MITÄ VIESTINTÄ ON? Vuorovaikutusta eli yhteyttä toisiin ihmisiin ja ympäristöön Sosiaalista vaihtoa, jossa osapuolet vaihtavat keskenään mielipiteitä,

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Hyvää työpäivää!.
Advertisements

Tuokio puhe-esiintymis-taidoille
Viestintä, tiedottaminen ja vuorovaikutus
Tiedonsiirronperusteet
Interaktiivinen etäkuntoutus IKU Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alue
Taiteen ja kulttuurin akvaario Kulttuuri Opinto-info Taide Oma juttu Aloitus Lähteet Linkkiapaja TAIKUAKVAARIOTAIKUAKVAARIO Ritva Somerma
Suullisen esityksen esittäminen
Puhuminen Varmista, että toiset ymmärtävät sinua
Hoitajan ja muistisairaan välisen vuorovaikutuksen tukeminen
Liikkeenjohdon semiotiikkaa
Kielen tehtäviä Informatiivinen tehtävä Vaikuttava tehtävä
Viestintä strategiseksi menestystekijäksi
Diskurssi Oy VUOROVAIKUTUS YVA:SSA MÄÄRITELMÄ (YVAL 2 §)  Tavoite:... lisätä kansalaisten osallistumista ja tiedonsaantia  Osallistumisella vuorovaikutusta.
Tutorkoulutus I vaihe Tervetuloa Tutortoiminnan tavoitteet Lisätä opiskelijan itseohjautuvuutta, parantaa opiskeluilmapiiriä ja motivaatiota, tuoda.
Idolien ja esikuvien rooli. Keskustelunaiheita. Tehtävät
matematiikan ja luonnontieteiden pedagogiikan professori, OKL, JY
Opetussuunnitelmaviestintä Merkki ja merkitys - Viestinnän yleinen teoria Jukka Savilampi 2005.
Yhteinen viesti on vahva viesti Pirjo Tiippana JÄRJESTÖTIETOPÄIVÄT , Rovaniemi.
Johdatus viestintään, 2. luento: viestintä on prosessi
Sanaton viestintä Sanattoman eli nonverbaalisen viestinnän osa-alueet:
Ryhmädynamiikka ja vuorovaikutus, 1ov/PätKor1
Kandidaatinseminaari Rinna Toikka
MAILAAMAAN!. Sähköpostiviestin ominaisuudet Perille nopeasti Vastaaminen helppoa Ei tarvitse olla yhtä aikaa viestimässä Ongelmana lyhyt harkinta-aika.
Johtajuus- ja asiantuntijaviestinnän erikoiskurssi syyslukukausi 2006
Verkko sosiaalisuutena Janne Matikainen VTT, yliopistonlehtori Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän laitos.
Johdatus viestintään, viides luento Leif Åberg syksy 1998.
Johtajuus- ja asiantuntijaviestinnän erikoiskurssi kevätlukukausi 2006
Paradigmat muuttuvat - mitäs yhteisöviestintä on? Leif Åberg Yhteisöviestinnän tutkimuksen päivät Helsinki,
Toimintakyky s.36 Fyysinen Psyykkinen Kognitiivinen Sosiaalinen
Leif Åberg syksy 2001 Ensimmäinen luento
Suuttumuksen hallinta
Johdatus viestintään Leif Åberg syksy Viestinnän peruskurssin luennot –kaikki tenttivät joulu- tai tammikuussa kirjallisuus –pääaineopiskelijat:
KOTOUTUMINEN, TURVAPAIKANHAKIJAT JA MARTAT Uudenmaan Marttojen vapaaehtoiskoulutus
Tervetuloa koulutukseen!. Ryhmätilanteet ja sanaton viestintä.
Viestintätaidot Toisen varapiirikuvernöörin koulutus.
Annika Heimonen. Asiakaspalvelu Viestintä Kuuntelemi- nen Toisen ihmisen tarpeiden huomioon ottaminen TunnetilaItsetuntoMarkkinointi Palveluasenne Vuorovai-
Tervetuloa koulutukseen!. Ohjelma Alkutoiminta Kotitehtävän läpikäyminen Luento: Vuorovaikutus = itseilmaisua ja sanatonta viestintää Sanattoman viestinnän.
Nonverbaalinen viestintä Elekieli – puhumisen lahjomattomin taso.
Nuorten tieto- ja neuvontatyön auditointi- ja itsearviointimalli Heta Malinen Lähde: Mervi Ahola.
VIESTINTÄ Tarja Tapaninen … on sanomien välitystä ja vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan välillä.
ESIINTYMISTAIDOT Kandidaatinseminaari Rinna Toikka.
KOULU-NUORISOTYÖNTEKIJÄN AMMATTI- IDENTITEETTI Koulun erityisnuorisotyöntekijä Ritva Rantola Pieksämäen kaupunki
Märta Kinnunen1 TUNNE OPPIMISTYYLISI JA KÄYTÄ SITÄ HYVÄKSESI.
Tietoa välittävä puheenvuoro = TIETOISKU Sari Toivakka / DOKTUM1.
SUOMEN SOSIAALIPSYKIATRISTEN YHTEISÖJEN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT
Ops-iltapäivä
TUKIVIITTOMAT JA KUVAT KOMMUNNIKOINNIN TUKENA
Verkko-ohjaus asiantuntijoiden näkökulmasta
Hypoteesi Oman hypoteesini mukaan analysoimalla mediaa, vertaamalla sen julkaisemaa sisältöä valtion virallisiin linjauksiin ja tarkastelemalla tuloksia.
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Oppimisen moninaisuudesta Jyväskylä Arto Riihimäki SEL ry.
Kieli itseilmaisun välineenä
Hyvä sähköposti.
TU-C9290 Viestintä 2 Luento 4, Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Ilona Rahnasto.
Mainonnan vaikutuskeinoja
Kaiku yhteistyöryhmä 2016 Kuvat: Raquel Benmergui #kehukiita
Tietoa välittävä puheenvuoro
VIESTINTÄ.
Mitä väliä? Ketä kiinnostaa?
(Työ)elämän esiintymistilanteet
Suomen Ekonomien jäsenlähettilyys
VIESTINTÄTAIDOT - VERKKOTOTEUTUS, 2017
Väkivaltainen potilas/asiakas
Sosiaalisuus ja sosiaalisen tarkastelu
Hiljainen tieto Kala ei tiedä että se ui ,ennen kuin se joutuu vedestä pois Rutiininomaista, ohjaa kaikkea toimintaa Periaatteessa kaikki tieto ja osaaminen.
Miten ammatillisen koulutuksen brändi paranee?
VIESTINTÄ MITÄ SE ON?.
Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen
Käsitemäärittely Osallisuus / Osallistuminen / osallistaminen
Viestintäsuunnitelma
Esityksen transkriptio:

MITÄ VIESTINTÄ ON? Vuorovaikutusta eli yhteyttä toisiin ihmisiin ja ympäristöön Sosiaalista vaihtoa, jossa osapuolet vaihtavat keskenään mielipiteitä, ajatuksia ja tavaroita Viestinnän symboleita ovat sanat, ilmeet, eleet, asennot, pukeutuminen... Jotta viestintä on mahdollista, on viestin lähettäjällä ja vastaanottajalla oltava tahto ja myös kyky lähettää ja vastaanottaa viestejä

VIESTINNÄN KAAVIO

SANALLINEN JA SANATON VIESTINTÄ SANALLINEN VIESTINTÄ Puhe- ja kirjoitusviestintä ovat sanallista viestintää Sanallinen viestintä perustuu sovitun symbolijärjestelmän osaamiseen (kieli, kirjaimet)

SANATON VIESTINTÄ Kehonkieli (eleet, ilmeet, liikkeet, asennot...) Toiminnan kieli (mitä teet, tila, osallistuminen...) Esinekieli (tavarat, vaatteet, asunto) Värikieli (mitä värejä käytät) Elinkieli (fysiologiset reaktiot, puhuminen, hikoilu, punastuminen...)

VIESTINTÄTAVAT

SANALLISEN JA SANATTOMAN VIESTINNÄN TYÖNJAKO Sanaton ja sanallinen viestintä täydentävät toisiaan Kielellisten ilmausten tehtävänä on välittää tietosisältöjä, jotka ovat harkittuja ja säädeltyjä Sanattoman viestintäjärjestelmän tehtävänä on tukea, vahvistaa ja havainnollistaa sanoja Monet sanattomista viesteistä lähetetään ja tulkitaan kuin sanat esim. myöntävä tai kieltävä päänliike Sanattomat viestit ovat olennainen osa kirjoitusviestintääkin: tekstien ulkoasu, paperin laatu, kuvat...

VIESTINNÄN EDELLYTYKSET JA TAUSTATEKIJÄT Viestintäkykyä ja –tapoja muokkaa koko se yksilöllinen ja sosiaalinen kehys, jossa ihmiset toimivat Yksilölliset ominaisuudet: oppimiskyky, muisti ja asenteet Vallitseva yhteiskuntajärjestys ja –normisto Viestijöiden sosiaalinen asema ja käsitykset toisistaan Viestijöillä tulee olla riittävät kyvyt käyttää viestinnän keinoja Tarvitaan myös kanavia ja viestimiä, joilla sanomat kulkevat

VIESTINNÄN HÄIRIÖT Sanoman perillemenoa uhkaavat lähetys-siirtymis- tai vastaanottovahingot = häiriöt Viestin katoaminen tai muuttuminen matkalla Viestin väärinymmärtäminen joko kokonaan tai osittain

VIESTINNÄN HÄIRIÖT jatkuu… Kielenkäyttö voi aiheuttaa merkityksen muutoksia Asennoituminen viestiin ennalta voi vaikuttaa; vastaanottaja esim. lukee vain sen, mitä haluaa Virheitä voi tulla kaikissa viestinnän vaiheissa Olosuhteet (melu, ajankohta, ärsyttävä piirre...) voivat vaikuttaa viestin perillemenoon

VIESTINNÄN MUOTOJA Keskinäisviestintä Joukkoviestintä Kaksi tai useampi keskustelee keskenään Viestijät näkö- ja kuuloyhteydessä toisiinsa = välitön vuorovaikutus Joukkoviestintä Viesti lähetetään rajaamattomalle yleisölle Lehdistö, radio, televisio Joukkoviestintä on sekä puhe- että kirjoitusviestintää Viestintä on yksisuuntaista eli vastaanottaja ei ole samassa vuorovaikutustilanteessa antamassa palautetta

VIESTINNÄN MUOTOJA jatkuu… Organisaatioviestintä Työyhteisössä toteutetaan organisaatioviestintää Tiedottaminen yrityksen sisällä ja yrityksestä ulospäin Hallinnolliset määräykset, työohjeet, esimies- ja alaissuhteiden hoito, markkinointi... Jokainen yhteisön jäsen vaikuttaa yhteisön toimintakykyyn Yksivaiheinen ja monivaiheinen viestintä Viestintä yksivaiheista, jos sanoma menee lähettäjältä suoraan vastaanottajalle ilman välittäjiä Monivaiheisessa viestinnässä viesti menee yhden tai useamman välittäjän kautta lopulliselle vastaanottajalle