TOIMINTA-REFLEKTIO-OPPIMINEN.

Esitys aiheesta: "TOIMINTA-REFLEKTIO-OPPIMINEN."— Esityksen transkriptio:

1

2 TOIMINTA-REFLEKTIO-OPPIMINEN.
Laadukas oppiminen ja hyvä elämä | osallisuus, luovuus ja innovointi yhteiskunnallinen vaikuttavuus | näkymä, arvot ja strategia Lähtökohtana on, että lukiokoulutuksella/lukiolla on yhteisesti hyväksytty ja selkeästi kirjattu tulevaisuuteen suuntaava strategialähtöinen kehittämissuunnitelma. Lisäksi lukiokoulutuksen järjestäjällä/lukiokoulutuksella on laadunhallintamenettely. Systemaattisella laatutyöllä turvataan jatkuva kehittyminen ja varmistetaan tulevaisuuteen katsominen sekä eteenpäin meneminen. Käsissä olevassa laatutyössä painopiste on hyvässä toiminnassa ja mallin lähtökohtana on TOIMINTA-REFLEKTIO-OPPIMINEN.

3 1. LAATUTYÖN RAKENNE Laatutyön tavoitteena on toiminnan laadun ja tuloksellisuuden parantaminen. Laatutyölle tulee olla toimiva rakenne, joka luo edellytykset pedagogiselle johtamiselle, henkilöstön osaamisen kehittymiselle ja hyvinvoinnille, prosessien valinnalle ja niiden kuvaamiselle, tulosten arviointiin sekä verkoston ja kumppanuuksien hahmottamiseen. Pienillä, määrätietoisilla ja systemaattisilla arjen valinnoilla kuljetaan vahvemmin kohti kehittyvää, hyvinvoivaa ja tuloksellista lukiokoulutusta. Laatutyön rakenteen kuvaus: laatuvastuut arvioinnin ja auditoinnin rakenteet tiedottaminen ennakointi ja suunnitelmallisuus ketteryys

4 2. PEDAGOGINEN JOHTAMINEN
Johtamisen perusarvoja ovat toisen ihmisen kunnioittaminen, keskinäinen luottamus sekä työn arvostaminen. Lukion johtaminen luo edellytykset hyvälle oppimiselle, opettamiselle ja kehittämiselle. Lukion johtamisen keskeisenä periaatteena on jaettu, osallistava ja vuorovaikutteinen johtaminen, jossa hyödynnetään koko kouluyhteisön osaamista. Vastuutettu johtaminen mahdollistaa ja luo edellytykset hyvälle, monipuoliselle oppimiselle ja arjen sujumiselle sekä opiskelijoiden että henkilöstön osalta. Johtamisella vahvistetaan henkilöstön hyvinvointia ja kannustetaan laajapohjaiseen itsensä ja työyhteisön kehittämiseen ammatillisesti ja sosiaalisen vuorovaikutuksen osalta.

5 3. YDINPROSESSIT

6 4. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN JOHTAMINEN JA YLLÄPITO
Lukiolla on henkilökohtaisen tason, tiimitason, oppilaitostason ja koulutuksen järjestäjän tason osaamisen kehittämisen suunnitelma. Kehityskeskusteluilla seurataan asetettuja tavoitteita ja päivitetään niitä. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan, arvioidaan ja kehitetään. Lukiolla on toimiva uusien opettajien perehdytysmalli. Uusille opettajille tarjotaan mentorointia. Täydennyskoulutukseen osallistuvien opettajien määrät tilastoidaan. Opettajien osaamista ja osaamistarpeita kartoitetaan kyselyillä.

7 5. VERKOSTOITUMINEN JA KUMPPANUUDET
Kodin ja koulun yhteistyökäytänteet kirjataan toimintasuunnitelmaan ja niiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Yhteistyö perusopetuksen, lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen kanssa kirjataan toimintasuunnitelmaan ja toteutumista arvioidaan vuosittain. Lukiolla on toimiva yhteistyömalli, joka arvioidaan ja päivitetään vuosittain. Lukiolla on työelämäyhteistyön malli, joka arvioidaan ja päivitetään vuosittain. Mallissa kuvataan opiskelijan ja opettajan näkökulmasta konkreettiset yhteistyötavat yritysten sekä julkisen ja 3. sektorin kanssa. Työelämän ja oppilaitosten kanssa tehtävästä yhteistyöstä vastaa vuosittain nimetty työelämätiimi. Lukiolla on opiskelijoiden ja opetushenkilöstön osaamista vahvistava kansainvälisyyssuunnitelma, jonka toteutumista arvioidaan vuosittain.

8