Arvio maan hallituksen 8. 9

Esitys aiheesta: "Arvio maan hallituksen 8. 9"— Esityksen transkriptio:

1 Arvio maan hallituksen 8. 9
Arvio maan hallituksen esittämien kilpailukykyä parantavien toimien vaikutuksista Hallitus aikoo toteuttaa muutokset pakottavalla lainsäädännöllä, jota ei saisi ylittää työehtosopimuksilla.

2 Toimet kohdistuvat epäreilusti
Hallituksen esittämät toimet Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaiksi Ensimmäisen sairauspäivän karenssi, sen jälkeen sairausajan palkka 80 % (pv. 2-9) Ylityökorvausten puolittaminen Sunnuntaikorvaus 100 %:sta 75 %:iin Vuosilomien lyhennys 38 päivästä 30 päivään (lähinnä julkinen sektori) Työnantajan sairausvakuutusmaksun alennus 1,72 %-yksikköä Hallituksen esitykset leikkaavat palkansaajan ostovoimaa keskimäärin n. 2,75 % Alakohtainen vaihtelu suurta, joillain aloilla vaikutus jopa yli 6 % Esitykset kohtelevat eri aloja hyvin eri tavoin Suurimpia kärsijöitä ovat alat, joilla lisät muodostavat merkittävän osan kokonaisansioista ja joilla sairastavuus on korkea

3 Hallituksen arvio toimenpiteiden vaikutuksista

4 Kolme vaikutuskanavaa ostovoimaan ja yksikkötyökustannuksiin
Työnantajan sivukuluihin vaikuttavat, ei vaikutusta ostovoimaan Työnantajan sairausvakuutusmaksun alennus 1,72 %. Alentaa työvoimakustannuksia 1,42 %. Palkkaa pienentävät, eli ostovoima ja työvoimakustannus alenevat yhtä paljon Sairauspäivien korvaustason alennus Ylityökorvausten ja sunnuntaikorvausten heikennykset Työaikaa pidentävät, eli yksikkötyökustannus alenee, mutta ostovoima ei muutu Vuosilomien lyhennys max 30 päivään Loppiaisen ja helatorstain muutosten vaikutus riippuu toteutustavasta. Jos toteutetaan lisäämällä työpäivien määrää, työvoimakustannus alenee mutta ostovoima ei muutu. Jos toteutetaan alentamalla ko. päiviltä maksettavaa korvausta ilman vaikutusta työaikaan, muutos alentaa ostovoimaa.

5 Yhteisvaikutukset Yhteensä ostovoima alenee palkansaajilla keskimäärin 2,75 % Oletettu, että loppiaisen ja helatorstain muutokset toteutuvat puoliksi työaikaa pidentäen ja puoliksi palkkaa alentaen. Käytännön toteutuma riippuu sääntelyn sisällöstä ja nykyisistä alakohtaisista järjestelyistä. Alakohtaisesti erot suuria, yksilötasolla vielä suurempia. Ostovoiman lasku johtaa väistämättä kotimarkkinakysynnän alenemiseen, millä on haitallinen vaikutus työllisyyteen Yksikkötyökustannusten aleneminen parantaa kilpailukykyä, millä on jollain aikavälillä positiivinen vaikutus työllisyyteen

6 Loppiaisen ja helatorstain muutokset
Hallituksen kirjaus ”Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä” on jokseenkin epäselvä. Ensimmäinen osa antaisi ymmärtää, että päivät ovat edelleen vapaita, jolloin muutos vaikuttaisi palkkoja alentavasti. Toinen osa taas antaisi ymmärtää, että ko. päivät eivät lyhennä vuosityöaikaa, jolloin muutos vaikuttaisi nykytilaan verrattuna lähinnä vuosityöaikaa pidentävästi ilman vastaavaa korvausta. Todellinen vaikutus riippuu vahvasti siitä, miten asia lakiin kirjattaisiin ja miten sitä työehtosopimuksissa sovellettaisiin.

7 Sairauspäivien korvaustaso
Erot alojen ja aseman välillä suuret. Naisilla on enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä, joten kohdistuu vahvemmin naisiin. Esim. sairauspoissaolot eräillä aloilla (lähde: EK:n työaikatiedustelu): Kunta-alalla sairauspoissaolopäiviä on 16,7 työntekijää kohden keskimäärin Vaikutus yksittäisen työntekijän ostovoimaan alasta riippuen keskimäärin 0,5 % - 3 %. Yksilötasolla vaikutus voi olla pienempi tai suurempi. Miehet Naiset Molemmat keskimäärin Teollisuuden työntekijät 93 tuntia (12 päivää) 136 (18 päivää) 106 (14 päivää) Teollisuuden toimihenkilöt 30 tuntia (4 päivää) 47 (6 päivää) 36 (5 päivää) Palvelualat 71 tuntia (9 päivää) 92 (12 päivää) 81 (11 päivää)

8 Ylityökorvauksen puolittaminen ja sunnuntailisien leikkaus
Yli- ja sunnuntailisien leikkaus iskee hyvin eri tavalla eri aloihin ja työntekijöihin riippuen yli- ja sunnuntaitöiden määrästä. Keskimäärin vaikutus on hallituksen laskelmien mukaan 1 % yksityisellä sektorilla. Kunnissa vaikutus on samaa luokkaa, valtiolla noin puolet pienempi. Alakohtainen vaihtelu on sektorien sisälläkin suurta. Esimerkiksi rakennusalalla yli- ja sunnuntaitöitä tehdään alle 4 % työajasta, kun taas autoliikenteessä ja kemianteollisuudessa osuus on yli 8 %. Eri alojen välillä leikkaus lienee pääsääntöisesti haarukassa 0,5 – 2 %. Yksilökohtainen vaikutus on vielä suurempi.