Opintopisteisiin siirtyminen Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysala on tehnyt ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä lähes koko ammattikorkeakoulujärjestelmän ajan ja verkostoitunut valtakunnallisesti (sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto ja terveysalan ammattikorkeakouluverkosto) Esim. OPM:n TERVA –hanke: Suositukset terveysalan koulutusammattikohtaisista ammattitaitovaatimuksista Bolognan prosessin tavoitteiden toimeenpano eurooppalaisen korkeakoulujärjestelmän yhtenäistämiseksi ja ECTS –järjestelmään siirtymisen tueksi on perustettu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan valtakunnallinen ECTS –työryhmä: Jäsenet: Kerttu Oikarinen koulutusalajohtaja, Ramk (puheenjohtaja) Iselin Krogerus-Therman vararehtori, Arcada Eeva-Liisa Moisio apulaisjohtaja, Samk, Harjavallan yksikkö Eila Latvala koulutusalajohtaja, Jypoly Päivi Karttunen kehitysjohtaja, Piramk Merja Finne yliopettaja, Seamk Tuula Rouhiainen-Valo apulaisjohtaja, Samk Tehtävä: Työryhmän tehtävänä on etsiä yhteistä näkemystä ja sopia periaatteista miten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla siirrytään ECTS -järjestelmään. Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa, joista yksi oli puhelinpalaveri. Lisäksi ryhmän toimesta on järjestetty sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ECTS -seminaari Jyväskylässä 7. - 8.10. ECTS –työryhmä:

Koulutusalakohtaiset ratkaisut Nykytilanne ja suosituksia Opintopisteisiin siirtyminen sosiaali- ja terveysalalla on hyvää vauhtia meneillään kaikissa oppilaitoksissa. Siirtyminen on omansa näköistä kaikissa oppilaitoksissa ja riippuvaista oman ammattikorkeakoulun sisäisistä ratkaisuista. Työryhmä on todennut että tässä vaiheessa alakohtaisia suosituksia ei kannata tehdä, vaan saatujen kokemusten kautta suosituksia annetaan vuodelle 2006. Kehittämisessä huomioitavaa: TERVA -hankkeen suositukset Tuning –hankkeen kompetenssikuvaukset/ listaukset. (sh, th) EU –direktiivit Kansainvälisyys OPM:n suositukset Tavoite Ammatillisen osaamisen tuottaminen, jolla tarkoitetaan yksilön kasvua ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Osaaminen perustuu koulutusalan kompetenssi- ja ydinainesanalyysiin. Oppimista tuetaan opetuksella jossa kokonaisuudeksi integroituvat amk:n pedagoginen-, aluekehitys- sekä tutkimus- ja kehittämistehtävä.

Haasteita ECTS –järjestelmään siirtymisessä alakohtaisten periaatteiden ja ammattikorkeakoulun sisäisten periaatteiden yhteensovittaminen opetussuunnitelmamallin tietoinen valinta opintojen mitoitus (anna aikaa ajatella, tunti tunnista, opetussuunnitelman kokonaisuus/opintojakso/käytetyt opetusmenetelmät) osaamisen tason määrittäminen (perustutkinto, erikoistumisopinnot ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto) opetuksen ja T&K -toiminnan integraatio

Oppimisen tavoitetaksonomioiden tasot ja niiden kuvaukset (Harrow 1972, Krathwohl ym. 1973, Bloom 1974, Steinaker & Bell 1979, Tupala ym. 2000) Kasvatuksellinen tavoitetaksonomia Kokemuksellisen oppimisen tavoite-taksonomia Kognitiivinen alue Affektiivinen alue Psykomotorinen alue Kokemuks. oppimin. I Tietäminen: tosiasioiden muistaminen ja mieleen palauttaminen Vastaanottaminen: kiinnostuminen Heijastavat liikkeet: tiedostamaton liike Altistuminen: kokemusten hankinta, reagointi II Ymmärtäminen: Vertailu ja asioiden välisten yhteyksien hahmottaminen Reagointi: myönteinen suhtautuminen Perusliikkeet: liikkeiden yhdistelmä Osallistuminen: aktiivisen toiminnan kautta henk.koht. tiedoiksi ja taidoiksi III Soveltaminen: opitun käyttö uusissa tilanteissa Arvostaminen: pyrkimys arvojen mukaiseen toimintaan Havaintokyky: ympäristön säätely ja tietojen hankinta ympäristöstä Tunnistaminen: omien kokemusten ja valmiuksien refl., tulkinta ja soveltaminen IV Analysointi: asiakokonaisuuksien erittely Arvojen jäsentyminen: oman arvojärjestelmän muotoutuminen Fyysinen kyky: näppäryys ja perustaito Sisäistäminen: aktiivinen ja itseohjautuva, oivallukset, ong. ratkaisu, asenteiden muutos V Syntetisointi: asioiden yhdistäminen uudeksi kokonaisuudeksi ja uuden tiedon tuottaminen Arvojen sisäistäminen: arvojen ohjaama toiminta Taitavat liikkeet: monimutkaiset taidot Pohtiminen: itsenäinen toiminta, vastuullisuus, omaehtoisuus, yhteistoiminnallisuus VI Arviointi: kriittinen ja arviointiin perustuva valintojen tekeminen Keskustelematon kommunikointi: ilmeiden, eleiden ja liikkeiden yhdist. viestintään