TE1 Uni ja lepo Hurtig 2016-2017.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Unen määrä ja laatu Tuomas Saarela 3D.
Advertisements

Univaje.
”Määrittää ihmisen yksilönä”
UNI ja PARKINSONIN TAUTI
II Terveyden voimavaroja
Uni ja vuorotyö Samira,Krista ja Sumaya
Voimavaroja arkeen, vuorokausirytmi osana hyvinvointia
Stressi Stressi on elimistöön kohdistuvaa fyysistä tai psyykkistä, ympäristöstä tulevaa tai sisäsyntyistä kuormitusta.
Mihin aivot tarvitsevat unta?
ASUNTOLAKURSSI SUUNNITELMA.
Vireystilan säätely Ulkoiset tekijät Biologiset tekijät
S. 152 – I7e8NrYHE Uni s. 152 – I7e8NrYHE.
LYHYESTI UNESTA ILARI SAUROJA Yleislääkäri Vastaava lääkäri
Hyvinvointia työstä.
Univaikeudet.
Lukion vanhempainilta
VIREYS JA UNI.
LUKIOLAISTEN NUKKIMISTOTTUMUKSET MUUTTUNEET 2000-LUVULLA HUONOMPAAN SUUNTAAN
Uni ja terveys Aktiivisesti ammattiin - terveystieto Asta Heino
Lasten ja nuorten urheiluharrastus
S. 30 – 39 LIIKUNTA s. 30 – 39
Uni ja lepo -yleistä Ihminen nukkuu noin 1/3 elämästään.
UNIHÄIRIÖISTÄ Veikko Karskela Riittääkö uni? Kolmannes suomalaisista kokee nukkuvansa riittämättömästi. Yöuni on lyhentynyt puolitoista tuntia.
Täytä harjoituspäiväkirjaa päivittäin (lepo/ravinto/liikunta) valmentajiesi ja alla olevien ohjeiden mukaan. Kirjan alussa on ravintoon ja lepoon liittyviä.
8. LIIKUNTA EDISTÄÄ TERVEYTTÄ TERVEYSTIETO 7. Pienryhmässä Kirjoittakaa (yksi asia per lappu, niin monta lappua kuin keksitte) Vihreälle lapulle liikunnan.
PELAAJAN KEHITTYMINEN LTV 1. TEHTÄVÄ: Juttele parisi kanssa miten pelaaja kehittyy? Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho ja Arto Pyykkö.
Aikaisemmin kysyttyä Tarkastele unen ja nukkumisen terveydellistä merkitystä (2007 kevät) Ohessa on ote kirjailija Juhani Seppäsen kirjasta, jossa hän.
D IABETES JA MBO T EKIJÄT : M ATIAS, M IKKO JA H ENRIK.
UNI Unen rakenne 1. Vaihe >kevyt, lähes hereillä, 2. vaihe uni syvenee, 3-4. hidasaaltouni, syvä uni, josta siirtymä 2. vaiheen kautta REM-uneen, jossa.
Hurtig TE1 Uni ja lepo. Tehtävä Tee vihkoosi mind-map aiheesta: Unen terveysvaikutukset.
Pysy hyvässä työvireessä TOUKOKUU. ISTOCK Jätteenkuljettajat tuntevat väsymystä työpäivän aikana Näin jäteautonkuljettajat vastasivat kyselyssä ”Improving.
Uni ja lepo Unenpuute Uni ja työelämä. Ennakkotehtävä opiskelijoille: Lataa puhelimeesi maksuton Sleep as Android -, Sleep Tracker - tai muu vastaava.
Hurtig TE1 Mielenterveys voimavarana. Mielenterveys voimavarana Mielenterveyttä tukee: toimivat ihmissuhteet perheeseen ja ystäviin mahdollisuus.
17. MIELIHYVÄ JA RIIPPUVUUS TERVEYSTIETO 7. Pohdi  Kirjoita lapulle TÄRKEIN sinulle mielihyvää tuottava asia  Onko mielihyvän lähde hyväksi terveydelle.
Copyright © 2007 Wellou.fi 1 Woimakello. Copyright © 2007 Wellou.fi 2 Woimakello  Woimakello kertoo millainen on hyvä päivän ateriarytmi  Woimakellon.
11. UNI JA LEPO Terveystieto 7.
Stressi ja sen hallinta. Mitkä asiat aiheuttavat stressiä? Voiko stressiä hallita? Miten?
Uni –lääkkeistä parhain Hurtig LEVON VIIKKORAPORTTI Oliko unen määrä sopiva koko viikon? Olitko jossain vaiheessa viikkoa väsynyt? Voisitko.
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
HYVINVOINTI = STRESSIN HALLINTA - LIIKUNTA TRAINER4YOU EDUCATION.
T ERVEELLINEN LIIKUNTA Hurtig gnedtomovewww.youtube.com/user/wearedesi gnedtomove.
Navigaattori Kunpa uni tulisi. Navigaattori 3 Unettomuus Aivojen ”unikeskus” ei pysty voittamaan ”valvekeskuksen” liian suurta aktiivisuutta.
Perustettu vuonna 1927.
Mielenterveyden häiriöt
Nuoren urheilijan ravitsemus
NUKKUMINEN aivosähkökäyrän (EEG) avulla hahmoteltu unisykli
TERVEYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
Nuoret aikuiset.
Uni, lepo ja rentoutuminen
VIREYSTILA.
UNI JA LEPO.
Unissakävely.
Tekijät: Elsa, Noora ja jemina
Yleisimpiä tarkasteltavia näkökulmia (1/3):
Unettomuus Inka ja Milga.
6 TIETOISUUDEN MUUNTUVAT TILAT
Nukkuminen.
Työpäivän kokeminen kuraa vai kivaa?
Rentoutumisen tavoitteet
Opintopsykologi Katja Hietanen
X-breikki: LIIKKUVA AMIS SAKU ry.
Opintopsykologi Katja Hietanen
Taikapuhe Oy Riitta-Liisa Kanniainen
Volitioprosessi, tahdon!
Opintopsykologi Katja Hietanen
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Opintopsykologi Katja Hietanen
Uni ja lepo Unenpuute Uni ja työelämä.
Terveyttä työpaikoille – suositukset
Esityksen transkriptio:

TE1 Uni ja lepo Hurtig 2016-2017

Stressinhallintakeinoja hyvä stressi / huono stressi to do - lista aikatauluttaminen lepo ja muu tekeminen (harrastukset, ystävät) keskustelu liikunta ja ravitsemus! pienet välitavoitteet itsensä palkitseminen Rentoutusharjoitus, 8 min

UNEN VAIHEET ja niiden merkitys kts sivun 34 laatikko NREM ja REM- univaiheet, jotka muodostavat n. 90 min syklin (tutkitaan aivosähkökäyrän; EEG:n avulla) 1 ja 2 vaiheet: Kevyt uni kestää n.30min (ihminen helposti herätettävissä, mahdollistaa siirtymän syvään uneen) 3 vaihe: Syvä uni (nukutaan lähes liikkumatta, keho rentoutuu, kudokset uusiutuvat ja rakentuvat, aivoja huolletaan) Syvä uni muuttuu kevyen kautta 5. vaiheen vilkeuneksi = REM – uni (lihakset säpsähtelevät ja silmät liikkuvat, unet, oppiminen ja luovuus, henkinen tasapaino) Syvin uni(3 vaihe) terveyden edellytys (Elimistön elvytys ja korjaus) Tärkeää, että uni sisältää kaikki vaiheet ja ne ehtivät toistua tarpeeksi monta kertaa yön aikana

Tehtävä Tee mind-map (esim. mind-mup, prezi.. tai vihko) aiheesta: Unen terveysvaikutukset

Unen terveysvaikutuksia Aivot: energiavarastot täydentyvät, aivot palautuvat päivän rasituksesta, käsittelevät ja järjestelevät uutta tietoa, stressinsietokyky ja kärsivällisyys kasvaa Keho: korjaa soluvaurioita, rakentaa uusia soluja, entsyymejä ja hormoneja, pituuskasvu, lihasten kasvu, vammojen paraneminen, iho uusiutuu Oppiminen: Ongelmanratkaisukyyky ja luovuus lisääntyvät, toiminnan suunnittelu paranee, keskittymiskyky paranee Mieliala: kohottaa mielialaa, kireys ja vihamielisyys vähenevät ja joustavuus yhteistyötä vaativissa tilanteissa lisääntyy. Aineenvaihdunta: normaalipainon ylläpito helpottuu Sairauksien riski: pitää yllä vastustuskykyä, hillitsee diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa Onnettomuus- ja tapaturmariskit vähenevät.

11 t yöuni edistää luovaa ajattelua seuraavana päivänä verrattuna 5 t yöuneen nuorilla. Joustavuus Keskiarvo Data from Randazzo et al. Sleep, 1998, 861-868

Johtopäätökset Unen aikana aivot työstävät aktiivisesti valveilla opittuja asioita. Tämän seurauksena vastaopitut asiat osataan paremmin seuraavana päivänä. Lisäksi unen aikana tapahtuva muistijälkien työstäminen helpottaa oivaltamista seuraavana päivänä. 4. Uni tulisikin nähdä oppimista monin tavoin edistävänä tapahtumana, EI oppimiselta aikaa vievänä tekijänä

Tehtäviä Mitkä tekijät nyky-yhteiskunnassa häiritsevät terveellisiä nukkumistottumuksia? Millä toimilla varmistat unensaantisi? Millaisia syitä voi löytyä unettomuuden taustalta?

1. Vähentävät unen määrää Yötyö, vuorotyö (melatoniinin eritys voi häiriintyä) 24 h yhteiskunta (iltapainotteisuus viihteessä ja somessa) Tietokoneet, tv, kännykät (sinivalo piristää) Melu, kuumuus ym. Opiskelu, työ Myöhäinen harrastaminen Nuorilla siirtynyt rytmi (luonnollista murrosiässä) -> illalla vaikea nukahtaa, aamulla vaikea herätä - > väsymystä ja nukkumista pitkään viikonloppuisin Liikunnan määrä vähentynyt Stressi Sairaudet

2. Unihygienia suositukset 1. Noudata säännöllistä ja järkevää uni-valverytmiä. 2. Vältä kofeiinia, nikotiinia ja alkoholia 3-6 tuntia ennen nukkumaanmenoa. 3. Harrasta liikuntaa niin, että se päättyy noin 3 tuntia ennen nukkumaanmenoa. 4. Luo nukkumista edistävät ulkoiset olosuhteet (lämpötila, valaistus, meluttomuus, mukava vuode). 5. Vältä päiväunia. 6. Pura mieltä askarruttavia asioita hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa ja tee jotain rentouttavaa. 7. Syö kevyt hiilihydraattipitoinen iltapala (esim. viljatuotteet, pastat, maitotuotteet, marjat, hedelmät). 8. Älä aikaista nukkumaanmenoa ja ole vuoteessa suurinpiirtein vain se aika, jonka pystyt nukkumaan. 9. Vältä nukahtamisen yliyrittämistä. 10. Rauhoita vuode ja makuuhuone vain nukkumiseen.

3. Unettomuutta aiheuttavia tekijöitä Lääkkeet Sairaudet Stressi Ikääntyminen Vaihdevuodet Lievät unihäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa yhteiskunnallisen ja teknisen kehityksen, työelämän muutosten sekä vapaa-ajanvieton uusien mahdollisuuksien myötä. Kroonisen univajeen syyt ovat nykypäivänä pääasiassa työstressi ja epäsäännölliset työajat. Suomalaisten lasten ja nuorten yöuni on lyhimmästä päästä Euroopassa ja suomalaislapsilla esiintyy eniten myös nukahtamisvaikeuksia.

Tehtävät 1-2 1. Vertaile seuraavia käsitepareja ja kuvaile, mikä merkitys niillä on ihmisen terveydelle. syvä uni-REM-uni sirkadiaaninen säätely-homeostaattinen säätely unihäiriö- unettomuus 2. Perustele väitteet. Univaje tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Nuoren on helpompi valvoa kuin aikuisen. Nuori tarvitsee enemmän unta kuin aikuinen. Kestävyysurheilijan elimistö tarvitsee erityisesti syvää unta. Vaativia liikeratoja harjoittelevan urheilijan aivot tarvitsevat normaalia enemmän REM-unta. Uni voi auttaa vaikeasta elämäntilanteesta selviytymisessä. Opiskelijan kannattaa nukkua kunnon yöunet ennen koesuoritusta.