Jotta voisimme paremmin Heli Väisänen Tiivistelmä työpajasta KEOS-foorumissa

Kognitiivinen käyttäytymiskolmio 2Heli Väisänen

Kognitiivinen kolmio Kognitiivisen käyttäytymispsykologian mukaan ihmisen sisäinen järjestelmä muodostuu ajattelusta, tunteista ja toiminnasta. Ajatus: ajatusta päivässä Tiedostettuja ja tiedostamattomia Ohjaavat tunteita ja toimintaa 3Heli Väisänen

Kognitiivinen kolmio Tunne: Rentoutumisen, läsnäolon ja opettelun avulla tiedostetaan tunteet, niiden syyt ja voidaan muuttaa ajattelua ja toimintaa sellaiseen suuntaan, että se lisää ihmisen hyvinvointia. 4Heli Väisänen

Kognitiivinen kolmio Toiminta: Oppilas ajattelee, että hän ei osaa puhua englantia. Tunne epävarmuus. Oppilas alkaa jännittämään englannin tunteja ja lopettaa viittaamisen. Toiminta vahvistaa ajatuksia ja kielteisiä tunteita. Kokeet menevät huonosti. Kehä valmis. 5Heli Väisänen

Kognitiivinen kolmio Stressin laukaisijana voi toimia ajatus, tunne tai kokemus. Vanhan, negatiivisen kokemuksen nouseminen saa aikaan negatiivisia ajatuksia, mikä aiheuttaa negatiivisia tunteita. Tunteet syventävät kokemusta ja aivojen uomia, jolloin ajatus muuttuu entistä voimakkaammaksi ja tunne suuremmaksi. Vastaavasti positiiviset ajatukset synnyttävät positiivisia tunteita ja toimintaa. Myönteiset kokemukset /tekemiset vahvistavat. Kaikkiin kohtiin (ajatus, tunne ja toiminta) voimme vaikuttaa ja niillä on suuri merkitys ihmisen hyvinvointiin. 6Heli Väisänen

7

Kasvun ja oppimisen kaava Mukavuusalue on palautumista ja rentoutumista varten. Epämukavuusalueella tapahtuu kaikki oppiminen ja kasvu. Vierailut epämukavuusalueella kasvattavat omaa mukavuusaluetta. Vaikeista asioista tulee vähitellen helppoja. Jos ei vieraile epämukavuusalueella, oma mukavuusalue pienenee ja ennen helpoista alueista tulee vaikeita. Mitä enemmän kasvattaa mukavuusaluetta tekemällä vaikeita asioita, sitä suurempaa elämää elää. Onnistumisen riemu syntyy tätä kautta. Jos viettää liikaa epämukavuusalueella, uupuu. Jos viettää liikaa mukavuusalueella, palautuminen muuttuu ”rapautumiseksi”. 8Heli Väisänen

Stressin oireet Verenpaineen nousu, hermostuneisuus, hartioiden ja pään alueen jännitystilat, sydämentykytykset, paniikkioireet, pintahengitys, liikahengitys, vatsan/pallean jännittyneisyys, ruoansulatushäiriöt, iho- oireet, painonnousu, ruokahaluttomuus, päänsärky, migreeni, pahoinvointi, huimaus, uniongelmat, ylivirittyneisyys, alakulo, ahdistuneisuus, masentuneisuus, saamattomuus, toivottomuus, ärtyneisyys, vihan tunteet, mielialan nopeat vaihtelut, yleinen väsymystila, huono keskittymiskyky, lyhyt pinna, passiivisuus, levottomuus. 9Heli Väisänen

Stressin oireet Kun stressioireita ei enää tunnista tai ne ovat yleisempiä kuin stressittömyyden kokemukset, on tapahtunut stressioireisiin sopeutuminen. Kun sopeutuu stressioireisiin pitkään, voi syntyä sairauksia, fyysisiä ja henkisiä. Yksi stressioireista on sosiaaliset vaikutukset. Kun on koko ajan pinna kireällä, ärtynyt, toivoton, väsynyt, passiivinen tai hermostunut ja saamaton, oma olotila alkaa vaikuttaa muihin ihmisiin ja ihmissuhteisiin. Stressi heikentää immuunijärjestelmää, koska keho keskittyy taistele-jähmety-pakene-toimintoihin. Eräiden tutkimusten mukaan jopa 95 prosenttia henkisistä, fyysisistä ja sosiaalisista ongelmista on stressin aiheuttamia. 10Heli Väisänen

Miten stressi syntyy? Uskomukset Usein ajatellaan, että stressi syntyy liiasta työmäärästä. Kuitenkin toiselle sama työmäärä aiheuttaa burn outin ja toinen saa työhönsä lisävirtaa. Stressi ei synny mistään ulkopuolellamme olevasta asiasta, vaan tulkinnastamme/kokemuksestamme siitä. Kaikilla on moninaisia uskomuksia siitä, miten ja millaisia meidän pitäisi olla. Esimerkiksi lapsena koettu muuttuu uskomukseksi, jonka perusteella tekee asioita tai jättää tekemättä. 11Heli Väisänen

Miten stressi syntyy? Muutokset Erilaiset elämänmuutokset (positiiviset ja negatiiviset) kuormittavat mieltä ja kehoa. Yksittäiset muutokset ja useampien muutosten aiheuttama kuorma tuovat uusia tilanteita, jotka aivot tulkitsevat uhkina. Erityisherkkyys Stressikokemusta voi lisätä myös niin kutsuttu erityisherkkyys, joka on hermoston ominaisuus. Tämä vaikuttaa autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston herkkään reagointiin. 12Heli Väisänen

Uskomuksia Jatka seuraavia lauseita: Minä olen… Kiire on …. Stressi on … Työ on … Vuorokausi on… Rentoutuminen on … 13Heli Väisänen

Time to relax is when you don’t have time for it. Sydney J. Harris Heli Väisänen

Rentoutumisen hyödyt Yksi parhaista vastalääkkeistä stressille on rentoutuminen. Rentoutuessa Autonominen ja ääreishermosto rauhoittuvat Ääreisverenkierto paranee ja verisuonet laajenevat Kudokset saavat paremmin ravinteita ja happea Verenpaine ja sydämen lyöntitiheys laskevat Stressihormonien kuten kortisolin eritys vähenee Mielihyvähormonien kuten beetaendorfiinin ja oksitosiinin eritys lisääntyy Vastustuskyky ja palautumiskyky paranevat Kehon perusjännitys vähenee Unen laatu paranee Keskittymiskyky ja luovuus paranee Pelon ja huolestuneisuuden tunteiden väheneminen Vahvempi itsetunto ja yleisesti positiivisempia ajatuksia 15Heli Väisänen

Rentoutumisharjoituksia 1. Rentoutuminen keskittymällä hengittämiseen 2. Progressiivinen lihasrentoutus Jännittämällä ja heti perään rentouttamalla eri lihasryhmiä päästään eroon ylimääräisestä lihasjännityksestä sekä tiedostetaan missä kohtaa kehoa jännityksiä on. 16Heli Väisänen

3. Mielen avulla rentoutuminen Tehdään kuten edellinen harjoitus, mutta nyt kehon eri osien rentoutuminen tapahtuu viemällä huomio kehon eri osiin ja kuvitellaan se rennoksi. 4. Mielikuvarentoutukset 5. Rentoutuminen musiikin avulla (voi yhdistellä edellisiin harjoituksiin) Säännöllinen harjoittelu takaa parhaat tulokset.  Oivamieli.fi 17Heli Väisänen Rentoutumisharjoituksia

VisioSi Tmi Heli Väisänen Heli Väisänen