Kieli ja lukeminen alkuopetuksessa 16.5.2005 Marica Jensen

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua. Äidinkieli ja kirjallisuus ovat tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä.

Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa.

VUOSILUOKAT 1-2 Keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa.

TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu

KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa, pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluja keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla

Lukeminen ja kirjoittaminen Lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivittäin painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua kirjoitetun kielen ja yleiskielen harjoittelua sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä

Oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon sekä myös tietokoneella kirjoittamisen opettelua oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alkukirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa

Kirjallisuus ja kieli kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen kirjallista keskustelua, luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn kirjaston käytön opettelua kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia

Alkuopettajan haastattelu Alkuopetusluokkanne lukumäärä? Luokassa on 14 oppilasta. Mitä menetelmää käytätte lukemaan oppimisessa? KÄTS-menetelmää. Kuvailkaa yksi äidinkielen oppitunti. Äidinkielen oppitunnilla tutustutaan aapisen kappaleeseen. Nostetaan esille outoja sanoja, selitetään niitä ja keksitään vaihtoehtoisia sanoja. Lopuksi tehdään kappaleeseen liittyvät tehtävät yksin tai pareittain. Joka päivä oppilaat saavat kotitehtäväksi luku- tai kirjoitustehtävän.

Mitä kirjoja käytätte? Kirjasarjana on Salainen Aapinen. Mitkä asiat näette äidinkielen opetuksessa keskeisinä? Äidinkielen opetuksessa keskeisenä monipuolinen opetus. Millaista yhteistyötä teillä on esiopetuksen kanssa? Esiopetuksen kanssa yhteistyö on vähäistä, ryhmät ovat fyysisesti eri paikoissa. Millaista yhteistyötä teillä on esiopetuksen kanssa lasten lukemisvaikeuksiin liittyen? Ennen kuin oppilaat tulevat ensimmäiselle luokalle jokaisesta oppilaasta ja heidän kehitystasostaan ja lukutaidostaan keskustellaan.

Millaista yhteistyötä teillä on muiden luokkien ja erityisopettajan kanssa? Kummiluokan kanssa on tehty paljon yhteistyötä. Erityisopettajan kanssa tehdään yhteistyötä koko ajan. Tarve olisi suurempi kuin mitä kunta pystyy tarjoamaan. Entä jos lapsella ilmenee ongelmia lukemisessa? Lukemisvaikeuksissa apuna: tukiopetus, kouluavustajan tuki, erityisopetus, vanhemmat, henkilökohtainen opetussuunnitelma, mukautettu opetus, luokalle jääminen. Millaista kirjallisuutta olette kokeneet hyväksi aikuiselle lapsen lukemiseen ja sen ongelmiin liittyen? Opettajan oppaissa on hyviä vinkkejä, lukemiseen liittyviin vaikeuksiin löytyy hyvin kirjallisuutta.