Kymenlaakson ammattikorkeakoulun auditoinnin tulokset Laatupäällikkö Aimo Virtanen Helsingin yliopisto Auditointiryhmän puheenjohtaja.

Esitys aiheesta: "Kymenlaakson ammattikorkeakoulun auditoinnin tulokset Laatupäällikkö Aimo Virtanen Helsingin yliopisto Auditointiryhmän puheenjohtaja."— Esityksen transkriptio:

1 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun auditoinnin tulokset Laatupäällikkö Aimo Virtanen Helsingin yliopisto Auditointiryhmän puheenjohtaja

2 Auditointiryhmä Laatupäällikkö Aimo Virtanen, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Vs. vararehtori Hannele Keränen, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (varapuheenjohtaja) Työalasihteeri Jussi Murtovuori, Kirkkohallitus Nuorisotoiminnan suunnittelija, opiskelija Jani Rutanen, Suomen Punainen Risti / Humanistinen ammattikorkeakoulu Kehitysasiantuntija Anu Yanar, Aalto-yliopisto Sihteerit: Erikoissuunnittelija Kirsi Hiltunen, KKA Pääsuunnittelija Marja-Liisa Saarilammi, KKA

3 Yhteenveto auditoinnin tuloksista AUDITOINTIKOHDE PUUTTUVAALKAVAKEHITTYVÄEDISTYNYT 1. Korkeakoulun laatupolitiikka X 2. Strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus X 3. Laatujärjestelmän kehittäminen X 4. Korkeakoulun perustehtävien laadunhallinta 4a) Tutkintotavoitteinen koulutus X 4b) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta X 4c) Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö X 4d) Valinnainen auditointikohde: Opiskelijoiden hyvinvointi X 5. Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt 5a) Energiatekniikan koulutusohjelma X 5b) Degree Programme in International Business Management (YAMK) X 5c) Sosiaalialan koulutusohjelma X 6. Laatujärjestelmän kokonaisuus X

4 Keskeisiä vahvuuksia Korkeakoulun johto vahvasti sitoutunut laatujärjestelmän sisältämiin prosesseihin osana toiminnanohjausta ja keskimäärin hyvin selvillä toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan tavoitteista sekä toteutustavoista Yhteistyö alueellisten toimijoiden kanssa vuorovaikutteista, tavoitteellista ja tuloksellista; KyAMK on alueen yritysten ja muiden toimijoiden arvostama kehittäjä, vaikuttaja ja yhteistyökumppani Viestiminen ulkoisille sidosryhmille laajaa, monipuolista ja tehokasta Korkeakoulun kehittämä tulevaisuuden osaamista tuottava ja aluekehitystä tukeva Learning and Competence Creating Ecosystem (LCCE) -toimintamalli

5 Keskeisiä vahvuuksia Muuttuvan toimintaympäristön analyysi onnistunut ja kuvattu selkeästi strategiassa Alueen työelämätarpeet otetaan huomioon opetussuunnitelmatyössä; yrityksillä vahva panos TKI-hankkeissa Sidosryhmät ja opiskelijat aktiivisesti mukana opetussuunnitelmaprosessissa, toimialojen neuvottelukunnissa ja koulutusohjelmakohtaisissa opetuksen kehittämisryhmissä Sosiaalialan koulutusohjelmassa opetusmenetelmät ja oppimisen arviointi ovat linjassa korkeakoulun tavoitteleman oppimisen uuden paradigman kanssa; koulutusohjelman pitkälle kehittynyt laatukulttuuri leimaa koulutuksen suunnittelua ja toteutusta

6 Keskeisiä kehittämissuosituksia Yhtenäisen laatukulttuurin muotoutuminen vielä kesken; erityisesti tutkintotavoitteisen koulutuksen osalta tulisi arvioida, miten eri alojen omaleimaisuus heijastuu laatukulttuuriin ja vaikuttaa esimerkiksi LCCE-toimintamallin toteutumiseen Laatujärjestelmän kokonaisuutta tulisi kehittää siten, että se tukisi korkeakoulun ydintoiminnoilleen asettamiensa tavoitteiden toteutumista, yhteisen laatukulttuurin vahvistumista sekä prosessien yhtenäistämistä ja tehostamista Sähköisten järjestelmien selkeämpi integrointi; miten eri viestintäkanavat ja niiden kautta välitettävä tieto palvelisivat tarkoituksenmukaisella tavalla eri käyttäjäryhmiä Jotta laatujärjestelmän dokumentit ohjaisivat toimintaa toivotulla tavalla, tulisi etsiä tapoja välittää dokumenttien sisältämää viestiä yhteisen puheen tasolla

7 Keskeisiä kehittämissuosituksia Pedagogista strategiaa uudistettaessa tulisi määritellä konkreettisesti oppimisen uusi paradigma sekä hyvän opetuksen ja pedagogisen osaamisen laatukriteerit; strategiatyössä voisi myös hyödyntää opettajien osaamista nykyistä laajemmin Opiskelijapalautejärjestelmän kehittäminen kaipaa edelleen suunnitelmallisuutta ja systemaattisuutta On tarpeen varmistaa, että yksiköt noudattavat TKI-hankkeista annettuja ohjeita yhdenmukaisesti ja kattavasti

8 Hyviä käytänteitä Joillakin aloilla käytössä oleva ryhmän vanhin –toiminta esimerkillinen käytänne; opiskelijoiden edustajat keskustelevat toimialan johdon (ja opettajien) kanssa laajasti opintoihin liittyvistä asioista toimialasta riippuen 2–3 kertaa vuodessa Opiskelijakunta Klaanin ja rehtoreiden säännölliset tapaamiset vahvistavat opiskelijoiden äänen kuulumisen laatutyössä Yhteiskuntavastuuraportti Ulkoisten sidosryhmien osallistaminen strategiaprosessiin; ovat vaikuttaneet erityisesti strategian painoalavalintoihin

9 Hyviä käytänteitä Sosiaalialan koulutusohjelman hyviä käytänteitä voisi hyödyntää koko korkeakoulussa ‒ Portfoliotyöskentely tukee opiskelijoiden ammatillista kasvua ja toimii hyvänä välineenä oppimisen arvioinnissa ‒ Opiskelijoiden ammatillista kasvua arvioidaan vuosiarvioinneilla, joiden tarkoituksena arvioida oppimista suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin osaamisalueisiin Alueellinen kumppanuus MAMK:n kanssa otettu vastaan mahdollisuutena erityisten vahvuusalueiden edelleen vahvistamiseen ja työnjaon järkevöittämiseen

10 Valinnainen auditointikohde: Opiskelijoiden hyvinvointi Korkeakoulu tunnistanut hyvin opintojen etenemisen ja opiskeluhyvinvoinnin sekä opiskelijoiden eri elämäntilanteiden vaatimusten keskeisyyden toiminnassaan Hyvinvointityöryhmän työskentelylle tulisi asettaa selkeät tavoitteet ja seurata niiden toteutumista säännöllisesti; lisäksi voitaisiin määritellä asiat, jotka opiskelijan hyvinvoinnissa kuuluvat korkeakoululle Panostukset ja kiinnostus opiskelijoiden hyvinvointiin kuitenkin merkittäviä: mm. psykologitoiminnan käynnistäminen sekä välittömän palautteen lisäämiseen tarkoitetut toimet hyvinvointikyselyn ja muun palautteen perusteella

11 Kiitokset Auditointiryhmä kiittää Kymenlaakson ammattikorkeakoulun johtoa, henkilökuntaa, opiskelijoita ja sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä! Erinomaista syksyn jatkoa kaikille!