Ajankohtaista sopimus- ja lainsäädäntörintamalta Ari Komulainen

Virkamieslakiin muutoksia Eduskunta on hyväksynyt virkamieslakiin tehtävät muutokset. Muutokset astuvat voimaan näillä näkymin huhtikuun alussa.. Virkamiesten muutoksenhakua ja –rajoituksia koskevat säännökset siirretään kokonaisuudessaan virkamieslakiin. Valtion virkamiesasetuksessa säädetyt viran hakumenettelyä ja nimittämistä koskevat säännökset on siiretty virkamieslakiin. Hakuajan vähimmäiskestosta (14 vrk) säädetään laissa. Haettavaksi julistaminen edellyttää valtakunnallista hakuilmoittautumista. Laissa määräys järjestäytymättömien oikeudesta tehdä oikaisuvaatimus ja hakea oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen muutosta valittamalla, jos virkamies ei työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n vuoksi saattaa asiaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Virkamieslain uudistaminen Työnantajan irtisanoessa virkasuhteen VML 27 §:n perusteella alkaa muutoksenhaku vasta irtisanomisajan päätyttyä. Nykyään se alkaa siitä, kun virkamies on saanut päätöksestä tiedon Ylimmän johdon yhteisten kelpoisuusvaatimukset määritellään virkamieslaissa (ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus) Nimittäminen pääsääntöisesti viiden vuoden määräajaksi virkaan ja vain erityisestä syystä lyhyemmäksi ajaksi, mahdollisuus jatkaa enintään vuodella perustellusta syystä Mahdollisuus nimittää muuhun tehtävään ilman viranhakumenettelyä ylimmän johdon määräaikaisen kauden päätyttyä Määräajaksi virkaan nimitetyn katsotaan eronneen aiemmasta valtion virasta siitä lukien, kun hänet on toisen kerran nimitetty ylimmän johdon virkaan määräajaksi, jollei viranomainen erityisestä syystä toisin päätä. Hallituksen esityksessä ehdotettiin lakiin otettavaksi määräys ns. karenssisopimuksesta, mutta tämä asia siirrettiin mahdolliseen jatkotyöskentelyyn

Virkamieslain uudistaminen Vm on asettanut henkilöstövoimavarojen joustavaa käyttöä selvittävän työryhmän. Työryhmän määräaika päättyy 31.5.2015. Työryhmän tehtävänä on tehdä hallituksen esitys virkamieslain 20 §:n muuttamisesta siten, että virkamies voitaisiin viraston tai ministeriön päätöksellä siirtää määräajaksi (enintään 3 vuodeksi) työssäkäyntialueella toisen viraston käyttöön, kun se on viranomaisten tehtävien hoidon kannalta perusteltua. Vm lähtee siitä, että siirto ei edellyttäisi virkamiehen suostumusta. Suostumus olisi edellytyksenä tehtäväkierrolle toisessa virastossa tai yksityissektorille.

Virkamiesten sairausajan palkan maksaminen Virkamiesten sairausajan palkanmaksua koskeva VES:n 9 § 3 mom. muuttuu 1.4.2015 alkaen. Virkamiehellä on oikeus tämän pykälän mukaiseen palkkaan yhdenjaksoiselta sairauslomalta enintään vuoden ajalta. Tätä momenttia sovelletaan, kun sairauspoissaolo on 1.4.2015 tai sen jälkeen kestänyt yli vuoden. Sairauslomat katsotaan yhdenjaksoiseksi sairauslomaksi, jollei virkamies ole niiden välillä ole ollut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä. Ei koske työtapaturmaa, ammattitautia tai väkivallasta johtuvaa työkyvyttömyyttä. 24.12.2018

Virkamiesten sairausajan palkan maksaminen Virkamiesten irtisanomiskynnys säilyy entisellään eli se, että sairausajan palkan maksaminen päättyy, ei ole irtisanomisperuste. Virkamieslain 25 §:n mukaan erityisen painavana syynä irtisanoa ei voida pitää virkamiehen sairautta, vikaa tai vammaa, paitsi jos siitä on ollut seurauksena virkamiehen työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen ja virkamiehellä on sen perusteella oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. 24.12.2018

Työttömyyspäivärahan maksaminen Työnhakijalla, joka on saanut enimmäisajan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ja jonka edelleen on katsottu olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä, on oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Jos työnhakija on työ- tai virkasuhteessa edellytetään lisäksi, ettei hänen työnantajallaan ole tarjota hänelle hänen työkykynsä mukaista työtä. Työnhakijalla, joka saa työnantajalta sairausajan palkkaa tai muuta vastaavaa korvausta kokoaikatyön perusteella, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. (24.6.2004/608) Edellä mainittujen edellytysten täyttyessä virkamiehellä, jolle ei makseta sairausajan palkkaa enimmäisajan täyttymisen johdosta, on oikeus saada työkyvyttömyysajalta työttömyyspäivärahaa. 24.12.2018

Työterveyshuolto Työterveyshuoltolain mukainen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto koskee kaikkia valtion virkamiehiä ja työntekijöitä. Myös yli vuoden kestäneellä yhdenjaksoisella sairauslomalla olevia henkilöitä. Tämä mahdollistaa mm. työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 §:n mukaiset vajaakuntoisten tukitoimet ja työhön paluun edistämisen. VM:n määräyksellä (VM/125/00.00.00/2011) säädellään työnantajan järjestämän vapaaehtoisen sairaanhoidon käyttöä ja ko. ryhmä rinnastetaan nykyisen määräyksen mukaiseen palkattomiin virkavapaalla olijoihin. Yli vuoden kestäneellä sairauslomalla olevilla henkilöillä ei ole työterveyshuoltoon kuuluvien sairaanhoitopalveluiden käyttöoikeutta. 24.12.2018

Vuosilomapalkka ja sen maksaminen Vuosilomapalkkamääräys on entinen, jos työajassa ja palkanmaksussa ei ole tapahtunut muutosta. Mikäli virkamiehen tai työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana, on lomapalkka 9 %, 11,5 % tai 14,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana virassa- tai työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta (17 § 2 mom).

Esimerkki Kokoaikatyössä ollut siirtyy osa-aikatyöhön 1.6.2013 alkaen. Lomavuoden 2014 (eli 1.4.2013-31.3.2014) vuosiloma-ajan palkka maksetaan prosenttisäännön mukaan. Jos esim. kokoaikatyön kuukausipalkka on ollut 3000 e/kk ja hän siirtyy osa-aikatyöhön 80 % työajalla, on kuukausipalkka 2400 e/kk. Vuosilomapalkka maksetaan lomanmääräytymisvuoden ansioista (2*3000 e+10*2400e) yhteensä 30 000 euroa, joka kerrotaan joko 9, 11,5 tai 14,5 % riippuen vuosiloman pituudesta. Loma-ajan palkka maksetaan yhdellä kerralla kesäkuussa riippumatta siitä, milloin vuosiloma pidetään. Kesäkuussa maksettavan palkan määrä on siis isompi kuin se muutoin olisi.

Vuosilomapalkka Syytä siis tiedostaa, että loma-ajan palkka maksetaan kesäkuussa riippumatta siitä miten lomaa pitää. Myöhemmin lomaa pidettäessä ei loman ajalta makseta palkkaa. Palkanpidätys loman ajalta määräytyy myönnetyn virkavapaan mukaisesti. Esimerkkejä: Henkilö on lomalla ma-pe, lomaa kuluu 5 päivältä, mutta palkka pidätetään 7 päivältä. Henkilö on lomalla pe ja ma, lomaa kuluu 2 päivältä, mutta palkka 4 päivältä. Henkilö on lomalla ma-ke, lomaa kuluu 3 päivältä samoin palkka pidätetään 3 päivältä. Jouluviikko 2014, lomaa kuluu 2 päivältä, mutta palkka 7 päivältä.

Vuosiloma Mikäli virkamiehen tai työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan käytännössä ennen työajan muutosta maksettavan palkkauksen mukaisesti. Esim. kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön 1.6.2014 siirtynyt saa ao. ajankohdan jälkeen pidettävän lomavuoden 2014 loma-ajan osalta palkan toukokuun 2014 palkkauksen mukaan. Jos siirtyy osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön niin palkka määräytyy vastaavan ajankohdan mukaan. Vuoden 2015 lomiin noudatetaan 17 § 2 mom. määräystä.

Matka vessin ja työaikasopimuksen muutokset Kokopäivärahan määrä nousi 39 eurosta 40 euroon Kilometrikorvaus nousi 43 sentistä 44 senttiin Ulkomaan päivärahoihin tarkistuksia Ateriakorvaus nousi 25 senttiä Työaikasopimukseen muutoksia Työaikasopimuksen 27 §:n mukaan työajan tasoittuminen täysiksi tunneiksi lakkaa ja korvaukset maksetaan minuutin tarkkuudella 1.1.2015 alkaen sitä lähinnä seuraavan viikon tai työjakson alusta. 24.12.2018