Ei korkeakoulua vaan (työ)elämää varten – yliopisto-opiskelun pedagoginen työelämähorisontti Leena Penttinen & & Terhi Skaniakos

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
OPETUSSUUNNITELMATYÖN ETENEMINEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA Kysely 09-10/2005.
Advertisements

KENELLE PAHOINVOINTI KASAUTUU
Normaalikoulujen lukioiden OPH-rahoitteinen hanke
Uusi Humak Jukka Määttä, kehittämisjohtaja
Ohjaus työssäoppimisen oppimisympäristöissä Seija Rannikko.
Työ(hön)valmentajat opetuksen tukena
Asiantuntijuus ja työelämäorientaatio
HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA – HENSU Seija Pajukoski
| | Minne menet aikuisohjaus? –seminaari Elinikäinen oppiminen ja ohjauksen monet muodot Kommenttipuheenvuoro, Savonia-ammattikorkeakoulu.
Opiskelua tukevien toimintojen kehittämisestähän tässä on kyse? Suvi Eriksson Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
Ammattitaitokilpailujen mahdollisuudet TULEVAISUUS ON AMMATTIOSAAJISSA Laivaseminaari m/s Silja Serenade Markku Aunola, Kiipulan ammattiopisto.
PAKOLLINEN KANSAINVÄLISTYMISJAKSO TUTKINTOVAATIMUKSISSA TAVOITE: Opiskelijalla oltava valmiudet työskennellä kansainvälisessä toimintaympäristössä. LÄHTÖKOHTA:
OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
OPS2016 – Koulu rakentaa tulevaisuutta
TERVETULOA!. Päivän teemat -Ohjauspalvelut Kareliassa -Karelian kuulumiset -Uudistunut korkeakoulujen yhteishaku -Karelian toimijat ja opiskelijakunta.
TUTKE II toimeenpano OSAOssa
Hops osana opiskelu- ja asiantuntijuusprosessia Terhi Skaniakos.
Nuorten ryhmätoiminta sosiaalityön työmuotona osana pajatyötä
Projektin alustavat tulokset ja tulevaisuuden kehittämisnäkymät Veikko Torvinen Pietari
Laajennettu työssäoppiminen ©koulutus()eximo5.fi.
NOPS – hanke LbD –arjen onnistumisia Leppävaara Projektipäällikkö, lehtori Pirkko Rimpilä-Vanninen NOPS Projektipäällikkö.
Mielenterveys s. 110 –
MIELENTERVEYSTYÖ JA OMA JAKSAMINEN Copyright Tero Lappalainen 2011
LASTEN SUOJELU – JOKAISEN TEHTÄVÄ Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet lasten suojelussa, KELTO Pirjo Harjupatana LTO Riitta Sinko.
Yritysyhteistyömalli TopLaaja- TOP-Patteri: HYVÄT KÄYTÄNTEET-SEMINAARI Helsinki Congress Paasitorni Koulutusjohtaja Maarit Kuosa.
Birgitta Varjonen Työpaja 2. Korkea-asteen ohjaus Johdantopuheenvuoro: Ohjaus palvelujärjestelmänä Oped-Exo Opintojen ohjauksen kehittämishanke.
Näkökulmia opintojen seurantaan biotieteissä Yliopistopedagogiikan yliopistonlehtori BioTDK Soila Judén-Tupakka.
Opiskelun ja opetuksen viitearkkitehtuuri
UE © Anne Rongas Lähde: Uskonnon Arkki, Edita 2004, s. 43, © Jämsä & Ketola & Laturi & Nissinen & Vappula.
Näkemyksiä, kokemuksia ja ajatuksia opettajatuutoroinnista Minna Nieminen SAMOK ry. Sisältö: 1) Opettajatuutoroinnin hyödyt opiskelijalle 2) Opettajatuutoroinnin.
Yliopistokirjastojen näkemys Kirjastoverkkopäivät, Helsinki, Leena Järveläinen.
Opintokaaren ammatillinen juonne kasvatustieteiden koulutuksessa TIINA KEMPPAINEN OULUN YLIOPISTO
OPETUS 2500 h TENTIT (300 h) TUTKINTO (O 2 ) (8000 h) OPPIMISTEOT (O 0 ) ( X h) OPPIMINEN (O 1 ) NÄKÖKULMIA OPINTOJEN SEURANTAAN OPPIMISTULOS LAADUNARVIOINNIN.
Arkiston nimi:Päiväys:Copyright: OpettajatuutorointiAuli Pekkala Opettajatuutorointi.
Verkko sosiaalisuutena Janne Matikainen VTT, yliopistonlehtori Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän laitos.
W w w. h a m k. f i TUPA - Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus Lähipäivä 4 KEHITTÄMISTILANTEEN ARVIOINTI – TUPA-KEHITTÄMINEN OPETTAJAN TYÖN JA OPPILAITOKSEN.
School-university partnership Kokemuksia koulun ja yliopiston välisestä kumppanuusyhteistyöstä kokosi: Erja Syrjäläinen.
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
Arja Tahvola/ VOKKE HENKILÖKOHTAINEN OPINTO- SUUNNITELMA OPINTOJEN OHJAUKSEN NÄKÖKULMASTA.
Töissä.fi – sivusto Korkeakoulusta valmistuneet työelämässä Harjoituksia ja tehtäviä valintojen tueksi Leena Penttinen, Jyväskylän yliopisto Kaisa Karhu,
MIEPÄ-projekti mielenterveys- ja päihdekuntoutujille – Asiakkaiden ja yhteistyötahojen näkemyksiä projektista.
Vertaisohjaaminen ryhmässä Sami Heinonen | Tuutorointi ja ryhmädynamiikka.
Sosiaalityön käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen strategista kumppanuutta Itä-Suomen yliopistossa Katri Savolainen Projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto.
Kaija Ray: Siirtymät sujuviksi Antti Maunu: Yhteisöjen aika Kommenttipuheenvuoro Petteri Ora Petteri Ora1.
Taitajasta mestariksi Taitajat framilla -seminaari Seinäjoki ke opetusneuvos Seija Rasku Skills Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja.
IT-tiedekunta ihan SoMessa Eija Ihanainen ja Panu Moilanen, 26. maaliskuuta 2012.
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Aikaa erilaisille oppijoille – Miten mahdollistaa joustavat opintopolut Katariina Alha W5W, Oulun yliopisto.
Kajaanin yliopistokeskus, Irene Salomäki, Informaatiolukutaito ja elinikäinen oppiminen Miten opiskelijat, kirjastot ja koulutussuunnittelu kohtaavat.
Oppimiskäsitys- työpaja Aija Rinkinen Opetushallitus.
Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen Turun yliopistossa
HOPS-ohjausta kehittämässä JY:ssä
Aikuisten uraohjaajien erikoistumiskoulutus
KAUPUNKIELVI – PROJEKTI
Kolme oppimista jäsentävää orientaatiota
Ryhmäkuntoutus ammattilais-vertaisyhteistyönä
ePortfolio ohjauksen apuvälineenä
Koe korkeakoulu jo nyt! Tutustu eri aloihin, löydät ehkä tulevaisuutesi.
Tiimijaksolla Turun Lyseon lukiossa
Perimä Geneettinen perimä Sosiaalinen perimä
Sosiaalisuus ja sosiaalisen tarkastelu
Ammattikorkeakoulujen yhteiset verkostohankkeet
Yhteisopettajuus arjessa
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Minä ja identiteetti – minäkuvat ja itsetunto
Käsitemäärittely Osallisuus / Osallistuminen / osallistaminen
Tukea työhön paluuseen tai työssä jaksamiseen
Ristiinopiskelun kehittäminen -hanke
Kouvolan Yhteislyseon
Esityksen transkriptio:

Ei korkeakoulua vaan (työ)elämää varten – yliopisto-opiskelun pedagoginen työelämähorisontti Leena Penttinen & & Terhi Skaniakos Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella ESR-projekti

IDENTITEETIN RAKENTAMINEN TYÖ- MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUS- RAKENTEET KOULUTUS: KVALIFIKAATIOT KOMPETENSSIT (Ura)ohjaus HOPS Opettajatuutorointi Vertaistuki Opiskelijatuutorointi Mentorointi Ainejärjestötoiminta Opiskeluajan työssäkäynti Vapaa-ajan harrastukset Opetus & Pedagogiikka (Opetussuunnitelma) (Työ)harjoittelu Vaihto-opiskelu Projektit KOULUTUSKOULUTUS TYÖELÄMÄTYÖELÄMÄ (Penttinen, Skaniakos & Lairio 2010)

Vertaistuesta ja –ryhmistä -Elämänkulun ryhmistä vietetään eniten aikaa vertaisryhmissä (Wolf 2008) -Opiskeluaikana vertaistuki käytetyin tuen lähde (Lairio, Penttinen & Penttilä 2007, Penttinen, Sarapik & Vallius- Leinonen 2009) -Sosialisaation ja integraation näkökulmasta vertaisryhmä tärkeä korkeakouluopiskelussa (Thomas 2000, Tinto 1993, Weidman 1989) -Opintojen alkuvaiheessa tarve kuulua johonkin, samastua toisiin ja neuvotella uudesta identiteetistä yliopisto- opiskelijana (Wilcox ym. 2005) -Epävirallisen vertaistuen ongelmallisuus: voi vahvistaa myös kielteisiä ja virheellisiä käsityksiä ja pessimistisiä tulevaisuudenkuvia (Buchman 1998)

Sosiaalinen tuki opiskeluaikana Kuvio 2. Koettu mahdollisuus keskustelutukeen (%) Kuvio 1. Ystävien tapaaminen vapaa-ajalla (%) Lähde: Opiskelijoiden terveystutkimus 2008

Sosiaalinen tuki opiskeluaikana Opiskeluajan sosiaalisen verkoston ilmentymiä (miehet/naiset %): Yksinäisyyden kokeminen: ajoittain 32.9/39.1, usein 4.4/4.6 Opiskeluun liittyvään ryhmään kuuluminen: ei koe 38.2/29.6 Yhdistystoimintaan osallistuminen: ei koskaan/harvoin 52.8/55.3, viikoittain 26.9/25.4 Lähde: Opiskelijoiden terveystutkimus 2008

Sosiaalisen tuen muotoja Emotionaalinen tuki Empatian, välittämisen, luottamuksen osoittaminen ja jakaminen Välineellinen tuki Konkreettisen avun tai palvelun tarjoaminen Tiedollinen tuki Neuvot, ehdotukset ja tiedot, joiden avulla yksilö voi käsitellä ja ratkaista ongelmiaan Arvioiva tuki Rakentava palautteenanto ja vahvistaminen, joka auttaa yksilöä arvioimaan ja kehittämään itseään Status-tuki Sosiaalisten suhteiden olemassaolon tukeva vaikutus Aineellinen tuki Henkinen tuki (yhteinen aate, usko tai filosofia) (Mäenpää 2008) Mitä voisivat olla opintopolulla, keneltä erilaista tukea saa, mitä tukea opiskelijakavereita, mitä muilta?

Vertaisryhmät voimavaraistavana tukena Ohjauksellisesti vertaisryhmä nähdään paikkana, jossa voidaan jakaa kokemuksia saadaan emotionaalista tukea ja palautetta toisilta saadaan uusia näkökulmia, lisätään tietoisuutta vahvistetaan tärkeitä sosiaalisia taitoja vahvistetaan uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen vahvistetaan myönteistä asenteiden ja käyttäytymisen muutosta (Coman, Evans & Burrows 2002, Symes 1998) Ryhmä vs. yksilö: yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen ryhmätoiminnan avulla Tavoitteiden määrittelyssä ja ryhmän hyödyntämisessä sekä pedagoginen että psykologinen ulottuvuus!