdistuvaa panttioikeutta saa luovuttaa vakuudeksi (staattisessa tilassa -> käyttöoikeus voi ”herätä henkiin” realisaation kautta jäljellä olevaksi ajaksi) Pantinsaaja voi saada bf-suojaa, jos hän ei perustellusti tiennyt käyttöoikeuden lakkaamisesta (MK 19:5.3) MK 19:6 -> laajenemisperiaate -> käyttöoik. vahv. kiinnitykset laajenevat koskemaan koko kiinteistöä -> etusijajärjestys Kiinteistön omistajan hakemuksesta Tarvitaan kiinteistöpantti-/erityisten oikeuksien haltijoiden suostumus, jos heidän asemansa sama tai huonompi

Tehtävä VIII: case tarkastelua
Esimerkki monikerroksisesta vakuusobjektien samanaikaisesta käytöstä: Maanviljelijä A vuokraa omistamansa tilan ja myy määräalan toisesta tilasta, pinta-alaltaan yht. n.60 ha yritys B:lle golf-kenttää ja muita siihen liittyviä oheispalveluja varten A jatkaa elinkeinotoimintaansa jäljelle jäävällä kiinteistöllä B hakee vuokraoik. kirjausta ja määräalan lh sekä rakentaa alueelle kentän ja klubirakennuksen ravintoloineen ja parkkialueineen Sittemmin B rationalisoi yritystään ja ulkoistaa ravintolatoiminnan myymällä klubirakennuksen ravintoloitsija C:lle ja antaa tälle vuokral-le siirtokelpoisen alueen klubirakennuksen ympäriltä parkkialuei-neen,jotta C voisi rakentaa alueelle lisäksi suunnittelemansa motellin C rakentaa motellirakennuksen niin, että D toimittaa rakennukseen sisäisen ATK-järjestelmän kuuden vuoden luottokaupalla om.pid. ehdoin Kaikki eri tahot A,B,C ja D haluavat kehittää/turvata liiketoimintaansa

Projektirahoitus/projektiluototus
Kassavirtaan perustuvaa rahoitusta Sopimuspohjainen riskinjako: kovenantit ja alisteinen luotonanto -> senior- ja juniorvelkojat Projektikohtainen vakuusajattelu -> lähtökohtaisesti koko projektiyhtiön varallisuus annetaan vakuudeksi pankki-syndikaatille (useamman rahoittajan muodostama koalitio) +sponsorit antavat vierasvelkavakuudeksi osakekannan Tavoitteena riskien minimointi allokoimalla, siirtämällä ja jakamalla riskit projektiin osallistuvien välillä; riskianalyysi -> riski kohdennetaan sille, joka sen parhaiten kykenee kantamaan Tapahtuu projektiyhtiön kautta osakasyhtiöiden (sponsoreiden) taseen ulkopuolella

Projektirahoituksen juridinen viitekehys
Ei omaa erityislainsäädäntöä Asiakirjoissa määrätään eri sopimussuhteissa sovellettavat lait ja riitojen ratkaisumenettelyt ja –paikat Projektiyhtiön sijaintimaan pakottavat säännökset Rahoittajan/vakuudenhaltijoiden kotipaikan säännökset Yhtiölainsäädäntö Rahoitusinstrumentteihin + vakuuksiin liittyvät säännökset Rahamarkkinalainsäädäntö Verolainsäädäntö Erityislainsäädäntö

Projektirahoituksen perusrakenne ja osapuolet
projektin isäntävaltio projektiyhtiön urakoitsija - konsessio osakkaat urakkasop. -osakepääoma Ostajat projektiyhtiö laitetoimittaja - pitkäaik.sop luotto leasing,om.pid. projektiluotonantajat toimittajat - pankkisyndikaatti: senior-/junior energia,raaka-aine - alistussopimus pitkäaikaiset sopimukset

Projektin rahoitussopimukset
Oman pääoman ehtoinen rahoitus Investointisopimus -> pääomasijoitus (ei osakkeina) Välirahoitusinstrumentit (pääomalaina) Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus Projektiluottosopimus -> syndikoitu luotto Vakuussopimukset Takaukset ja takuut Luotonantajien väliset sopimukset (intercreditor –sop.) Suorat sopimukset

Vakuudet projektirahoituksessa
Projektiyhtiön projektivarallisuus vakuusoikeuden kohteeksi siinä laajuudessa kuin mahdollista -> esim. kiinteistö- ja yrityskiinnitykset, sopimusperusteiset saatavat, sulkutilit Vierasvelkapanttaus -> projektiyhtiön osakekanta Vakuusjärjestelyn intressit: Velan kattamisintressi Projektivarallisuuden valvontaintressi Poliittisen riskin eristämisintressi Vakuuksien jakamisintressi ja lisäluoton hankkimisintressi Suojausintressi Projektin haltuunottointressi

Kaikki mahdollinen varallisuus vakuutena
Otettava huomioon projektiyhtiön sijaintimaan pakottava lainsäädäntö Kiinteä omaisuus Irtain käyttö- ja vaihto-omaisuus Arvopaperit myynti.-, vakuutus- ja vah.korv.saatavat (tulevat saatavat + tuotto) Projektiyhtiön tilivarojen panttaus ja sulkutilijärjestelyt Projektiyhtiön sponsorit (omistajat) panttaavat projektiyhtiön koko osakekannan vierasvelkapanttina syndikoidun luoton antajille -> kontrolli- ja haltuunottofunktio Selvitettävä mahdollisuutta trust-instituution käyttöön vakuuksien hallinnoinnissa Sovellettavasta laista päättäminen -> rahoitus- ja vakuussopimuksissa käytetään yleisesti Englannin tai New Yorkin oikeutta eli anglosaksista oikeutta, joka myös tuntee trust-instituution hyväksikäytön sijoittajien edunvalvojana

Arvopaperistaminen Homogeenisen laina-/saatavakannan kokoaminen yhteen => muuttaminen markkinakelpoiseksi arvopaperiksi => arvopaperin myynti sitä varten perustetulle erillisyhtiölle (SPV), joka kerää rahat mainittuun kauppaan laskemallaan joukkovelkakirjalla sijoittajilta => sijoittajille tapahtuu takaisinmaksu alkuperäisiltä saamisvelallisilta kerätyillä saatavilla alkuperäisten velvoitteiden mukaisesti Periaatteessa saatava voi olla mikä tahansa saatava-> velkakirjalaina, osamaksusaatava, vuokrasaatava, vahingonkorvaussaatava, tilisaatava tms. Erillisyhtiö on itsenäinen, yleensä osakeyhtiö, jonka voi omistaa esimerkiksi yleishyödyllinen säätiö

Käytännön järjestely kuvauksena
velalliset - laina-/saatavapooli vakuuksineen kokoaminen pankki/yritys raha kauppa (true sale) erillisyhtiö raha jvk rating-laitos sijoittajat jvk:n luokitus

Arvopaperistamiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä
Erillisyhtiön perustaminen / itsenäisyys originaattorista Saatavan siirron (kaupan) pätevyys (true sale) ja sivullissitovuus - (VKL 9 § ja 31 §) Vakuuksien siirron pätevyys ja sivullissitovuus Erillisyhtiöön nähden sijoittajien asema ja vakuudet - trust tai muu edunvalvonta, saatavan panttaus ja vak. edel.p. Erillisyhtiön insolvenssitilanteet ja velkojien asema Arvopaperimarkkinalakiin liittyvät seikat Verotuslainsäädäntö Pankkisalaisuuksiin liittyvä lainsäädäntö

Arvopaperistamiseen osallistuvat tahot
Asuntolainan Rating-laitos ottajat -lainat vk:t ja vakuudet luottokelpoisuusluokitus jvk:lle Pankki Sijoittajat Lainan antaja/ senior junior hallinnoija lainat vak.jvk -kauppa Erillisyhtiö kauppahinta hinta lainakannan ostaja/jvk:n liik. laskija -luottovak Eurot dollarit Trustee Vakuutusyhtiö Koron- ja valuutanvaihtosop.vastap.

Oikeudelliset riskit Oikeudelliset epävarmuustekijät: Esineoikeus
alkup.velkojan ja erillisyhtiön välinen oik.toimi Kauppa / vakuusluovutus (true sale) Tarvittavat julkivarmistustoimenpiteet Yksilöintivaatimukset Luottolaitos- ja arvopaperilainsäädäntö Erillisyhtiön itsenäisyys originaattorista ja omistus (säätiö) Vakavaraisuuskysymykset Verotukselliset kysymykset Arvonlisäverotus Erillisyhtiön verotus

Saatavan siirtoon liittyvät kysymykset
Poolin myynti (siirto) erillisyhtiölle => velkojanvaihdos, ei velallisen suostumusta V  P  E  S velka kauppa panttaus +edell.panttaus Sopimussuhteessa - pätevä siirto -> siirtosopimus -> saatavat yksilöity VKL 9 § -> P vastaa saatavien pätevyydestä E:lle Myös vakuudet siirtyvät kaupan yhteydessä P ei vastaa V:n maksukyvystä E:lle (VKL 9.2 §) P:n takaisinostovelvollisuus -> erittäin rajoitettu tai ei lainkaan -> jotta ei voida katsoa vakuusluovutukseksi, vaan aidoksi kaupaksi

Vakuuksien siirto Saatavan siirron mukana siirtyy saatavan turvaava vakuus Uudesta velkojasta (E) => saman pantti- ja saamisoikeudellisen oikeusaseman haltija kuin edeltäjänsä (P/Y) Takausten osalta pääsääntö => seuraa siirrettyä pääsitoumusta Sopimussuhde : siirtosopimus P/Y:n ja E:n välillä riittää Sivullisuhteet: tarvittava julkivarmistus tav.saatava =>denuntiaatio VKL 31.1 § panttiobj. => tradeeraus velkojalle VKL 10 ja 22 § Jos pankki on luovuttaja, niin riittää, että arvopaperit (esim. asunto-osakekirjat) erotetaan pankin muusta varallisuudesta ja säilytetään pankissa turvallisesti E:n lukuun (VKL 22 §)

Sijoittajien saatavan vakuus
Erillisyhtiön ostama saatavakanta vakuuksineen eli tämä varallisuus annetaan pantiksi sijoittajille trusteen avulla Saatavan panttaus ja vakuusobjektin edelleenpanttaus Irt. esineen edelleenpanttausta koskee KK 10:6 -> Ex anal. KK 10:6 arvopaperin ja saatavan osalta -> otettava huomioon alkuperäiset panttauksen ehdot Ilmoitus pantinomistajalle eli velalliselle vakuusobjektin edelleenpanttauksesta Julkivarmistus samalla tavalla kuin ensipanttioikeuden perustamisen yhteydessä Erillisyhtiö ei luottolaitos –> ei edell. pantinomistajan suostumusta (LuottolaitosL:ssa kielletään luottolaitokselta edelleenpanttaus ilman suostumusta) Velallisen vakuus vastaa vain omasta luotosta Reunaehtoja => vastuut eivät lisäänny velallisen osalta, erill.yhtiön liiketoim. rajoittuu ko. arvopaperisaatavapoolin hoitamiseen, erillisyhtiö on konkurssioikeudellisesti itsenäinen yhtiö

Yrityskiinnitys Panttioikeuden sisältö =>elinkeinonharjoittajan kaikki elinkeinotoiminnassa oleva irtain omaisuus => käyttö-,vaihto- ja rah.omaisuus YrKiinL 4.3 § => panttauskielto => kielto ei koske arvopa-pereita, arvo-osuuksia eikä saatavia => myös veronpalautukset jäävät ulkopuolelle Jos irt.om. on muun lainsäädännön per. kiinnitettävissä = jää yrityskiinnityksen ulkopuolelle; esim. alukset ja ilma-alukset in abstracto ja autokiinnitys, jos vahvistettu ennen yrityskiinnityksen hakemista myös immateriaalioikeudet kuuluvat yrityskiinnityksen piiriin -> teollisoikeus on mahdollista käyttää vakuudeksi erikseen rekisteröimällä ennen yr.kiin. hakemista Haetaan kiinnitys => panttivelkakirja (YrKiinL 2 §) => ei käsitellä yrittäjän konkurssissa irtaimen pantin tavoin; kahden velkakirjan järjestelmä: kääre- ja panttivelkakirja Yr.kiin.velkoja on valvottava saatavansa ja vaadittava etuoikeutta => etusija määräytyy maksunsaantijärjestyk-sestä annetun lain mukaan => 50 % etuoikeudella, muu osa tavallista etuoikeudetonta saatavaa konkurssissa

Kiinnitetyn omaisuuden luovutus
YrKiinL 9 § Jos on kyse elinkeinotoimintaan kuuluvasta säännöllisestä tavaranvaihdosta tai om. tarpeellisesta uusimisesta tai muu normaali liiketoiminta => yrityskiinnitys lakkaa luov. om. osalta (YrKiinL 9.1 §) Jos ei normaalia liiketoimintaa => jos luov.saaja bf => niin yrityskiinnitys lakkaa (YrKiinL 9.2 §) Jos yr.kiin. kohteena oleva om. kokonaisuudessaan tai pääosin luovutetaan => yrityskiinnitys pysyy voimassa (YrKiinL 9.3 §) luovutettuun omaisuuteen ennen luov.saajan kiinnitysvelkojia 6 kk tiedosta, enintään 2 v luovutuksesta; luovutuksensaajan bf ei ole merkitystä

Pääosan merkityssisällön vaihtoehtoja
Pääosa = enemmän kuin puolet (HE 1990:139 s. 5) Mistä pääosa lasketaan? Omaisuuden määrästä (mekaaninen) Luovutetun om. merkitystä arvioidaan yrityksen elinkeinotoiminnan jatkamisen kannalta (on going –pe-riaate) yrityskiinnityksen arvosta Tasapainon etsimistä=> objektiivinen mittapuu -> yrityskiinnitetyn omaisuuden arvosta luovutushetkellä

Yrityksen liiketoiminnan luovutus
YrKiinL 10 §; vrt. YrKiinL 9.3 § Kiinnitys pysyy voimassa yrityksen yritystoimintaan kuuluvan omaisuuden luovutuksesta huolimatta, jos uusi omistaja ottaa vastatakseen ja kiinnityksen haltijat suostuvat Luovutuksen tulee koskea kaikkea elinkeinotoimintaan kuuluvaa om. Kiinnityksen vastaanottamiselle täytyy saada luovuttavan ja vastaanottavan yrityksen kiinnityksenhaltijoiden suostumus ja sopimus kiinnitysten etusijajärjestyksestä 3 kk aikaa hakea vastaanottamista Koko osakekannan luov.=> ei vaikutusta yr.kiinnitykseen

Tehtävä IX Suomalainen metsäyhtiö M Oy ja suomalainen konepajayhtiö K Oy päättävät ryhtyä rakentamaan selluloosatehdasta Indonesiaan. Tarkoitus on toteuttaa hanke projektirahoituksella. Selvitä pääkohdittain: (1) miten M Oy:n ja K Oy:n on meneteltävä asian etenemiseksi? (2) kuinka rahoitus hankitaan ja rakennetaan rakennusaikana ja sen jälkeen? (3) mitä vakuuksia rahoitus käytännössä normaalisti edellyttää? (4) analysoi eri vakuuksien erilaisia tehtäviä projektirahoituksessa.

KIITOS

Luentorunko: Rahoitus ja vakuus

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Luentorunko: Rahoitus ja vakuus"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Luentorunko: Rahoitus ja vakuus

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Luentorunko: Rahoitus ja vakuus"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute