Osaamista luova korkeakoulu Miten uusi auditointimalli tukee ja edistää korkeakouluoppimista? Mirella Nordblad, arviointiasiantuntija, Karvi.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen
Advertisements

Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
Ammattikorkeakoulujen haasteet TKI-toiminnalle Erja Heikkinen
Markus Söderlund Kanuuna-seminaari, Tampere Miksi ja miten nuorisojärjestöjen työtä kannattaa arvioida? #nuorisojärjestöt #laatu #arviointi #palaute.
Karelia-amk kehittämisraportti
4. Opiskelijan oppimisen arviointi työpaikoilla
Verkko-opetuksen laadunhallinta yliopistoissa – millä toimenpiteillä yhdessä eteenpäin Janne Sariola, Annikka Nurkka, Sari Tervonen
”Laadukasta osaamista ja ammattitaitoista, pätevää väkeä” AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN LAADUN ITSEARVIOINTI Anneli Airola, Pohjois-Karjalan.
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta Kuinka rajata ja määritellä TKI-opintopisteet? Kaisu Piiroinen.
Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Tutkinnonuudistuksen.
Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Auditointien vaikuttavuuden.
OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
OPS2016 – Koulu rakentaa tulevaisuutta
Laatutyön ajankohtaiskatsaus
Anu Portti Laatupäällikkö
TUTKE II toimeenpano OSAOssa
Auditoinnin vaikutuksista Laadunvarmistusjärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Helsinki Riitta Pyykkö.
Jyväskylän yliopiston laatutyö
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. ITSEARVIOINTI PERUSTUU SÄÄDÖKSIIN  opiskelijan itsearviointia säätelee laki ammatillisesta koulutuksesta (2005) 
Oppisopimuskoulutuksen seminaari Rovaniemi Lea Lakio Opetusneuvos, Ammattikoulutus/kehittäminen
Jyväskylän yliopisto Suunnittelu ja kehittäminen Laatutyö Jyväskylän yliopiston laadunvarmistus Mitä, miksi ja milloin? Koulutuksen tutkimuslaitos
Harjun koulun OPS-ajatuksia, kevät 2014
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Koulutus ja tutkimus Opetusministeriön.
Ops seminaari Askola.
Yhteisöllisen oppimisprosessin perusteet Seija Jeskanen
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia Opetusneuvos.
SeAMK kehittämisohjelma Kehittämisseminaari Tapio Varmola.
Humanistiseen ammattikorkeakoulu. Humak on valtakunnallinen Verkosto- ammattikorkeakoulu.
LAADUNHALLINTA- JÄRJESTELMIEN ARVIOINNIN TULOKSET Anu Räisänen Aila Korpi
Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus Pasi Kallioinen, Sataedu & VeeVee Virtanen, SAKU ry OPINTO-OHJAUKSEN MITTARISTO JA SEN KÄYTTÖKOKEMUKSET.
Valmentajakoulutuksen laatu. ”Käsikirja 3” Arvot Tavoitteet Toimintatavat –Verkostotoiminta –Valmennusosaamisen kehittämisen yhteiset valinnat ja toimintatavat.
Mitä auditoinnissa arvioidaan ja miksi? Johtaja Kari Seppälä, Turun yliopisto Auditointiryhmän puheenjohtaja.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun auditoinnin tulokset Laatupäällikkö Aimo Virtanen Helsingin yliopisto Auditointiryhmän puheenjohtaja.
Tästä pois logo Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projekti Verkostotapaaminen Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY.
OSKO –projekti Keski-Suomen työpajojen verkostoitumishanke itsearvioinnin näkökulmasta.
Sosiaalinen markkinointi Monikulttuurinen ehkäisevä päihdekasvatus Ohjausryhmän suunnittelupäivä
Opettaja oman työnsä arvioijana AMK:n yhteistyöpäivä Anja Tuovila laatukoordinaattori.
J YVÄSKYLÄN YLIOPISTO EFQM- MALLI 2013.
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia
LUKION OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS LOPS 2016
Saumat tulevaisuuteen -tapahtuma 2016 Toisen asteen koulutuksen mahdollisuuksia ja odotuksia Raija Meriläinen, opetusneuvos, KT Ammatillisen koulutuksen.
SOVITTU MIKÄ SOVITTU JOHTAMISSOPIMUSTEN UUDISTAMINEN 2017
(1) YHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2012 – 2017
Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan arviointi ja järjestäjien tuki Anu Räisänen
TOIMINTA-REFLEKTIO-OPPIMINEN.
VERTUe - Ohjaten ja vertaistukien ammattilaiseksi 11/2016 – 12/2017
Matkailukoulutuksen verkostopäivät Porvoossa
Yhteinen tavoitteemme
Jyväskylän yliopistossa
Mitkä määräykset ja ohjeet ohjaavat ammatillisen koulutuksen/korkeakoulutuksen opiskelija-arvioinnin toteutusta? Anna, Marko, Sonja, Suvi
Ryhmä 2 Keväällä 2016 haussa olevat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset ESR-toimenpidekokonaisuudet Osuvaa osaamista: Sujuvat.
Oppijan verkkopalvelu eHOPS
Tervetuloa laatukoordinaattoriksi! Tervetuloa myös laatuvastaavat !
Informaatiotilaisuus Webinaari Riikka Vacker opetusneuvos
Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun 2018 informaatiotilaisuus Opetushallitus Opetusneuvos Jukka Lehtinen OKM/Ammatillisen koulutuksen.
Vauhtia ja motivaatiota opiskeluun työtä opinnollistamalla
Miten Turussa edistetään hvvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä?
Koulutuskeskus Salpauksen tavoitteet
Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa Johanna Kolhinen Juha Vettenniemi Anni Tuurnas Kansallinen koulutuksen.
Saimaan ammattiopisto Sampo
Odotukset johtajuudelle varhaiskasvatussuunnitelmatyössä
Korkeakoulujen laadunvarmistus-järjestelmien nykytilanne
Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa
Osaamisperusteisuus todeksi – käytäntöjä ja työkaluja
Asiointipalveluiden laatu - Asiakasarvioinnit
Asiointipalveluiden laatu - Asiakasarvioinnit
Opintopolku.fi uudistuu oppijan parhaaksi
Ajankohtaista korkeakoulupolitiikassa opetusneuvos Sanna Hirsivaara
Esityksen transkriptio:

Osaamista luova korkeakoulu Miten uusi auditointimalli tukee ja edistää korkeakouluoppimista? Mirella Nordblad, arviointiasiantuntija, Karvi

Korkeakoulujen auditointimalli 2018-2024 Vaikuttava ja uudistava Kehittyvä ja hyvinvoiva Osaamista luova Oppiva KORKEAKOULU Korkeakoulujen auditointimalli 2018-2024

Lähtökohdat uudelle auditointimallille Standards and guidelines for quality assurance in the EHEA (ESG 2015) Suunnitteluryhmä (korkeakoulusektori, opiskelijat ja työelämä edustettuina) Taustasuunnittelussa paljon kuulemistilaisuuksia ENQA ja EUA kommentoivat mallia loppuvaiheessa Korkeakouluja halutaan kannustaa kokeiluihin ja luovaan toimintakulttuuriin Opiskelija keskiössä Vertaisoppiminen Auditointi ei saa jäykistää uudistumista Auditointimallin ja prosessin keventäminen  

Mitä uutta? 1/2 Mallissa korostuu opiskelijakeskeisyys ja toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus. TKI-toimintaa ei arvioida omana kohteena, integroitu arviointialueisiin (1-3). Kokeileva toimintakulttuuri. Malli tuo näkyville korkeakoulujen onnistumisia ja rohkaisee uusiin avauksiin. Vertaisoppiminen toiselta organisaatiolta. Korkeakoulun itsearviointi on jatkossa julkinen ja arviointiryhmän arvio on suoraan yhteydessä korkeakoulun omaan arvioon. 15.1.2019

Mitä uutta? 2/2 Auditointivierailu muuttuu enemmän vuorovaikutusta tukevaksi. Mahdollisuus excellence-laatuleimaan. Arviointikriteeristö (kolmiportaisuus - erinomainen, hyvä, riittämätön). Digitaalinen alusta nopeuttaa auditointiprosessia ja korkeakoulu saa tuloksen auditoinnista nopeammin kuin aiemmin. 15.1.2019

3. kierros arviointialueet ja kriteeristö Arviointikriteeristön taso ”hyvä”, joka vaaditaan auditoinnin läpäisyyn, on tarkemmin kuvattu.

I Osaamista luova korkeakoulu Menettelytavat, jotka tukevat opiskelijakeskeistä, työelämälähtöistä ja tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan perustavaa koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä. Palaute- ja arviointitietoon perustuvien kehittämistoimien vaikuttavuus.

Osaamista luova 1/4 Opiskelijakeskeisyys Osaamisperusteisuus Tuetaan opintojen sujuvuutta ja oppimista. Oppiminen on tavoitteellista. Tuetaan opiskelijan aktiivisuutta omassa oppimisprosessissa. Opiskelija saa oppimisestaan palautetta. Joustavat opintopolut. Opiskelijoiden moninaiset tarpeet huomioidaan. Kuormittavuuteen kiinnitetään huomiota. Opiskelijoiden hyvinvoinnista välitetään (opiskelukyky ja yhdenvertaisuus). Opiskelijakeskeisyys Koulutuksilla on selkeästi määritellyt osaamistavoitteet. Korkeakoulu varmistaa, että opetusmenetelmät, oppimisen arviointi ja oppimisympäristöt tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista. Korkeakoulu analysoi miten koulutusten osaamistavoitteet saavutetaan. Osaamisperusteisuus Korkeakoulu huolehtii riittävistä resursseista, ohjauksesta ja muista palveluista opintojen edistämisen ja oppimisen tukemiseksi. 15.1.2019

Osaamista luova 2/4 Opiskelun tehokkuus TKI-toiminnan integrointi Koulutuksen toteutus tukee valmistumista. Sovelletaan johdonmukaisesti ja avoimesti osaamisen tunnustamista, opintojen etenemistä ja suorittamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Kerätään ja hyödynnetään tietoa opintojen etenemisestä. Opiskelun tehokkuus Uusin tutkimustieto kytkeytyy koulutukseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Korkeakoulu seuraa ja arvioi koulutuksia varmistaakseen ajantasaisuuden viimeisimpään tutkimustietoon. TKI-toiminnan integrointi Työelämärelevanssi huomioidaan suunnittelussa. Varmistetaan koulutuksen ajantasaisuus yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Koulutuksen toteutus tukee työelämäyhteyttä ja integroitumista työelämään. Työelämärelevanssi 15.1.2019

Osaamista luova 3/4 Yhteistyö ja vertailukohteet Koulutuksen suunnittelussa hyödynnetään vertailukohteita ja tehdään yhteistyötä koulutuksen sisällä ja korkeakoulussa. Yhteistyö ja vertailukohteet Korkeakoulu kerää systemaattisesti tietoa koulutuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laadunhallinnan menettelyt tukevat koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä. Palaute- ja arviointitietoa kerätään ja hyödynnetään systemaattisesti koulutuksen kehittämisessä. Vastapalautetta annetaan opiskelijoille. Eri toimijat osallistuvat laatutyöhön. Laadunhallinta Palaute- ja arviointitieto: tietoa kerätään opiskelijoiden odotuksista ja tarpeista. Korkeakoulu seuraa ja arvioi säännöllisesti koulutusohjelmia/-kokonaisuuksia – varmistetaan ajantasaisuus viimeisimpään tutkimustietoon ja yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Analysoidaan, kuinka hyvin osaamistavoitteet saavutetaan. 15.1.2019

Osaamista luova 4/4 Lisäksi … Kehittämistoimet Esimerkkejä keskeisistä onnistumisista toiminnan kehittämisessä. Kehittämistoimet Lisäksi … Koulutustarjonta on strategian mukaista, varmistetaan vastaavuus kansalliseen tutkintojen viitekehykseen, työmäärät määritellään ECTS-järjestelmän periaatteita käyttäen, huomioidaan kansainvälistyminen koulutuksen toteutuksessa, korkeakoululla on menettelyt koulutuskokonaisuuksien suunnitelmien hyväksymiseksi, sovelletaan johdonmukaisesti ja avoimesti opiskelijavalintaa koskevia säännöksiä ja määräyksiä…. 15.1.2019

II Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu Menettelytavat, joilla johdetaan ja kehitetään yhteiskunnallista vuorovaikutusta, edistetään korkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-toiminnan ja taiteellisen toiminnan vaikuttavuutta sekä tuetaan kokeilevaa toimintakulttuuria.

Vaikuttava ja uudistava 1/2 Korkeakoulu kehittää yhteiskunnallista vuorovaikusta ja vaikuttavuutta. Johtamisjärjestelmä tukee toiminnan kehittämistä. Korkeakoululla on tarkoituksenmukaiset menettelytavat strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet ja keinot on määritelty yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle. Toimintaympäristöanalyysi – tietoa hyödynnetään toiminnan suuntaamisessa. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen strateginen johtaminen ja kehittäminen TKI-toiminnalle on asetettu vaikuttavuustavoitteet ja tavoitteiden toteutumista seurataan. Tarkoituksenmukaista tietoa kerätään vaikuttavuudesta ja hyödynnetään kehittämisessä. TKI-toiminta uudistaa yhteiskuntaa. Korkeakoululla on toimivat menettelytavat, joilla edistetään avoimen tiedon ja tutkimuksen yhteiskunnallista hyödyntämistä. TKI-toiminnan ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus 15.1.2019

Vaikuttava ja uudistava 2/2 2/2 Uusia, kehittämistä mahdollistavia kokeiluja sidosryhmien kanssa. Toimintakulttuuri kannustaa kokeiluihin kumppaneiden kanssa ja vahvistaa edellytyksiä luovaan ilmapiiriin. Yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa tukee toiminnan kehittämistä. Alumniyhteistyö on toimivaa. Alumneja hyödynnetään kehittämistyössä. Toimivat menettelytavat, joilla tuetaan henkilöstön ja opiskelijoiden osaamisen hyödyntämistä, verkostoitumista ja laatukulttuurin leviämistä. Eri toimijat osallistuvat toiminnan kehittämiseen. Kokeileva toimintakulttuuri Esimerkkejä keskeisistä onnistumisista toiminnan kehittämisessä. Kehittämistoimet Ulkoiset ja sisäiset sidosryhmät, kumppanit ja verkostot: kehitetään/innovoidaan uutta, hyödynnetään osaamista. Kokeileva toimintakulttuuri= kokeilevassa toimintakulttuurissa henkilöstön ja opiskelijoiden oppiminen voi kehittyä kohti uusia suuntia. Ympäristö kannustaa ja innostaa kokeiluihin, jotka kumpuavat koulutuksesta, TKI-toiminnasta ja sisäisestä ja ulkoisesta vuorovaikutuksesta. 15.1.2019

III Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu Laatujärjestelmän hyödyntämistä strategisessa johtamisessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä laatujärjestelmän yleistä toimivuutta ja järjestelmän kehittämistyön suunnitelmallisuutta.

Kehittyvä ja hyvinvoiva 1/2 Laatujärjestelmä kattaa perustehtävät, se toimii hyvin ja sitä hyödynnetään ja kehitetään systemaattisesti. Järjestelmä auttaa kehittämistarpeiden tunnistamisessa ja toiminnan tavoitteellisessa kehittämisessä. Järjestelmän toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on näyttöä. Laatujärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään johtamisessa, laatujärjestelmä tukee korkeakoulun profiilia, perustehtävien tavoitteiden saavuttamista ja strategian toteuttamista. Laatupolitiikka on määritelty ja julkinen. Laatujärjestelmä Henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät osallistuvat laatukulttuurin kehittämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Henkilöstö tunnistaa työnsä yhteyden korkeakoulun tavoitteisiin. Osallistava ja avoin laatukulttuuri 15.1.2019

Kehittyvä ja hyvinvoiva 2/2 Korkeakoululla on menettelytavat, joilla tuetaan henkilöstön osaamisen kehittämistä, hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Laatujärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään henkilöstön kehittämistarpeiden tunnistamiseen. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi Esimerkkejä keskeisistä onnistumisista toiminnan kehittämisessä. Kehittämistoimet 15.1.2019

IV Oppiva korkeakoulu Korkeakoulun itse valitsema kohde, josta se haluaa ulkopuolista palautetta kehittääkseen toimintaansa. Korkeakoulu valitsee arvioinnin kohteeksi profiloitumisensa kannalta keskeisen alueen, josta se haluaa ulkopuolista kehittämispalautetta. Toiminta voi liittyä myös kaikkiin korkeakoulun perustehtäviin. Korkeakoulun itse valitsemasta arviointialueesta ei anneta kehitystason arvioita eikä sitä oteta huomioon auditoinnin läpäisyä arvioitaessa. Toisella auditointikierroksella valinnainen auditointikohde: Oppimisen ja opiskelijan tukeminen, koulutuksen kehittäminen, kansainvälisyys sekä yrittäjyys ja työelämä olleet keskiössä.

Uusi auditointimalli tukee ja edistää korkeakouluoppimista! kansallisesti hyväksytyt arviointikriteerit (suunta ja taso) opiskelijakeskeisyys ja koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen keskiössä kehittävän arvioinnin metodologia itsearviointi sekä auditointiryhmän antama palaute ja suositukset toiminnan kehittämisen tukena

Onko arviointikriteeristössä kuvattu taso kohdallaan Onko arviointikriteeristössä kuvattu taso kohdallaan? Onko kriteeristön kuvaus lähellä korkeakoulun arjen toimintaa?

KIITOS! mirella.nordblad@karvi.fi