21.9.2016Susanna Hytönen1 Opetustoiminnan sisäiset kehittämismallit AMKtutka

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
OPETUSSUUNNITELMATYÖN ETENEMINEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA Kysely 09-10/2005.
Advertisements

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeet Tuija Laukkanen
Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Saimaan ammattikorkeakoulun laadun ja laatujärjestelmän kehittäminen Terttu.
OIS-design – innovatiivinen näköala oppimiseen
Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketalous Kuopio | Opinnäytetyön aihe
Ari-Matti Auvinen Jarmo Tanskanen Suomen eOppimiskeskus.
HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA – HENSU Seija Pajukoski
TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV Aineisto koottu Heli Korkiakosken ( ) materiaalista.
LASTEN JA NUORTEN HOITOTYÖN OHJATTU HARJOITTELU
Verkko-opetuksen laadunhallinta yliopistoissa – millä toimenpiteillä yhdessä eteenpäin Janne Sariola, Annikka Nurkka, Sari Tervonen
”Laadukasta osaamista ja ammattitaitoista, pätevää väkeä” AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN LAADUN ITSEARVIOINTI Anneli Airola, Pohjois-Karjalan.
PAKOLLINEN KANSAINVÄLISTYMISJAKSO TUTKINTOVAATIMUKSISSA TAVOITE: Opiskelijalla oltava valmiudet työskennellä kansainvälisessä toimintaympäristössä. LÄHTÖKOHTA:
TKI- päivät AMK tutkimuksen tulevaisuus *Muuttumaton (jatkuvan) kasvun skenario *Katastrofiskenario *Paluu menneisyyteen skenario *Muutos-skenario.
OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
Rauni Leinonen/Kaj.amk1 TYÖELÄMÄSUHTEIDEN EDISTÄMINEN TIETOVERKKOJEN AVULLA –HANKE ( ) Hankkeen PÄÄTÄVOITE oli vahvistaa koulutuksen.
OULUN YLIOPISTO VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS OPETUSHARJOITTELUT
TERVETULOA!. Päivän teemat -Ohjauspalvelut Kareliassa -Karelian kuulumiset -Uudistunut korkeakoulujen yhteishaku -Karelian toimijat ja opiskelijakunta.
Restonomi Opetussuunnitelma 2005
Uudistunut aluehallinto ja TYKE-tehtävä
Opinnäytetyöprosessi Perustutkinnot
TutKIVA oppiminen verkossa  suunnitellaan ja toteutetaan opetusteknologiaa hyödyntäviä opintoja, joissa sovelletaan tutkivan oppimisen pedagogisia periaatteita.
Opettamisesta osaamiseen -seminaari
Laajennettu työssäoppiminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Itsearviointi Tiivistelmä tuloksista.
OPPIMISEN TILAT Uusi pedagoginen paradigma
Kielikoulutuskeskus / HAMK Mari Kokkonen
J Kangasniemi 2010 Osaava-ohjelman taustaa ja rakenne Tätä kalvosarjaa päivitetään verkossa. Varmistathan että käytössäsi on viimeisin versio. (viimeksi.
Verkko-opetuksen laadun tekijät – Kansallisen VOPLA-laatuverkosto- ja –palveluhankkeen esiselvityksen tuloksia Kristiina Karjalainen Annikka Nurkka Virtuaaliyliopistohanke.
Osaamisperustaisuus korkeakouluissa
NOPS – hanke LbD –arjen onnistumisia Leppävaara Projektipäällikkö, lehtori Pirkko Rimpilä-Vanninen NOPS Projektipäällikkö.
OULUN YLIOPISTO VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS OPETUSHARJOITTELUT
Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva Yksintekijästä – työyhteisölliseksi osaajaksi Työssäoppimisen ohjaajasta - koulutuksen ja työelämän.
Yritysyhteistyömalli TopLaaja- TOP-Patteri: HYVÄT KÄYTÄNTEET-SEMINAARI Helsinki Congress Paasitorni Koulutusjohtaja Maarit Kuosa.
Hyvän oppimisen malli LAMKissa
GOPP –hanketyöpaja Teemaryhmät Ohjausryhmän edustajat SAMOK ry. Projektipäällikkö.
Peda-forum –päivät Opetuksen kehittäminen Helsingin yliopiston strategia Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma.
OPETUSSUUNNITELMATYÖ POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
Kaivomestari TYÖPAIKKAOHJAUS. TO REPLACE AN IMAGE: Click on the image and delete then click on the photo icon. Select your photo and insert.
W5W-toimintaa vuonna 2006 W5W.2 - Matkalla akateemiseksi osaajaksi ( ) Katariina Alha, W5W-projektipäällikkö, Oulun yliopisto Tommi Haapaniemi,
TUPA –Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus - kuka kouluttaa ketä?
W w w. h a m k. f i TUPA - Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus Lähipäivä 4 KEHITTÄMISTILANTEEN ARVIOINTI – TUPA-KEHITTÄMINEN OPETTAJAN TYÖN JA OPPILAITOKSEN.
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
OPPI SYNTYY YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ - EI MONISTAMALLA
Osaava-ohjelma: Pedagoginen uudistuminen muutosjohtamisen välineenä
Ops seminaari Askola.
OPS 2016 Tulevaisuuden koulu – Opettajuus muutoksessa
Sosiaalityön käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen strategista kumppanuutta Itä-Suomen yliopistossa Katri Savolainen Projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto.
AVOP-opiskelijapalautejärjestelmä OKM/KTPO Kaisu Piiroinen.
TopTen -hanke Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ja työvalmentajamalli Tuija Partanen.
OSKO –projekti Keski-Suomen työpajojen verkostoitumishanke itsearvioinnin näkökulmasta.
Seppo Mentula ops-koordinaattori Tuusula 2016 Opetussuunnitelma uudistuu.
Sarana - Työelämän moniammatillinen oppimis- ja kehittämisareena - sosiaalialan pilotoinnista visioita hyvinvointialalle 4/2010-3/ Helsinki.
OPS 2016 Kunnan strategia Opetussuunnitelman perusteet Kunta KeSu.
Blogi -pohjaisen verkkojulkaisun käyttö ammattikorkeakouluopetuksessa ja työelämäyhteistyössä Mika Alavaikko, lehtori ja projektipäällikkö Diak Ammattikorkeakoulutuksen.
Tutkintoja ja tutkinnon osia voi suorittaa myös työtoiminnassa järjestöissä, liikuntaseuroissa, pajoilla ja vankiloissa! Tutkintoja työtoiminnassa opinnollistamisen.
Oppimiskäsitys- työpaja Aija Rinkinen Opetushallitus.
J YVÄSKYLÄN YLIOPISTO EFQM- MALLI 2013.
1 PROSESSIN OMISTAJA Tutkimusjohtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY Kesäkuu – lokakuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY.
Koulutuspalvelujen laatuohjelma Program för utbildningstjänsterna
Yhteisten palvelujen asiakasohjauksen uudistaminen
Polkuja läpäisyn tehostamiseen 4 Dialoog
Ainetyöryhmien työn aloitus
Sosionomin koulutus ja TKI-toiminta nyt ja 2025 Sosiaalialan verkostopäivät ylitarkastaja Sanna Hirsivaara.
Hops Oma opintopolku Osaamisen tunnustaminen Valinnaisuus
Savonia-ammattikorkeakoulu
LASTEN JA NUORTEN HOITOTYÖN OHJATTU HARJOITTELU
Vauhtia ja motivaatiota opiskeluun työtä opinnollistamalla
Koulutuskeskus Salpauksen tavoitteet
Evästystä paikalliseen ops-työhön
Kahdeksan edellytystä sujuvaan opinnollistamiseen
Osaamisperusteisuus todeksi – käytäntöjä ja työkaluja
Esityksen transkriptio:

Susanna Hytönen1 Opetustoiminnan sisäiset kehittämismallit AMKtutka

Susanna Hytönen2 Kehittämisrenkaan tavoitteet ja tulokset Tavoite: Kehittää toimintatapoja siten, että ne tukevat t&k-työn ja opetuksen yhteensovittamista Tulokset: Toimenpideohjelma, suositukset

Susanna Hytönen3 Kehittämisrenkaan jäsenet: Tulosaluejohtaja Marjo Nykänen MAMK, pj Koulutusohjelmavastaava Heli Arola K-TAMK Opetustoimen kehitysjohtaja Outi Hyry-Honka RAMK Hotelli-ravintolajohtaja Maisa Häkkinen Anttolanhovi Yliopettaja Paula Koistinen Diak Suunnittelupäällikkö Pirjo Kuisma HAMK Yliopettaja Liisa Kuokkanen Metropolia- ammattikorkeakoulu Lehtori/projektipäällikkö Jaana Lappalainen KAMK Mikko Majander SAMOK Tutkimusjohtaja Kirsti Melin VAMK Lehtori Sanna Pekkinen Humak

Susanna Hytönen4 ”Kolmen kohdan ohjelma” Tavoitetilan visiointi Nykytilan kuvaus Toimenpidesuositusten laatiminen

Susanna Hytönen5 Tavoitetilan visiointi Tavoitteena on ammattikorkeakoulusta valmistuvan opiskelijan osaamisen kehittäminen ja tukeminen, opettajien ja muun henkilöstön osaamisen kehittyminen. alueen työelämän muutoshaasteisiin vastaaminen, tulevaisuuden ennakoiminen ja ratkaisujen tuottaminen. Ammattikorkeakoulusta valmistuvalla opiskelijalla on valmiudet työskennellä itsenäisesti tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja osallistua työyhteisön kehittämiseen. Opetus ja t&k-toiminta ovat saumattomasti integroitunutta, jatkuvaa, suunnitelmallista, työelämälähtöistä ja vaikuttavaa toimintaa, johon osallistuvat kaikki opiskelijat, opettajat ja muu henkilöstö sekä työelämän edustajat.

Susanna Hytönen6 Miten tavoitetilaan päästään: Opiskelija Joustavat osaamispohjaiset opetussuunnitelmat, jossa on kuvattu yleiset työelämävalmiudet ammatillinen erityisosaaminen osaamisen kasvua kuvaavat vuositeemat ja opintojaksokuvaukset tutkiva oppiminen T&k-toiminta on realistisesti mitoitettu HOPSin mukainen osa opintoja. Aikataulu-, työmäärä- ja vastuukysymykset on sovittu Integratiiviset oppimisympäristöt mahdollistavat Motivaatio ja sitoutuminen

Susanna Hytönen7 Miten tavoitetilaan päästään: Henkilöstö/AMK-taso T&k-toiminta kuuluu kaikkien opettajien työtehtäviin Työsuunnittelu ja resursointi Aikataulu-, työmäärä- ja vastuukysymykset on sovittu Laadunvarmistusjärjestelmä ja laadun kehittäminen Motivaatio ja sitoutuminen Verkostoituminen ja työelämäyhteydet kansallisesti ja kansainvälisesti AMK-tason toimintamallit (pelisäännöt) työelämäyhteistyölle

Susanna Hytönen8 Miten tavoitetilaan päästään: Työelämä Aikataulu-, työmäärä- ja vastuukysymykset on sovittu Uusi tieto ja uudistuvat toimintamallit välittyvät molempiin suuntiin Opiskelijan osaaminen ja t&k-toiminta suunnitellaan työelämälähtöisesti ja työelämän edustajat ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa Tuotokset ja ratkaisut ovat konkreettisia ja vaikuttavia Yhteistyö perustuu pitkäjänteisille kumppanuuksille Rekrytointi, valmiimmat osaajat työelämälle Laadunvarmistusjärjestelmä ja laadun kehittäminen Verkostoituminen

Susanna Hytönen9 Nykytilan kartoitus opinnäytetyönä "Miten ammattikorkeakoulujen sisäiset toimintamallit tukevat t&k-toiminnan ja opetuksen yhdistämistä tällä hetkellä?” Kohderyhmänä opetuksen käytännön organisoinnista vastaavat henkilöt, esim. koulutusjohtajat Tekijät: tradenomiopiskelijat Emmi Hotanen, Mari Koivula ja Sini Paunonen Ohjaajat: yliopettaja Hannele Kämppi ja lehtori Mauno Keto (tilasto-ohjaus)

Susanna Hytönen10 Vastaajista Kyselyyn vastasi määräaikana 65 henkilöä 20 AMKista Eniten vastaajia TL-, ST- ja YL-aloilta (22, 2 % - 19 % - 14,3 % = 55,5 %) 51,6 % koulutusjohtajia/-päälliköitä tai koulutusohjelmavastaavia, -päälliköitä/- johtajia - tutkimusjohtajia 5 %

Susanna Hytönen11 Kysymysten teema-alueet T&k-toiminnan ja opetuksen integrointi strategiatyössä T&k-toiminnan ja opetuksen integrointi opetussuunnitelmissa T&k-toiminnan ja opetuksen yhteiset oppimisympäristöt Opetuksen toteutus ja ohjauksellinen näkökulma Työaikasuunnitelmat Työelämäyhteistyö Laadunvarmistusjärjestelmä Hankesuunnittelu Opiskelijan näkökulma

Susanna Hytönen12 T&k-toiminnan ja opetuksen integrointi strategiatyössä Missä AMK:nne strategioissa opetuksen ja t&k- toiminnan integrointi on asetettu tavoitteeksi? Päästrategia 56,5 % Pedagoginen strategia 83,9 % T&k-strategia 87,1 % Henkilöstöstrategia 6,5 % Kansainvälistymisstrategia 14.5 % Muu: aluekehitysstrategia, yrittäjyysstrategia Strategioiden yhtenevyys Käytännön toteutukset Seuranta

Susanna Hytönen13 T&k-toiminnan ja opetuksen integrointi opetussuunnitelmissa Miten hyvin t&k-toiminta on kytketty opetussuunnitelmiin? Satunnaisesti 63,5 %, Järjestelmällisesti 30,2 %, Ei lainkaan 6,3 % Missä OPS:n kohdissa t&k-toiminta näkyy? Opinnäytetöissä 86,9 %, projektiopinnoissa 70,5 %, harjoitustöissä 55,7 % Osaamiskuvauksissa 31,1 %, opetussisällöissä 36,1 %, tavoitteissa 39,3 % Pedagoginen strategia OPS-työ: tavoitteeksi integrointi ennakoivat opsit työelämälähtöiset kokonaisuudet

Susanna Hytönen14 T&k-toiminnan ja opetuksen yhteiset oppimisympäristöt Oppimisympäristöjä: Yrityshautomot 45,8 % Osaamiskeskittymät 42,4 % Kehittämislaboratoriot 42,4 % Opiskelijaosuuskunnat 37,3 % Kehittämisareenat 23,7 % Opetusravintolat tai muut yritykset 16,9 % Valinta: 1)yksi malli kaikille (esim. LbD) 2) monta vaihtoehtoa

Susanna Hytönen15 T&k-toiminnan ja opetuksen yhteiset oppimisympäristöt Mitä oppimista edistäviä työskentelymenetelmiä em. oppimisympäristöissä käytetään? Opinnäytetyö 93,1 % Projektiopinnot 87,9 % Työharjoittelu 81 % Harjoitustyöt 72,4 % Työpajatyöskentely 39,7 % PBL 37,9 % LbD 15,5 % Mitä uutta kehitteillä? Monialaisuus LbD/PBL yms. nykyisten käytön laajentaminen

Susanna Hytönen16 Opetuksen toteutus ja ohjauksellinen näkökulma Miten hyvin t&k-toiminnan ja opetuksen integrointi on otettu huomioon Opinnäytetöiden toteutuksessa3,89 Hankkeiden suunnittelussa3,32 Harjoittelun toteutuksessa3,1 Laiteratkaisuissa3 T&k-henkilöstön työaikasuunnittelussa2,96 Opetussisältöjen valinnassa2,95 Opiskelijoiden ohjauksessa2,93 Opettajien työaikasuunnittelussa2,9 Opettajien työn organisoinnissa2,89 HOPSeissa2,7 Tilaratkaisuissa2,63 Tiedottamisessa2,59 Lukujärjestyksen laadinnassa2,55 Kehitysideoita: Suurempia kokonaisuuksia Opiskelijoille projektityöpäivä

Susanna Hytönen17 Opetuksen toteutus ja ohjauksellinen näkökulma Miten hyvin t&k-toiminnan tuotoksia hyödynnetään opetuksessa? Satunnaisesti 71,4 % Järjestelmällisesti 20,6 % Ei lainkaan 7,9 % Julkaisut Tiedottaminen Seminaarit, työpajat yms.

Susanna Hytönen18 Työaikasuunnitelmat Miten hyvin opettajat on koulutettu ja valmennettu t&k-toimintaan? KA 3,3 Millaiset valmiudet t&k-henkilöstöllä on opetukseen ja opiskelijoiden ohjaukseen? KA 2,7 Miten t&k-henkilöstön ja opettajien yhteistyö on organisoitu? Tiimityöskentely 53,7 %, yhteisseminaarit 29,6 %, yhteiset työpajat 27, 8 %, yhteisopetus ja – ohjaus 18,5 %, yhteistyötä ei ole 14,8 % Toimenpide- ohjelman laatiminen, toteutus ja seuranta

Susanna Hytönen19 Työaikasuunnitelmat Miten t&k-toimintaan varaudutaan yksikkönne opettajien TAS:ssa? t&k-toimintaan tarkkaan eritelty tuntimäärä TAS:ssa 79,3% määrittelemätön työaika TAS:ssa 10,3 % ei mitenkään 3,4 % muuten: 6,5 %/jälkikäteislaskutuksella/ TAS muutetaan tarpeen mukaan/ TAS:a neuvotellaan vuoden mittaan

Susanna Hytönen20 Mitkä ovat TAS:n vahvuudet t&k:n ja opetuksen integroinnin kannalta? Monilla ei juuri vahvuuksia: ” Työaikasuunnittelu on hyvin jäykkää ja vastaa huonosti tämän päivän muuttuvia tarpeita. Meillä on suuria vaikeuksia vastata työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin.” ”Hankkeita syntyy ympäri vuoden työelämän tarpeisiin ja oppilaitos elää etukäteis- suunnitelmataloutta.”

Susanna Hytönen21 Miten TAS:a pitäisi kehittää, jotta opetuksen ja t&k- toiminnan välinen yhteistyö olisi mahdollisimman hyvä? Lisää joustavuutta jätettävä t&k-vara/suurempia kokonaisuuksia/enemmän liikkumavaraa ja riskinottoa… Aikataulutus uusiksi eri tehtävien aikataulutus synkronoitava/TAS:t periodi kerrallaan/nopeutta ja poikkeamismahdollisuuksia lisää/ t&k- toiminnan parempi ennakoitavuus… Tehtävänkuvat uusiksi tehtävänkuvien selkeyttäminen/yhdistelmävirkoja/osan opettajien TAS pitäisi laatia t&k-toiminnan näkökulmasta… MUTTA: ”pullonkaulana erilainen opettajuuskäsitys”/”suunnitelmaprosessi mahdollistaa…isompi kysymys on opettajien ja esimiesten asenteissa…asioiden priorisoinnissa” Onko TAS avain- kysymys???

Susanna Hytönen22 Työelämäyhteistyö Epävirallisia kumppanuussuhteita 28,6 % Yhteistyösopimuksiin perustuvia kumppanuussuhteita 12,7 % Molempia 44,4 % Verkostot: Sisäiset Ulkoiset Kumppani- toiminnan johtamismalli

Susanna Hytönen23 Laadunvarmistusjärjestelmä Miten opetuksen ja t&k- toiminnan integrointi on sisällytetty laatujärjestelmään? Prosessikuvaukset 52,4 % Mittaristot 49,2 % EOS 23,8 % Prosessi- kuvausten ja mittareiden laatiminen ja/tai päivitys

Susanna Hytönen24 Hankesuunnittelu Ketkä pääasiassa osallistuvat hankesuunnitteluun? Yliopettajat 85,2 %, lehtorit 59 % Koulutusjohtajat 60,7 %, koulutusohjelmavastaavat 49,2 % Projektipäälliköt 55,7 %, projektityöntekijät 36,1 %, tutkimusjohtajat 31,1 % Opiskelu- ympäristöt ja ohjausmallit Hankkeiden opinnollis- taminen

Susanna Hytönen25 Opiskelijan näkökulma Opetussuunnitelmat sisältävät t&k- toimintaa vain keskinkertaisesti (40,7 %) tai melko vähän (39 %) Opiskelijan rooli t&k-toiminnassa: projektityöntekijä tai -harjoittelija HOPSit mahdollistavat osallistumisen t&k-toimintaan melko joustavasti Uutta osaamista syntyy: käytännön kehittämis- ja projektiosaamista, vuorovaikutustaitoja, oman työn organisointia, työelämätuntemusta … T&k-toiminnasta syntyneen osaamisen saaminen kaikkien käyttöön

Susanna Hytönen26 Toimenpidesuosituksia Laadittu teema-alueittain T&k-toiminnan ja opetuksen integrointi strategiatyössä Oppimisen organisointi Työn organisointi Työelämäyhteistyö Hankesuunnittelu T&k-toiminta osana laadunvarmistusta Tulosten hyödyntäminen

Susanna Hytönen27 T&k-toiminnan ja opetuksen integrointi strategiatyössä T&k-toiminnan merkitys ja käsitteistö selkiytetään Integrointi asetetaan tavoitteeksi kaikissa AMK:n strategioissa Integroinnin käytäntöön viennin tueksi laaditaan tarkempi toimenpideohjelma

Susanna Hytönen28 Oppimisen organisointi Joustavat, työelämälähtöiset ja osaamispohjaiset opetussuunnitelmat T&k-osaamisen ”kasvupolku” kuvataan Monialaiset integratiiviset oppimisympäristöt Opiskelijoille perusvalmiudet t&k-toimintaa Lukujärjestykset, tila- ja laiteratkaisut mahdollistavat integroinnin Pyritään aitojen työelämän toimintatapojen simulointiin, moniammatillisuuteen ja monialaisuuteen

Susanna Hytönen29 Työn organisointi Työaikasuunnitelmat mahdollistavat opetuksen että t&k- toiminnan integroinnin TAS:ssa on riittävästi väljyyttä TAS:n tueksi laaditaan asiantuntijarekisteri Henkilöstön osaamisen johtaminen ja kehittäminen Järjestetään tarvittavaa koulutusta Tarkistetaan työnkuvat Luodaan rakenteita, jotka lisäävät opettajien ja t&k- toimijoiden yhteistyötä ja t&k-toiminnassa syntyneen tiedon hyödyntämistä opetuksessa

Susanna Hytönen30 Työelämäyhteistyö Työelämän edustajat mukaan ops- suunnitteluun Tavoitteeksi asetetaan strategisesti määritelty kehitystyö työelämän kanssa Uudentyyppiset toimenkuvat: opettaja-tutkija, tutkija-opettaja, yrittäjä-opettaja, konsultti- opettaja…

Susanna Hytönen31 Hankesuunnittelu Hankesuunnitteluun osallistuvat sekä opettajat, opiskelijat, t&k- toimijat että työelämän edustajat Hankesuunnitelmiin sisällytetään hankkeiden opinnollistaminen ja se, miten hankkeen tulokset ja uusi tieto siirtyvät opetukseen ja organisaatioon

Susanna Hytönen32 T&k-toiminta osana laadunvarmistusta Opetuksen ja t&k-toiminnan integrointi sisällytetään osaksi ammattikorkeakoulun laatujärjestelmää Palaute käsitellään ja siihen reagoidaan systemaattisesti T&k-toimintaa arvioidaan myös opinnollistamisen onnistumisen ja oppimisen näkökulmasta

Susanna Hytönen33 Tulosten hyödyntäminen Varmistetaan, että prosessissa tuotettu tieto ja hankeosaaminen siirtyvät ammattikorkeakoulun käyttöön Huolehditaan t&k-toiminnan tulosten viemisestä käytäntöön ja levittämisestä