Verkko-ohjaus asiantuntijoiden näkökulmasta

Esitys aiheesta: "Verkko-ohjaus asiantuntijoiden näkökulmasta"— Esityksen transkriptio:

1 Verkko-ohjaus asiantuntijoiden näkökulmasta
Arja Heikelä-Välimäki opinnäytetyön tekijä VTM (viestintä) kouluttaja

2 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiantuntijoiden kokemuksia verkko-ohjaamisesta verrattuna kasvokkaiseen ohjaukseen Viestinnän näkökulma Tarkoituksena myös selvittää asiantuntijoiden näkemyksiä verkko-ohjaamisessa tarvittavista taidoista ja verkko-ohjauksen kehittämismahdollisuuksista

3 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMISESTA
Haastattelukutsu lähetettiin kaikille niille, jotka olivat osallistuneet sopeutumisvalmennuksen asiantuntijaohjaajina sekä kasvokkaisiin että verkkotapaamisiin Haastattelut toteutettiin sähköpostihaastatteluina Teoreettinen viitekehys rakentui verkko-ohjauksen, verkko-oppimisen ja erityisesti verkkoviestinnän alueilta

4 TULOKSIA Ohjausmuotojen välillä on eroja erityisesti:
- verbaalisen ja non-verbaalisen viestinnän määrässä - keskustelun dynamiikassa - havainnollistamisessa Eroista huolimatta ohjaaminen toimii molemmissa samojen periaatteiden mukaan eikä ohjaajan ja osallistujan rooleissa näy eroja Tuloksista käy ilmi konkreettisia asioita, joita verkko-ohjaajan on otettava huomioon Tulokset eivät osoita kummankaan muodon paremmuutta

5 SANALLINEN VS SANATON VIESTINTÄ
Kameran välittämänä ilmeitä ja eleitä on vaikeaa huomata ja tulkita – viestintä painottuu sanalliseen viestintään Sanattoman viestinnän vähäisyys vaatii ohjaajaa panostamaan sanalliseen ilmaisuunsa - kiinnittämään huomiota artikulointiin, äänenpainoihin sekä puheen tauottamiseen Kasvokontakti yksittäiseen osallistujaan ei ole mahdollista - ohjaajan on muilla keinoilla osoitettava huomioivansa osallistujat Kaikkien osallistujien huomiointi vaatii myös erityistä keskittymistä

6 KESKUSTELUN DYNAMIIKKA
Osallistujien on vaikeaa huomata toisten osallistujien nyökkäyksiä, pään puristuksia tai hyväksyviä/ paheksuvia katseita – keskustelun dynamiikka ei toimi samoin kuin kasvokkain Puheenvuorojen jakamisesta ja keskustelun etenemisestä tulee ohjaajan tehtäviä Myös osallistujat joutuvat panostamaan sanalliseen viestintään – ohjaajan tehtävä on neuvoa tässä

7 OHJAUKSEN YMPÄRISTÖ, HAVAINNOLLISTAMINEN
Kameran rajaama tila rajoittaa ohjaajan toimintaa Tausta, äänentoisto, liikkuminen – poikkeaa kasvokkaisesta Havainnollistaminen on haastavampaa kuin kasvokkaisessa ohjauksessa – esim. liikkeiden näyttäminen Osallistujia ei voi ”sijoittaa” ohjaajan haluamiin paikkoihin – vaikutus ryhmädynamiikkaan Osallistujat yleensä kotonaan – miten eliminoida häiriöt ja taustaäänet

8 OHJAAJAN TAIDOT Verkko-ohjaajalta vaaditaan tietoa verkko-ohjaamisen erityispiirteistä sekä taitoa sopeuttaa ohjaustyötään verkon ominaispiirteiden mukaisesti Ohjaajan tulee suunnitella ohjaustilanteet nämä erityispiirteet huomioiden (sanallinen, sanaton, keskustelun ohjaaminen, havainnollistaminen) Osallistujien valmentaminen ennen verkkoyhteyttä – sanallinen viestintä, puheenvuorojen pyytäminen, häiriötön ympäristö (luottamuksellisuus kärsii, jos taustalta kuuluu muiden ääniä) Tietotekniset taidot eivät erityisesti nousseet esiin vastauksissa

9 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA
kasvokkaisten tapaamisten ja verkkokeskustelun yhdistäminen toteutustavat tulisi voida yhdistää toimivaksi kokonaisuudeksi yhteydenpidon aktivointi verkkotapaamisten välillä osallistujien ennakkokysymyksiin panostaminen useampien henkilöiden perehdyttäminen verkko-ohjaukseen ohjaukseen käytettävän tilan muunneltavuus ja rauhallisuus

10 TULEVAISUUDESTA Vastaajien mielestä verkko-ohjaus on:
hyvä lisä perinteisten tapaamisten rinnalle taloudellinen/kustannustehokas ohjauksen muoto joustava, lisää osallistujien tasa-arvoa Vastaajat miettivät: säilyykö vertaistuki keskeisenä osana sopeutumisvalmennusta myös verkkototeutuksissa miten ryhmän yhteydenpito jatkuu kurssin jälkeen

11 KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!