STARTTILUOKKA LUKIPULMIEN KUNTOUTTAJANA

Esitys aiheesta: "STARTTILUOKKA LUKIPULMIEN KUNTOUTTAJANA"— Esityksen transkriptio:

1 STARTTILUOKKA LUKIPULMIEN KUNTOUTTAJANA
Pupuhuhdan koulu erityisluokanopettaja Carita Vesander

2 MILLOIN HUOLESTUA? Lapsen lyhytkestoinen muisti on hyvin lyhyt (lapsi ei esim. opi muistamaan kirjainten nimiä). Lapsella vaikeuksia erityisesti kuullun mukaan toimimisessa (vaikea muistaa 2-osaisia ohjeita, vaikeuksia äänteiden erottelemisessa, äänteiden yhdistämisessä). Lapsen pitkäkestoinen muisti on hyvin lyhyt. Lapsella on suuria hahmottamisen vaikeuksia (lapsi ei esim. osaa kirjoittaa omaa nimeään, ei osaa koota 4-10 palan palapeliä mallista). Lapsella on suuria pulmia motorisessa kehityksessä. Lapsella on suuria tunne-elämän vaikeuksia (esim. masentuneisuutta). Lapsen kognitiivinen kehitys on viivästynyttä. Lapsella on viivettä kielellisessä kehityksessä yleensä.

3 HELMITTÄMINEN – AVAIN LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON OPPIMISEEN
MIKÄ? Lukimenetelmä, joka perustuu äänteiden yhdistämiseen (kuten esim. KÄTS -menetelmä) Kirjainmerkit korvataan erivärisillä helmillä KENELLE? Helmittäminen - lukimenetelmä lapsille, joilla on erilaisia hahmottamisen (erityisesti visuaalisen hahmottamisen) vaikeuksia Motivointikeinona lukiopetukseen (myös nuoremmille lapsille)

4 MITEN TOIMII? Helmittämisessä äänteiden merkkinä ei ole kirjaimet vaan helmet. Tietyllä äänteellä on tietyn värinen helmi (valkoinen helmi tarkoittaa i -kirjainta, punainen helmi s -kirjainta jne.) Helmittämisen avulla lapsi pystyy oppimaan lukemista visuaalisen hahmottamisen vaikeuksista huolimatta eli helmittämisessä poistetaan ”häiritsevät” visuaaliset kiemurat eli kirjainmuodot Lapsen oppiessa yhdistämään äänteitä ja lukemaan helmitettyjä sanoja, hän siirtyy vähitellen kirjainten avulla tapahtuvaan ns. perinteiseen lukemiseen -> tässä siirtymävaiheessa helmien yläpuolella on äänteitä vastaavat kirjainlaput, jotta lapsi oppii vähitellen oppimaan myös ns. perinteisiä kirjainmerkkien muotoja Seuraavassa piirrettynä esimerkki helmittämis -menetelmällä kirjoitetusta sanasta: Lapset harjoittelevat äänteiden yhdistämistä ensin konkreettisten helmien avulla, taitojen mukaan siirrytään yllä olevan esimerkin kaltaisiin paperitehtäviin.

5 KOKEMUKSIA HELMITTÄMISESTÄ
Lasten lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen aloitetaan tällä kehittämälläni helmittämis -menetelmällä. Helmittäminen on käytössäni nyt kolmatta vuotta ja tulokset ovat lupaavat. Helmittämisen avulla voin myös tarvittaessa poisopettaa lasten ennen kouluuntuloa oppimaansa tavulukemista, jos tämä selvästi vaikeuttaa heidän lukiprosessiaan. Helmittäminen esikoululaisten lukemaanopettamisen menetelmänä, lapset eivät itse välttämättä lainkaan yhdistä tätä helmittämistä lukemistaitoon, tekeväthän he ”vain” salapoliisitehtäviä. Helmittäminen ylläpitää leikinomaista lähestymistapaa myös lukiopetuksessa.

6 LUKEMISEN TEKNIIKAN OPETTAMISESTA
1) Kirjoitettava sana on risu. 2) Ensin sana taputetaan ja sanotaan ”ri-su”. Montako taputusta? (2) Siis 2 tavua. 3) Tarvitaan veturi ja yksi junanvaunu. 4) Sitten peukalo ylös. Peukalon kohdalla sanotaan ”ri”. 5) Sitten etusormi ylös. Etusormen kohdalla sanotaan ”su”. 6) Mitä sanottiin peukalon kohdalla? (”ri”) 7) Mitä suusta kuuluu aivan ensimmäisenä tavussa ”ri”? (”r”, joka laitetaan veturiin) 8) Mitä suusta kuuluun r:n jälkeen tavussa ”ri”? (”i”, joka laitetaan veturiin) 9) Luetaan ensimmäinen tavu sormella seuraten ”ri”. 10) Mitä sanottiin etusormen kohdalla? (”su”) 11) Mitä suusta kuuluu aivan ensimmäisenä tavussa ”su”? (”s”, joka laitetaan junanvaunuun) 12) Mitä suusta kuuluu s:n jälkeen tavussa ”su”? (”u”, joka laitetaan junanvaunuun) 13) Luetaan toinen tavu sormella seuraten ”su”. 14) Luetaan koko sana kirjaimia sormella seuraten ”ri-su”.

7 SANA, JOSSA ON PITKÄ VOKAALI (esim. aa-si, suu-ri. ruu-su jne
SANA, JOSSA ON PITKÄ VOKAALI (esim. aa-si, suu-ri. ruu-su jne.): jos lapsi ei huomaa laittaa tavuun ”aa” kahta a –kirjainta, voi lapselta kysyä näin: ”Kuuluuko lyhyesti a-si vai pitkästi aa-si? Jos kuuluu lyhyesti, laitetaan yksi a-kirjain. Jos kuuluu pitkästi, laitetaan kaksi a-kirjainta.” NÄMÄ KAIKKI VAIHEET ON TARKOITUS KÄYDÄ HUOLELLISESTI LÄPI JOKA KERTA. TARKOITUKSENA ON JÄRJESTELMÄLLISEN TOIMINNAN OPPIMINEN MYÖS LUKEMISESSA JA KIRJOITTAMISESSA. TARKOITUS EI SIIS OLE KIIREHTIÄ JA HUISKIA MITEN SATTUU.

8 Lapsen nimi ___________________________________
Lapsen nimi ja päivämäärä kirjoitettava sana kirjoittamisprosessin onnistuminen (rastita muistetut kirjaimet) aa-si _ _ - _ _ ai-sa ri-su suu-ri _ _ _ - _ _ uu-ni u-ni _ - _ _ uu-si ui _ _ ei ai-ro rii-si ruu-su on-ni En-ni

9 LUKEMISEN TIKAPUUMALLI (Carita Vesander)
16) Lasten kaunokirjallisuuden ymmärtävä lukeminen 15) Pienen tavuviivattoman kertomuksen päättelevä lukeminen 14) Pienen tavuviivattoman tietotekstin ymmärtävä lukeminen 13) Pienen tavuviivattoman kertomuksen (2 sivua) ymmärtävä lukeminen 12) Pienen tavuviivattoman kertomuksen (1 sivu) ymmärtävä lukeminen 11) Pienen tavuviivallisen kertomuksen (1 sivu) ymmärtävä lukeminen 10) Muutaman tavuviivallisen virkkeen (4-6 sanaa) ymmärtävä lukeminen 9) Muutaman tavuviivallisen virkkeen (2-3 sanaa) ymmärtävä lukeminen 8) Yhden tavuviivallisen virkkeen (3-5 sanaa) ymmärtävä lukeminen 7) Yhden tavuviivallisen virkkeen (2 sanaa) ymmärtävä lukeminen 6) Tavuviivallisen sanan (tavuissa 4 kirjainta) ymmärtävä lukeminen 5) Tavuviivallisen sanan (tavuissa 3 kirjainta) ymmärtävä lukeminen 4) Tavuviivallisen sanan (tavuissa 1-2 kirjainta) ymmärtävä lukeminen 3) Tavun lukeminen (3-4 kirjainta) 2) Tavun lukeminen (2 kirjainta) 1) Kirjaimen nimeäminen

10 KIRJOITTAMISEN TIKAPUUMALLI (Carita Vesander)
14) Rikaskielisen tekstin luova tuottaminen 13) Tarinan kirjoittaminen annetusta otsikosta 12) Tarinan kirjoittaminen yhdestä kuvasta 11) Virkkeen (enemmän kuin 4 sanaa) kirjoittaminen ilman kuultua esimerkkiä 10) Kuvasta kirjoittaminen (4-5 virkettä) 9) Virkkeen (3 sanaa) kirjoittaminen ilman kuultua esimerkkiä 8) Virkkeen (2 sanaa, tavuissa 1-3 kirjainta) kirjoittaminen ilman kuultua esimerkkiä 7) Virkkeen (2 sanaa, tavuissa 1-3 kirjainta) kirjoittaminen kuullun ohjeen avulla 6) Sanojen kirjoittaminen (tavuissa 3-4 kirjainta) ilman kuultua ohjetta 5) Sanojen kirjoittaminen (tavuissa 3-4 kirjainta) kuullun ohjeen avulla 4) Sanojen kirjoittaminen (tavuissa 1-2 kirjainta) ilman kuultua ohjetta 3) Sanojen kirjoittaminen (tavuissa 1-2 kirjainta) kuullun ohjeen avulla 2) Kirjainten yhdistäminen tavuiksi (2 kirjainta) 1) Äänne-kirjain vastaavuuden ymmärtäminen

11 STARTTILUOKAN LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN TAVOITETAULUKKO TOUKOKUUN 2004 ALUSSA
Lapsen nimi Tavoitteet lukemiselle Tavoitteet kirjoittamiselle Liisa lausetaso, pienen tarinan ymmärtävä lukeminen tarinan kirjoittaminen yhdestä kuvasta Mira Johanna äänne-kirjain –vastaavuuden oppiminen äänteiden muistaminen kahden äänteen yhdistäminen tavuksi Jaana lausetaso, 1-2 lauseen ymmärtävä lukeminen lausetaso, tarinan kirjoittaminen kuvasarjasta Leena Juhani lausetaso, lauseen kirjoittaminen kuvasta Miika sanataso 2 sanaisen lauseen ymmärtävä lukeminen 2 –tavuisen sanan kirjoittaminen (tavuissa 1-2 kirjainta) Timo Kalle