Valtionosuusuudistus - Turku

Esitys aiheesta: "Valtionosuusuudistus - Turku"— Esityksen transkriptio:

1 Valtionosuusuudistus - Turku
Esittäjän nimi

2 Lukuja Valtionosuutena saatu tulo vähenisi Turussa 156 e / asukas
Kokonaissummana 28,1 milj. euroa Vastaa yhden prosenttiyksikön korotusta Turun verotuloissa Verotulotasaukseen siirretystä 721 milj eurosta Turun menetys 4,9 milj euroa Esittäjän nimi

3 Kriteereistä (1) Kriteereiden määrää on onnistuttu vähentämään aikaisemmasta ja mukaan on otettu pääosiltaan tarpeellisia ja käyttökelpoisia kriteereitä. Suurimpana puutteena voi pitää sitä, että ennaltaehkäisevän työn kriteeriä ei ole saatu millään muuttujalla mukaan järjestelmään – kannustavuus? Turun kaupungin strategiana on ollut ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen. Uudistus ei voi lähteä siitä, että niitä kuntia, jotka ovat panostaneet toiminnassaan ennaltaehkäisyyn, rangaistaisiin valtionosuusmenetyksellä. Tarvitaan kannustava elementti sellaisille kunnille, joissa esim. väestö on keskimääräistä iäkkäämpi, mutta keskimääräistä terveempi. Eli jos kunta pystyy säilyttämään tilanteen, saa se tästä kannustavan osuuden ennaltaehkäisevien palveluiden rahoittamiseksi. Tarkastelussa on otettu pelkästään terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon toimialan kunnallisia kustannuksia. Esimerkiksi ennaltaehkäisevässä vanhustenhuollon menojen hillitsemiseksi satsataan kunnissa esteettömyyteen, vanhusten joukkoliikenteeseen ja asuntojen kunnostamiseen ja rakentamiseen, mutta nämä kustannukset jäävät kokonaan muiden toimialojen kustannuksina tehdyssä tarkastelussa sivuun. Esittäjän nimi

4 Kriteereistä (2) Työttömyysaste, vieraskielisyys syrjäisyys, saamelaisten kotiseutualueen lisä ja työpaikkaomavaraisuus ovat kriteereinä hyviä. Työttömyyden painoarvo voisi olla esitettyä suurempi. Vieraskielisyystekijää ei ole huomioitu tarpeeksi painokkaasti, vaikka siihen on nyt ensikerran selvästi osoitettu laskennallista kustannusta. Turun väkilukuun vaikuttaa arviolta noin muista kunnista tullutta opiskelijaa. Tämä ryhmä on suhteellisen tervettä ja vaikuttaa alentavasti koko väestöstä laskettuun sairastavuuteen. Kaavaillut muutokset ovat joidenkin kuntien osalta niin suuria, että siirtymäaika on pidennettävä kahdeksaan vuoteen (2 valtuustokautta) Esittäjän nimi

5 Laskentaperusteet Tehdyt tutkimukset, kertoimet ja perushinnat on saatu tiedoksi, mutta osin vaikeaselkoisia, ainakin kuntakohtaisesti – läpinäkyvyys? Kelan lääkekorvaus- ja etuusrekisteristä kerätyt tiedot eivät tuo riittävästi esiin kaikkien kansansairauksien aiheuttamia kustannuksia esim. päihdesairauksien ja suun terveydenhuollon osalta. Laissa ei tulisi sitoa painokertoimien säätämistä 5 vuoden välein, vaan tarvittaessa niitä tulisi voida laskea useammin Esittäjän nimi

6 Yhteenveto Verotulotasauksen on pitäydyttävä vain verotulojen tasauksessa. Valtionosuustulojen tasaukseen sitä ei tule käyttää, koska siitä tulisi muutoksen jälkeen kovin monimutkainen. Uudessa valtionosuusmallissa vähennetään vanhempien ikäryhmien painoarvoa ratkaisevasti ja vastaavasti huomattavasti lisätään sairastavuuskerrointa. Vanhempien ikäryhmien painoarvoa suhteessa sairastavuuteen ei pidä muuttaa näin merkittävästi. Valtionosuusjärjestelmään tulee ottaa mukaan jokin kriteeri, joka mittaa ennaltaehkäisevän työn osuutta Työttömyyden painoarvoa tulee nostaa valtionosuuden määräytymistekijöissä pitkäaikaistyöttömien sekä nuorisotyöttömien määriä painottaa Vieraskielisyyden laskennallista kustannusta tulee korottaa vieraskielisestä väestöstä aiheutuvat kustannukset kunnalle ovat varsin moninaisia ja huonosti tunnistettuja. Kuntakohtaiset muutokset tulee rajata kahden valtuustokauden mittaisiksi eli kahdeksaksi vuodeksi. Esittäjän nimi