Nukkuminen.

Esitys aiheesta: "Nukkuminen."— Esityksen transkriptio:

1 Nukkuminen

2 Yleistä Nukkuminen tai uni on heikentyneen tietoisuuden tila, jossa liikkuminen ja reaktiot ulkomaailmaan ovat rajoittuneita ja aistiärsykkeet suurimmaksi osaksi suljettu pois tietoisuudesta. Unessa on kevyempiä ja syvempiä vaiheita, ja joinakin hetkinä esiintyy unia. Aivot ovat edelleen toiminnassa, vaikkakin vähemmän aktiivisina kuin valvetilassa, ja nukkumisen aikana voi herätä helposti sopivaan ärsykkeeseen. Unta arvellaan tarvittavan muun muassa kehon palautumiseen ja aivojen puhdistumiseen kuona-aineista.

3 Väsyminen ja nukahtaminen
Ihmisaivojen vuorokausirytmi riippuu kahden molekyylin pitoisuuksien vaihtelusta. Aamulla aivoissa alkaa syntyä vireysmolekyyli oreksiinia, joka aktivoi hermosoluja ja pitää aivot hereillä. Päivän aikana aivoissa muodostuu adenosiinia, joka väsyttää aivoja. Iltapäivällä vireysmolekyyli oreksiinin tuotanto alkaa hiipua. Myöhään illalla adenosiinipitoisuus aivoissa on niin suuri, että ihminen nukahtaa. Aivojen käpyrauhanen alkaa pimeän tullen tuottaa yöhormoni melatoniinia, joka edistää unta. Ihmisellä avautuu vuorokauden aikana niin sanottuja "uni-ikkunoita", jolloin nukahtaminen on helppoa. Kun uni-ikkuna ei ole auki, nukahtaminen on vaikeaa väsyneenäkin. Uni-ikkuna avautuu tiettyyn aikaan illalla sekä iltapäivällä yleensä lounaan jälkeen.

4 Unisykli, NREM- ja REM-uni
Uni jaetaan karkeasti kahteen luokkaan: vilkeuneen eli REM-uneen ja muuhun uneen eli NREM-uneen. Nukkuja siirtyy yön aikana monta kertaa yhdestä NREM- vaiheesta toiseen ja takaisin. Unen ensimmäinen vaihe NREM-1 on lyhytkestoinen valvetilan ja unen rajatila, jossa voidaan kokea hallusinaatioita. Sitä seuraava NREM-2-vaihe on ensimmäistä vaihetta syvempi ja kestää yhteensä noin puolet yöstä. Kolmas vaihe, NREM-3, on syvän unen vaihe, joka kestää noin puoli tuntia, ja sen aikana on hyvin vaikea herätä. Unen neljäs vaihe on muista poikkeava REM-uni. Silloin aivojen toiminta muistuttaa ensimmäisen vaiheen kevyttä torkkumista, mutta nukkujassa tapahtuu monenlaisia fyysisiä muutoksia, kuten hengityksen ja sydämen sykkeen kiihtymistä sekä nopeita silmänliikkeitä. REM-uni vie enemmän energiaa kuin syvä uni. Unen syvyys aivoissa on paikallista ja riippuu aivojen alueiden ja yksittäisten aivosolujen unentarpeesta: mitä enemmän jotain aivojen aluetta on käytetty, sitä syvempään uneen se vaipuu palautuakseen.

5 Unisykli, NREM- ja REM-uni (2)
Uni etenee kaikilla terveillä aikuisilla kaavamaisesti, ja univaiheet toistuvat yöunen aikana tietyssä järjestyksessä. Syvenevien NREM- univaiheiden kautta siirrytään 90 minuutin kuluttua nukahtamisesta REM-uneen, josta palataan pian takaisin kevyeen perusuneen. Toisen unisyklin päättävä REM-uni kestää hiukan pitempään kuin edellisellä kerralla. Unisykli toistuu yön aikana tavallisesti neljästä kuuteen kertaan, riippuen yöunen pituudesta. Ihminen heräilee REM-unen aikana niin, että hän on yön aikana valveilla normaalisti yhteensä 10–20 minuuttia.

6 Unennäkö Nukkuja näkee unia suurimman osan yöstä, mutta hän muistaa herätessään yleensä vain REM-vaiheen unet. REM-unien mieleenjäämistä tehostaa se, että niihin liittyy tavallisesti vahva tunnelataus, surrealistinen juoni ja hehkuvat värit.

7 Nukkumisen tarkoitus Nukkuminen on elintärkeää, eikä ihminen elä kovinkaan kauan ilman unta. Riittävä ja hyvä uni parantaa niin ruumiillista kuin henkistäkin suorituskykyä, suojaa sairauksilta ja edistää yleistä hyvinvointia. Univaje aiheuttaa sairastumisia ja ennenaikaista vanhenemista sekä yleisen suorituskyvyn heikkenemistä. Glymfaattinen kierto puhdistaa aivoja nukkumisen aikana. Nukkuessa aivot myös painavat valveilla koettuja tärkeitä asioita mieleen ja unohtavat tarpeettomia. Myös ruumis palautuu nukkuessaan, sillä elimistö lisää sellaisten hormonien tuotantoa, jotka kiihottavat elintärkeitä aineenvaihduntatapahtumia ja vahvistavat muun muassa immuunijärjestelmää.

8 Unentarve