Tervetuloa laatukoordinaattoriksi! Tervetuloa myös laatuvastaavat !

Esitys aiheesta: "Tervetuloa laatukoordinaattoriksi! Tervetuloa myös laatuvastaavat !"— Esityksen transkriptio:

1 Tervetuloa laatukoordinaattoriksi! Tervetuloa myös laatuvastaavat !
Pirjo Halonen

2 Laatukoordinaattoreiden ja –vastaavien tapaaminen

3 Jyväskylän yliopiston laadunhallintajärjestelmän STAK-kehä
Suunnittele Toteuta Arvioi Kehitä

4 Laatu Aika Pirjo Halonen

5 Laatu Aika Pirjo Halonen

6 Laadun-varmistus Laadun-ohjaus Toteuta Arvioi Laadun suunnittelu
Suunnittele Toteuta Arvioi Kehitä Strategiat Strategian toimenpideohjelma Toiminta- ja taloussuunnittelu Yleiset linjaukset Tutkimuslinjaukset Koulutuslinjaukset Henkilöstösuunnitelmat Johtoryhmät, toimikunnat, yhteistyöryhmät ja muut työryhmät Opetussuunnitelmat Auditoinnit (sisäiset ja ulkoiset) Johdon katselmus Tilinpäätös ja toimintakertomus Ulkopuoliset arvioinnit (esim. Suomen Akatemia, KARVI, tutkimuksen, maisteriohjelmien, johtamisen arvioinnit) Itsearvioinnit Katsaukset (talous, opinnot ym.) Arviointien vaikutukset strategian toimenpideohjelmaan, toimintasuunnitelmiin, opetussuunnitelmiin, sisäänottoihin, rekrytointeihin, palvelutoiminnan ja yvv-toiminnan kehittämiseen. Tarpeen mukaan säännöstön muuttaminen ja voimavarojen uudelleen suuntaaminen. Strategioiden ja suunnitelmien toimeenpano Arviointiaineistojen keruu, esim. palautejärjestelmät, kyselyt, barometrit Koulutuksen laatutavoitteiden toteutuminen Laadun-ohjaus Laadun suunnittelu Laadun parantaminen

7 Laadunhallintajärjestelmä on johtamisjärjestelmä!
Laadunhallinta on yhteisössä tunnetun vastuunjaon, hyviksi todettujen toimintatapojen ja käytänteiden sekä niihin kohdennettujen voimavarojen kokonaisuus. (Laatupolitiikka) Laadunhallintajärjestelmä on johtamisjärjestelmä! Pirjo Halonen

8 Laadunhallinnan toimijat
Rehtori vastaa yliopiston laadunhallinnasta (Johtosääntö) Rehtori asettaa laadunohjausryhmän (laatupolitiikka), joka muun muassa varmistaa yliopiston laadun seurannan, auditointien ja arviointien avulla (laadunohjausryhmän asettamiskirje). Laatukoordinaattorit hoitavat yksikön johtajan kanssa sovitut laadunhallintatehtävät. Jokainen työntekijä ja opiskelija vastaa oman toimintansa laadusta ja sen kehittämisestä. (Laatupolitiikka) Pirjo Halonen

9 Laatukoordinaattorijärjestelmän malli
Henkilöiden vastuut ovat kaikille selvät Johto panee suunnitelmat toimeksi Johdon rooli on keskeinen laadun-hallinnassa Laadun-hallintaan on allokoitu aikaa Johto tukee laatukoordi-naattoria Johtaja on hyväksynyt laatukoordinaattorin määritellyt tehtävät Johtaja on määritellyt ja kirjannut laatukoordinaattorin vuosittain käyttämän ajan sopimukseen. Laatupäällikkö ja laadunohjausryhmä välittävät rehtorin tahtotilan yhteisölle Laatukoordinaattori perehdyttää yksikön ja sen johdon laadunhallintaan. Laadunhallinnan kokonais- ja minimimalli Laadunhallinnan käsitteiden määrittelyt ”Opetuspaketti” laadunhallinnasta Laadunhallinnan käsikirjan käytön opastus Laadunhallinnan vuosikello Laadunhallinnan tiekartta Tiedonkeruu-järjestelmät ovat nykyistä helpompia ja yhteen-sopivampia

10 Laatukoordinaattoreiden tehtävät
Tilaisuudessa tämän sarakkeen tarpeellisuus kyseenalaistettiin. Yksikkötaso Tehtävät Vastaa laadusta Vastaa laadun-hallinnasta Viestii laadun-hallinnasta Esittelee selvityksiä ja raportteja johtamisen tueksi Kehittää prosesseja Kuvaa prosesseja ja ylläpitää kuvauksia Vastaa laadun-hallinnan käsikirjan sisällöstä Päivittää laadun-hallinnan käsikirjaa Perehdyttää laadun-hallintaan Edistää koulutuksen laadun-hallintaa Yliopisto Rehtori Laatupäällikkö Työtehtävään nimetyt Prosessin omistaja - Vararehtorit Vara-rehtoreiden valtuuttamat laatu-koordinaattorit Tiedekunta Dekaani (tutkimuksen, koulutuksen ja yvv:n) Dekaani Laatu-koordinaattori Dekaanin valtuuttama laatu-koordinaattori Laatukoordi-naattori Laatukoor-dinaattori Erillislaitos Erillislaitoksen johtaja (toiminnan) Erillislaitoksen johtaja Erillislaitoksen johtajan valtuuttama laatu-koordinaattori Laitos Laitoksen johtaja (tutkimuksen, koulutuksen ja yvv:n) Laitoksen johtaja (Laitoksen johtaja) Laitoksen johtajan valtuuttama laatu-koordinaattori Yliopisto-palvelut Hallintojohtaja (toiminnan) Hallintojohtaja Hallintojohtaja sekä johtajat vastuu-alueillaan Hallinto-johtajan valtuuttama laatu-koordinaattori Yliopisto-palvelujen vastuu-alueen laatukoordi-naattori Pirjo Halonen

11 Miten johtajien kanssa määritellyt laatukoordinaattorin tehtävät jakautuvat?
Vastuullisena Ei-vastuullisena Muu henkilö hoitaa Viestii laadunhallinnasta Perehdyttää laadunhallintaan Esittelee selvityksiä ja raportteja johtamisen tueksi Kuvaa prosesseja ja ylläpitää kuvauksia Päivittää laadunhallinnan käsikirjaa Edistää koulutuksen laadunhallintaa Muu >5 3-4 1-2 Keskimääräinen tuntimäärä on 54. Pirjo Halonen

12 Ajankohtaista Johdon katselmus – esimerkki laadunvarmistuksesta
Vuoden 2016 toiminnan katsaus hallitukselle Sisältää strategian ( ) toteutumisen, tutkimuksen tilan, koulutuksen tilan, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tilan, laadunhallinnan tilan, tasa-arvon tilan Vuonna 2017 raportointi uudistuu (sopimuskausi ) tiedekunnat ja erillislaitokset raportoivat tavoitteidensa toteutumisesta yliopistopalvelut toimittaa tiedekunnille ja erillislaitoksille pohja-aineiston Auditoinnit (sisäiset ja ulkoiset) Johdon katselmus Tilinpäätös ja toimintakertomus Ulkopuoliset arvioinnit (esim. Suomen Akatemia, KARVI, tutkimuksen, maisteriohjelmien, johtamisen arvioinnit) Itsearvioinnit Katsaukset (talous, opinnot ym.) Arvioi Pirjo Halonen

13 Ajankohtaista Projektinhallinta – esimerkki laadun suunnittelusta, ohjauksesta ja varmistuksesta Yliopiston toiminta- ja taloussuunnittelukierroksella rehtori jakoi strategista rahoitusta hyvin perustelluille kehittämisprojekteille. Laadittiin sisäisten projektien prosessi, joka ohjeistettiin ja jota koulutetaan kaikille projektitoimijoille ( Projektin eri vaiheilla (0-4) on laatukriteerit. Laatua hallitaan (varmistetaan ja parannetaan) tarkistuslistojen avulla. Suunnittele Strategiat Strategian toimenpideohjelma Toiminta- ja taloussuunnittelu Yleiset linjaukset Tutkimuslinjaukset Koulutuslinjaukset Henkilöstösuunnitelmat Johtoryhmät, toimikunnat, yhteistyöryhmät ja muut työryhmät Opetussuunnitelmat Pirjo Halonen

14 Karvin uusi auditointimalli
Karvi = Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Auditointi on riippumatonta ja järjestelmällistä ulkoista arviointia. Karvin toiminta perustuu kehittävän arvioinnin periaatteeseen ja vaikuttavan tiedon tuottamiseen koulutuksen kehittämiseksi. Karvin auditointi on kehittävää: korkeakoulun henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmiä osallistetaan tunnistamaan korkeakoulun toiminnan vahvuuksia, hyviä käytänteitä ja kehittämiskohteita. Jyväskylän yliopiston seuraava auditointi on vuoden 2020 lopussa – 2021 alussa Auditoinnissa arvioidaan korkeakoulun laatujärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta, toimivuutta ja vaikuttavuutta. Pirjo Halonen

15 Auditointikohteet 1 Osaamista luova korkeakoulu
1.1 Koulutuksen suunnittelu 1.2 Koulutuksen toteutus 1.3 Koulutuksen arviointi ja kehittäminen 1.4 Esimerkkejä onnistuneista kehittämistoimista 2 Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu 2.1 Vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden johtaminen 2.2 Vaikuttava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta 2.3 Vaikuttavuutta edistävä toimintakulttuuri 2.4 Esimerkkejä onnistuneista kehittämistoimista 3 Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu 3.1 Laatujärjestelmän hyödyntäminen strategisessa johtamisessa 3.2 Laatujärjestelmän hyödyntäminen henkilöstön osaamisen kehittämisessä 3.3 Laatujärjestelmän toimivuus ja kehittäminen 3.4 Esimerkkejä onnistuneista kehittämistoimista 4 Oppiva korkeakoulu 4.1 Korkeakoulun itse valitsema auditointikohde 4.2 Vertaisoppimisen arviointi auditointikohteessa 4 Pirjo Halonen

16 Auditointimallin verkkosivu https://karvi
Auditointimallin verkkosivu Mallin periaatteet (käsikirja) Pirjo Halonen

17 Kohteet arvioidaan kehitystasoille erinomainen, hyvä tai riittämätön.
Laatuleiman saamiseksi yliopiston tulee olla kohteissa 1-3 tasolla hyvä. Yliopiston on mahdollista saada Excellence-laatuleima ”poikkeuksellisen onnistuista kehittämistoimista” Karvin auditointi seuraa ESG:ta: ESG = Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area Pirjo Halonen

18 Strateginen johtaminen ja laadun-hallinta 1 Laadunvarmistuspolitiikka
Korkeakoululila tulee olla laadunvarmistuspolitiikka, joka on julkinen ja osa niiden strategista johtamista. Sisäisten sidosryhmien tulee kehittää ja toimeenpanna tätä politiikkaa asianmukaisia rakenteita ja menettelyjä hyödyntäen sekä ulkoisia sidosryhmiä osallistaen. 7 Tiedonhallinta Korkeakoulujen tulee varmistaa, että ne keräävät, analysoivat ja käyttävät tarkoituksenmukaista tietoa ohjelmiensa ja muiden toimintojensa tehokkaaseen hallinnointiin. 8 Julkinen informaatio Korkeakoulujen tulee julkaista selkeää, paikkansapitävää, objektiivista, ajantasaista ja helposti saatavilla olevaa tietoa toiminnastaan ja ohjelmistaan. 9 Ohjelmien jatkuva seuranta ja säännöllinen arviointi Korkeakoulujen tulee seurata ja säännöllisesti arvioida ohjelmiaan varmistaakseen, että niille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että ne vastaavat opiskelijoiden ja yhteiskunnan tarpeita. Näiden arviointien tulee johtaa ohjelmien jatkuvaan parantamiseen. Kaikista arviointien perusteella suunnitelluista tai toteutetuista toimista tulee tiedottaa kaikkia, joita asia koskee. Opiskelun ja oppimisen laadunvar-mistuksen sekä akateemi-sen laadun yhteys 2 Ohjelmien suunnittelu ja hyväksyminen Korkeakouluilla tulee olla menettelyt ohjelmien suunnittelulle ja hyväksymiselle. Ohjelmat tulee suunnitella siten, että ne täyttävät niille asetetut tavoitteet mukaan lukien oppimistavoitteet. Ohjelman tuloksena saatavan tutkinnon tulee olla selkeästi määritelty ja viestitty, ja se tulee sijoittaa oikealle tasolle kansallisessa ja täten myös eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksessä. 3 Opiskelijakeskeinen oppiminen, opetus ja arviointi Korkeakoulujen tulee varmistaa, että ohjelmat toteutetaan tavalla, joka kannustaa opiskelijoita ottamaan aktiivisen roolin oppimisprosessissa ja että tämä lähestymistapa otetaan huomioon opiskelijoiden arvioinnissa. Opiskelija-kokemuksen ja -menestyk-sen laadun-varmistus 4 Opiskelijavalinta, opintojen eteneminen, opintojen tunnustaminen ja todistusten myöntäminen Korkeakoulujen tulee soveltaa johdonmukaisesti ennalta määriteltyjä ja julkaistuja säännöksiä ja määräyksiä, jotka kattavat kaikki opiskelijan opintopolun vaiheet, kuten opiskelupaikan myöntämisen, opintojen etenemisen, opintojen tunnustamisen ja todistuksen myöntämisen.. 5 Opetushenkilöstö Korkeakoulujen tulee varmistaa opettajiensa pätevyys. Korkeakouluilla tulee olla käytössään oikeudenmukaiset ja läpinäkyvät menettelyt henkilöstön rekrytoimiseen ja kehittämiseen. 6 Palvelut ja opiskelijoiden tuki Korkeakouluilla tulee olla riittävä rahoitus opetustoiminnalle ja oppimisen edellytysten varmistamiselle. Korkeakoulujen tulee varmistaa, että opiskelijoille tarjotaan riittävät ja helposti saatavilla olevat palvelut ja tuki.

19 Laatukoordinaattorin opastuspaketti
Laadunohjausryhmä luo opastuspaketin, jota laatukoordinaattori voi hyödyntää perehdyttäessään yksikön ja sen johdon laadunhallintaan. jolla laatukoordinaattori voi hoitaa sovittuja tehtäviään Sisältö laitoksen, tiedekunnan ja yliopiston riippuvuussuhteet (hierarkia) laadunhallinnan käsikirjan vesiputousmalli (yhteiset kuvaukset auttavat) käsikirjan malli Pirjo Halonen

20 Paikat tarkentuvat pikapuoliin.
Seuraavat tapaamiset klo 14-16 klo 14-16 klo 14-16 Paikat tarkentuvat pikapuoliin. Pirjo Halonen