Lukutaito ja syrjäytyminen

1. Hyvä lukutaito ehkäisee syrjäytymistä Lähes 16 % suomalaisista 20–24-vuotiaista nuorista aikuisista on kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Suomessa on selvästi enemmän syrjäytyneitä nuoria kuin muissa Pohjoismaissa. Yksi tehokkaimpia syrjäytymistä ehkäiseviä tekijöitä on opintojen jatkaminen peruskoulun jälkeen. Lukumotivaation ja -innon ylläpitäminen sekä koulumenestyksen mahdollisiin ongelmiin puuttuminen on tärkeää jo ajoissa peruskoulussa. Ihmiset, jotka lukevat enemmän, saavuttavat todennäköisemmin korkean koulutustason ja menestyvät työelämässä. Lukutaito on yksi demokratian toteutumisen edistäjä, ja sen voidaan nähdä vahvistavan sosiaalista identiteettiä, yhteisöjen voimaantumista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Lähde: 10 faktaa lukemisesta 2017, Lukukeskus

2. Kodin rooli lasten lukutaidon kehitykselle on yhä merkittävämpi Lukutaidon vaikuttavia tekijöitä ovat kotitaustan lisäksi vanhempien omat lukutottumukset ja asenteet. Huolestuttavaa on, että entistä useampi suomalaisvanhempi ei itse pidä lukemisesta. Vanhempien asenne lukemiseen voi periytyä lapselle. Lukutaito antaa pohjan pärjätä informaatioyhteiskunnassa ja nykyisessä työelämässä. Kriittisen lukutaidon merkitys korostuu nykyisessä verkkoympäristössä; informaation luotettavuuden arviointi ja esimerkiksi trollauksen tunnistaminen vaatii lukutaitoa. Lukutaito ei merkitse vain mekaanista osaamista tai kielioppia. Avainasemassa on kyky omaksua tietoa ja tarkastella tekstiä monelta kantilta. Kuten muitakin kykyjä, lukutaitoa voi kehittää ja ylläpitää koko elämänsä ajan. Lähteet: 10 faktaa lukemisesta 2017, Lukukeskus, 5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta 2018, Lukukeskus

3. Tunnistavatko nuoret hyvän lukutaidon merkityksen? Nuorten kiinnostus etenkin pitkien tekstien lukemiseen on laskenut. Suomalaisnuorista 10% on heikko lukutaito, pojista jopa 16% – tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Heikko lukutaito rajoittaa nuorten elämää ja vaikeuttaa menestymistä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Lukukeskuksen Sanat haltuun -hankkeen kyselyssä huomattava osa opiskelijoista ei kokenut lukemista itselleen tärkeäksi eikä nähnyt lukutaidon vaikuttavan mahdollisuuksiin tulevassa työelämässä. joka kuudes poika Lähde: 5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta 2018, Lukukeskus

4. Lukemaan innostamisessa tärkeintä kiinnostavat tekstit Digitaalisen ja paperisen kirjan lukemista ei kannata asettaa vastakkain. Eri formaatit eivät niinkään korvaa, vaan pikemminkin ruokkivat toisiaan. Lukutaidon kehittämiseksi olennaista on pitkäjänteinen, syventävä lukeminen. Tutkimukset osoittavat, että vapaa-ajallaan vähemmän lukevat, erityisesti pojat, kokevat erilaiset teknologiavälitteiset tekstit paperiversioita innostavammiksi. Pitäisikin miettiä, miten pitkäjänteistä lukemista voisi tuoda sinne missä nuoret jo ovat, eli sosiaaliseen mediaan ja älypuhelimeen. Se, miten yhteiskunnassa suhtaudutaan lukemiseen ja kirjallisuuteen vaikuttaa suoraan lasten ja nuorten lukuintoon. Tärkeää olisi, että julkisuudessa ja mediassa näkyisi lukevia esikuvia ja lasten ja nuorten kirjat saisivat laajempaa näkyvyyttä. Lähde: 5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta 2018, Lukukeskus