Mitä ovat hyvinvointi ja kokemustieto ja miksi kokemustietoa pitää kerätä? Sakari Kainulainen, Ari Nieminen, Ari Tarkiainen Puheenvuoro SOHVI-hankkeen seminaarissa
Elämään tyytyväisyys Tulevaisuudenusko Virkistyminen Mielekäs tekeminen Jaksaminen Sosiaalinen vuorovaikutus Rakennettu ympäristö Luontoympäristö Palveluiden saavutettavuus Asiakkaan kohtaaminen Turvallisuus Luottamus päätöksentekijöihin Tasa-arvo ja demokratia
KOETTU SOSIAALINEN HYVINVOINTI Yksilö Koettu hyvinvointi Elämään tyytyväisyys Tulevaisuudenusko Itsensä kehittäminen Virkistyminen Mielekäs tekeminen Jaksaminen YhteisöYmpäristö Sosiaalinen Rakennettu Luonto Kunta Palvelut Saavutettavuus Kohtaaminen, luottamus Turvallisuus Hallinto Luottamus Tasa-arvo
Mitä on kokemustieto? ”Kokemustieto” on hyvin perusteltu tosi uskomus, johon sisältyy omakohtaista kokemusta niistä asioita, joihin tieto kohdistuu. Kokemustiedossa kokemuksen elementin voimakkuus voi vaihdella omista kokemuksista kirjallisiin kuvauksiin. Kokemustiedon suhde hallinnolliseen, ammatilliseen ja tieteellisen tietoon voi olla ongelmallinen.
Miksi kokemustietoa pitää kerätä? Hyvinvointitiedontuotanto ei ole kehittynyttä - tiedonlajit, kohteet, tiedonkeruun menetelmät, tulokset ja hyödyntäminen. Nykyinen rekisteritieto, indikaattoritieto kuvaa mennyttä kehitystä - entä tilanne nyt ja tulevaisuudessa? Systemaattinen kokemustiedon tuotanto puuttuu – laajempi ja tarkempi käsitys hyvinvoinnista. Yhteys hyvinvointikertomukseen ja hyvinvointijohtamiseen - tiedolla ja osaamisella johtamiseen (kuntatoimijat). Kohderyhmät: asiakkaat ja kuntalaiset - elämänkaarimalli ja ammattilaiset ja asiantuntijat – monialaisuus ja poikkihallinnollisuus. Päätöksenteko- ja tiedontuotantoprosessit synkronoitava. Vaikutusten arviointi ja ennakointi. Talouden ja hyvinvoinnin dialogi. Tiedontuotannon hybridimalli.