Liikkumalla eväitä tulevaisuuteen Työfysioterapeutti Heli Laakkio Kuntoutus Orton

Terveyskunto Hengitys- ja verenkiertoelimistö Tuki- ja liikuntaelimistö liikehallinta, liikkuvuus, lihaskunto, luuston kunto Sopiva paino

Tuki- ja liikuntaelimistö Liikuntataidot, liikkuvuus ja liikkeenhallinta < 10 v. Luuston kehittyminen, prepuberteetti HDL- kolesteroli, RR, sokerinsieto Lihavuus – Sydän- ja verisuonisairaudet

Liikunta ja terveys Liikunta kouluiässä ennustaa liikuntaa aikuisena Liikunta kouluiässä edistää terveyttä kouluiässä Terveys kouluiässä edistää terveyttä aikuisiällä Terveys kouluiässä vaikuttaa liikunta-aktiivisuuteen aikuisena Liikunta aikuisena vaikuttaa terveyteen aikuisena Liikunta aikuisena vaikuttaa esimerkillisesti liikuntaan lapsena

Lapsen normaali kasvu ja kehitys vaativat tietyn määrän liikuntaa Lapsena liikunnalla on muutakin merkitystä kuin terveysvaikutukset. Kognitiivinen eli tiedollinen kehitys, sosiaalisten taitojen kehitys, tunteiden säätely ja ilmaisu, motoriset taidot, joista erityisesti hienomotoriset ja havaintomotoriset taidot ovat kytköksissä oppimisvalmiuksiin. Vähäisestä liikunnasta johtuvat ongelmat kasautuvat vähitellen, eivät välttämättä näy heti. Motoriset perustaidot jäävät puutteelliseksi eli lapsesta tulee kömpelö. (Sääkslahti 07) Kaikki liikehallintakyvyt kehittyvät mitattavasti vauhdikkaasti 7-10 v iässä. 3-10 -vuotiaana paras oppimiskyky (Hämäläinen -05)

Henkinen hyvinvointi ja oppiminen Säännöllinen liikunta on yhteydessä alhaisempiin stressitasoihin lapsilla ja nuorilla ja se ehkäisee masennusoireiden ilmaantumista sekä lieventää ahdistuksen oireita. Liikunnan harrastaminen on myös yhteydessä vähäisempiin somaattisiin vaivoihin, sosiaalisiin ongelmiin sekä vähäisempiin tarkkaavaisuuden ja käyttäytymisen häiriöihin. Hyviä vaikutuksia on myös pitkällä aikavälillä - nuoruusiän liikunnan harrastamisen on todettu olevan yhteydessä aikuusiän psyykkiseen hyvinvointiin. …….jatkuu……..

Henkinen hyvinvointi…. Liikunnan harrastaminen liittyy mm positiivisiin tunteisiin, mielialaan, ja tyytyväisyyteen omaan itseensä. Edistää positiivisen minäkäsityksen muodostumista Liiallinen rasitus voi johtaa uupumiseen ja masennukseen. Liian suuret odotukset Liikunta on yhteydessä hyviin oppimistuloksiin, oppimisvalmiuksiin, keskittymiskykyyn, muistiin ja käyttäytymiseen luokkahuoneessa.

Kognitiivinen kehitys 7-vuoden ikä ”keskilapsuuden alku” on kehityksellinen siirtymävaihe - biologinen ja tiedollinen kehitys mahdollistavat aiempaa itsenäisemmän toiminnan Lapselle alkaa kehittyä tieto siitä, miten hän itse oppii parhaiten -” jos saan katsoa ensin” tai ”opin parhaiten, kun teen itse”. Lapsen ja aikuisen lämminhenkinen vuorovaikutus ja aikuisen herkkyys lapsen yksilöllisille piirteille ja tarpeille ovat oppimismotivaation rakennusaineita.

Liikunnan ja kognitiivisten toimintojen yhteydet (Hämäläinen 2005) AKTIVOIVA: liikunta lisää aivojen aineenvaihduntaa MOTIVOIVA: liikunta lisää oppimismotivaatiota RAKENTAVA: liikunta kehittää aisti- ja tiedonkäsittelytoimintoja OPETTAVA: liikunnan avulla voidaan oppia tiedollisia asioita

Liikunta parantaa oppimista Liikunnan hyviä vaikutuksia: tarkkavaisuus ja tiedon vastaanottaminen tehostuvat parantaa muistia ja tiedon käsittelyä ja järjestämistä lisää luovuutta ja helpottaa ongelmanratkaisua

Miksi ? Vain kolmasosa liikkuu terveytensä kannalta riittävästi Lasten ja nuorten lihavuus on hälyttävästi lisääntynyt Liike ja liikkuminen ovat lapselle oppimisen väline Koulutulokkaista lähes 1/3 puutteita kehon ja liikkeen hallinnan perusasioissa -> Oppimisvaikeudet

Fyysinen aktiivisuus Noin joka viides nuori on fyysisesti täysin passiivinen. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuu alle puolet. (30 - 50 %) 25 - 60 % liikkuu vähintään 3 krt / vko Pojat liikkuvat enemmän ja kuormittavammin kuin tytöt Liikunnan määrä vähenee iän myötä

Fyysinen aktiivisuus Aktiivisuuden määrä syksyllä ja talvella vähäisempää Liikunnan harrastaminen on 1990-luvulla lisääntynyt, tytöt > pojat Urheilun lajikirjo kasvanut, yhä useampi harrastaa vähintään 3 lajia Kestävyyslajien suosio näyttää vähentyneen

Fyysisen passiivisuuden muutokset Televisio, Tietokone, Arkiliikunta, Koululiikunta Puolet 15-16 v ilmoitti katsovansa televisiota yli 2h/pv 25 % yli 4 h/pv Runsas istuminen liittyi nuorilla pojilla lihavuuteen ja keskivartalolihavuuteen riippumatta liikunnan harrastamisen määrästä Runsas istuminen / alaselän, niskan ja olkapään kipu tytöt, niskakipu pojat Tuija Tammelin työterveyslaitos

Runsas istuminen ja liikkumattomuus terveyshaittana Liikkumattomana vietetty aika liittyi aikuisilla heikompaan terveyteen (vyötärön ympärys, kohonnut aineenvaihdunnan sairauksien riskitekijät) riippumatta harrastetun liikunnan määrästä tutkimuksessa, jossa fyysinen aktiivisuus mitattiin liikeanturein Liikkumattomana vietetyn ajan keskeyttäminen usein liittyi aikuisilla hyvään terveyteen (vyötärön ympärys, BMI, veren rasva- ja sokeriarvot) riippumatta liikkumattoman ajan kokonaismäärästä tai harrastetun liikunnan määrästä Tuija Tammelin, työterveyslaitos

Lihavuus ja fyysisen kunnon heikkeneminen Nuoruusiässä lihavista 80 % on lihavia aikuisenakin Suurempi riski hengitys- ja verenkiertosairauksiin ja 2 tyypin diabetekseen Negatiiviset vaikutukset myös psyykkiseen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin ja motoristen perustaitojen hallintaan Ikä ei suojele - elintapasairauksia jo lapsilla Tietämättömyys ravinnosta, liikunnasta ja terveydestä??? Liikunta-aktiivisuus ääripäät kaukana toisistaan Arkiliikunta vähentynyt - ohjattu liikunta lisääntynyt - kokonaisliikunta vähentynyt Kestävyysominaisuudet, yläraajojen lihasvoimat heikentyneet

Faktoja lapsen lihavuudesta Diabetesliitto Arvion mukaan 10-20 % suomalaisista lapsista on ylipainoisia Ylipaino alkaa tavallisimmin kehittyä 4-5 -vuotiaana Noin 13 % koulun aloittavista lapsista lihavia Puolet lihavista lapsista ja valtaosa lihavista nuorista on lihavia myös aikuisena Syy lapsen lihavuuteen on, että hän syö enemmän kuin liikkumalla kuluttaa Syömisen ja liikkumisen mallit periytyvät sukupolvelta toiselle

Liikunnan vaikutukset lapseen ja nuoreen Edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua, kehitystä ja terveyttä Vaikutuksista osa ilmenee heti, osan hyöty ilmenee vuosien päästä Liikkuva lapsi ja nuori kehittyy terveemmäksi kuin fyysisesti passiivinen lapsi

Liikunnan keskeiset merkitykset terveyden kannalta lapsiin ja nuoriin parantunut painonhallinta liikuntataitojen kehittyminen luuston vahvistuminen myönteinen minäkuva vuorovaikutustaidot ja reilu peli sosiaaliset suhteet aikuisiän liikunnan edellytysten parantuminen

Liikunnan vaikutukset lapseen ja nuoreen Liikuntatottumusten ylläpito läpi elämän Toteutus lasten ehdoilla Sovellettuna sairaille lapsille Vanhemmat tärkein tuki! Päiväkoti, koulu, ympäristö...

Liikunnan terveydelliset vaikutustavat lapsiin ja nuoriin Terveyttä lisäävä Sopivalla annostuksella lisää vastustuskykyä, lihashallintaa etc Terveyttä edistävä Vahvistaa edellytyksiä elinikäisen liikunnan ja muiden terveydelle edullisten elintapojen ja tottumusten omaksumiselle.

Terveyttä suojeleva Vähentää altistumista tekijöille, jotka vaarantavat tai vahingoittavat nykyistä tai tulevaa terveyttä. Sairauksia ehkäisevä Vähentää sellaisten tekijöiden ilmenemistä tai astetta, jotka lisäävät myöhemmän sairastumisen vaaraa, esim kehon rasvamäärää, veren kolesterolia, verenpainetta tai epäedullista sokeriaineenvaihduntaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7-18 -vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä.

Suositeltava liikunta lapsille ja nuorille Vähintään 60 min/päivä, vähintään 10 min kerrallaan, alle kouluikäisille jopa 120 min/päivä Kuormituksen vaihdeltava kohtalaisen ja raskaan välillä (luuliikunta 3x/vko) Kestävyyttä ylläpitävää ja kehittävää, kohtuukuormittavaa liikuntaa (pyöräily, kävely) harjoitettava päivittäin (syke 120 - 150) - joka päivä on hyvä hengästyä liikkumalla

Suositeltava liikunta lapsille ja nuorille Monipuolinen varhaislapsuus ->10 v / motorisen ja psyykkisen kehitys Etenkin lapsilla liikunnan tulee olla leikkimielistä ja monipuolista Ainakin juuri ennen murrosikää ja murrosiän aikana edullisin aika harrastaa luustoa ja lihaksistoa kehittävää liikuntaa kolmesti viikossa. (esim. pallopelit, hypyt, jumppa jne) Huomioi biologinen ikä (maksimaalinen voimaharjoittelu / kasvupyrähdyksen jälkeen), perusvoiman harjoittelun paras aika puberteetin alku, tot monipuolinen liikunta Murrosikä -> kestävyys (aerobinen 9-14 v)

Uni 7-10 -vuotiaat koululaiset tarvitsevat keskimäärin 10-11 tuntia unta yössä. Murrosiässä unentarve on keskimäärin 9-11 tuntia Säännöllinen uni mahdollistaa paremmat kasvuedellytykset Kasvuhormonin eritys lisääntyy murrosiässä ja siihen on levolla ja ravinnolla suuri merkitys Uni tallentaa päivän aikana opitun aivojen muistiin Tärkein alkuyön syvä uni, joten tarpeeksi aikaisin nukkumaan Keskittyminen ja oppiminen paranee, jos on nukkunut riittävästi Syvä uni - immunologiset toiminnot - vastustuskyky

luusto Liikunta lapsena Liikunta aikuisena paino Terveys ja kunto lapsena psykososiaalinen hyvinvointi painonhallinta hengitys- ja verenkiertoelimistö luusto Liikunta lapsena motoriset taidot lajitaidot liikuntamyönteisyys luusto paino kunto painon hallinta Terveys ja kunto aikuisena psykososiaalinen hyvinvointi painonhallinta hengitys- ja verenkiertoelimistö tuki- ja liikuntaelimistö Liikunta aikuisena Mikael Fogelholm, 2005

TÄMÄN PÄIVÄN LAPSI - HUOMISEN AIKUINEN

Lähteitä Vuori et al.: Liikuntalääketiede, 2005 Fogelholm et al.: Terveysliikunta, 2005 UKK-instituutti: Terveysliikunnan tutkimusuutiset, Lasten liikunta 2006 Kansallinen liikuntatutkimus 2005 - 2006 Stakes: Tuloksia kouluterveyskyselystä, 2007 Liikunta ja tiede lehdet eri vuosilta www.ktl.fi/portal/16280

KIITOS! Lapsilla on yksi yhteinen ominaisuus: he sulkevat korvansa neuvoilta ja avaavat silmänsä esimerkeille! Viktor Österberg