Sanomalehtien lukemisella yhteys oppimistuloksiin

Esitys aiheesta: "Sanomalehtien lukemisella yhteys oppimistuloksiin"— Esityksen transkriptio:

1 Sanomalehtien lukemisella yhteys oppimistuloksiin
Sanomalehtiä useita kertoja viikossa lukevat nuoret* menestyivät lukutaitokokeessa merkitsevästi paremmin kuin harvemmin lehtiä lukevat. Aktiivilukijoiden ja kaikkein passiivisimpien lukijoiden piste-ero arvioinnissa oli peräti 51 pistettä. Laskennallisesti tämä vastaa yli vuoden eroa koulun oppimäärän hallinnassa, joten ero on merkittävä. Luonnontieteissä koetulosten ero aktiivisimpien ja passiivisimpien lukijoiden välillä oli 46 pistettä. Matematiikassa vastaava ero oli 38 pistettä. Sirén, M., Leino, K. & Nissinen, K Nuorten media-arki ja lukutaito. Koulutuksen tutkimuslaitos ja Sanomalehtien Liitto. Tutkimus pohjaa PISA AINEISTOON, joka on edustava otos suomalaisten peruskoulujen 15-vuotiaista oppilaista

2 Verkkouutisten lukemisella yhteys oppimistuloksiin
Myös verkkouutisten aktiivinen lukeminen on merkitsevässä yhteydessä lukutaitotuloksiin, mutta useita kertoja päivässä tapahtuva lukeminen ei enää paranna tuloksia viikoittaiseen lukemiseen verrattuna. Useita kertoja viikossa lukevien ja kaikkein passiivisimpien lukijoiden piste-ero arvioinnissa oli 41 pistettä. Verkkouutisten lukemisen yhteys lukutaitotuloksiin ei siten ole aivan yhtä voimakas kuin sanomalehtien lukemisen. Luonnontieteissä ero aktiivisimpien ja passiivisimpien lukijoiden välillä oli 37 pistettä. Matematiikassa piste-ero oli 30 pistettä. Sirén, M., Leino, K. & Nissinen, K Nuorten media-arki ja lukutaito. Koulutuksen tutkimuslaitos ja Sanomalehtien Liitto. Tutkimus pohjaa PISA 2015 –AINEISTOON, joka on edustava otos suomalaisten peruskoulujen 15-vuotiaista oppilaista

3 Mediankäyttäjäryhmien oppimistulokset
Nuoret jaettiin eri medioiden käyttöaktiivisuuden perusteella seitsemään eri ryhmään. Eniten nuoria erotteli sarjakuvien, kaunokirjallisuuden ja sanomalehtien lukeminen. Sosiaalisen median käyttö oli aktiivista myös niissä ryhmissä, joissa muu mediankäyttö oli vähäisempää. Kaunokirjallisuutta lukevat ryhmät (1–2) ylsivät parhaimpiin oppimistuloksiin. Lukemista karttavien ryhmä (7) menestyi PISA-kokeissa kaikkein heikoiten. Aktiiviset kaunokirjallisuuden lukijat Lehtitekstien ja kauno- kirjallisuuden lukijat Monipuoliset mediankäyttäjät Lehtitekstejä ja uutisia lukevat kaunokirjallisuuden kaihtajat Aktiiviset verkkotekstien lukijat Sarjakuvien lukijat Lukemista karttavat Sirén, M., Leino, K. & Nissinen, K Nuorten media-arki ja lukutaito. Koulutuksen tutkimuslaitos ja Sanomalehtien Liitto. Tutkimus pohjaa PISA 2015 –AINEISTOON, joka on edustava otos suomalaisten peruskoulujen 15-vuotiaista oppilaista