Ryhmissä tehdyt ehdotukset tenttivastausten rungoiksi

1) Miten Alastair Norcross vastaa Peter Vallantynen esittämään konsekventalismin kritiikkiin? Kritiikki: –Vaatii liikaa uhrautumista –Standardi-utilitarismi jättää liian vähän moraalista vapautta –Ei supererogatiivisuuden mahdollisuutta –Ei tunnusta persoonien normatiivista erillisyyttä Norcrossin vastaus: –Moraalisuus on vaativaa. –Skaala ilmaisee tekojen arvon suhteellisesti ja on hyvän ja huonon teoria. –Vaihtoehdoissa on aste-eroja ja teoria jättää valinnanvapautta. –Ei ole olemassa velvollisuuden ehdotonta mittapuuta ja siten ei myöskään supererogatiivisuutta. Intuitio supererogatiivisuudesta voidaan kuitenkin selittää teoilla, jotka ovat paljon parempia kuin ”säädyllisyys keskimäärin vaatii”. –Ottaa persoonien normatiivisen erillisyyden huomioon siinä mielessä, että kaikkien etuja kohdellaan samanarvoisina. Muissa merkityksissä ei ehkä ota, mutta tämä ei ole vakava ongelma teorian kannalta.

2) Miten sopimusteoria voidaan saattaa yhteensopivaksi konsekventalismin kanssa Philip Pettitin mukaan? Pettit pyrkii sovittamaan sopimusteorian ja konsekventalismin yhteen. Teoria koskee suhteellista oikeaa (vrt. absoluuttinen oikea). Ihmiset löytävät keskustelun ja neuvottelun kautta maksimaalisen hyödyn. Koskee ihmisten (joilla on intressejä persoonina) välisten suhteiden säätelyä. (huom. myös mitä Pettit sanoo ”täydellisestä” ja ”osittaisesta” teoriasta oikeasta: sopimusteorian piirteitä voidaan yhdistää konsekventalismiin jos se tulkitaan osittaiseksi teoriaksi.)

3) Driverin Hursthause-kritiikki? Epämääräisyys –Luonteenpiirteiden ja olosuhteiden välinen suhde? –Ei anna toimintaohjeita –Määrättömästi oikeita toimintavaihtoehtoja –Traagiset konfliktit –Hyveellisten pahat teot/paheellisten hyvät teot –(fronesis, partikularismi)

P3 Sentimentalismin mukaan moraali ”perustuu” tunteeseen ei järkeen. P4 Sentimentalismi on yhteensopimaton sen kanssa, että on universaaleja moraalisia velvollisuuksia. - Mitä Blackburn sanoo näistä premisseistä? Kernstein on ymmärtänyt sentimentalismin väärin –Sentimentalismimoraali perustuu vain tunteeseen –Vrt. anatomisti & maalari: Kernstein sekoittaa nämä keskenään. –Sentimentalismi täydentää moraalin pluralistista perustaa –Moraalilause ilmaisee asiaan liittyvien asenteiden ja tunteiden summan –P3: moraali perustuu molempiin: Pluralistinen perusta Tilanteista nousevat velvollisuudet

5) Eksternalismin ongelmia Wallacen mukaan? Eksternalismin mukaan moraalin ja motivaation suhde on kontingentti, eli moraali ei välttämättä motivoi toimintaan. –Wallace sanoo, että eksternalismi ”kadottaa moraalin normatiivisen luonteen” –Wallacen mukaan halu toimia moraalisesti vaikuttaa tästä näkökulmasta ”kollektiiviselta fetisismiltä”, eli suuri osa ihmisistä uhraa aikaa ja resursseja asiaan, joka ei itsessään ole merkityksellinen ja arvokas.

6) Non-faktualismin muodot Horganin ja Timmonsin mukaan? Nimi ja määritelmä Non-faktualismi: ei ole olemassa moraalisia faktoja, ts. ei moraalisia ominaisuuksia, joihin moraaliarvostelmissa viitataan. –Virheteoria: Moraaliarvostelmat ovat uskomuksia Moraaliarvostelmilla on totuusarvo. Ei olemassa moraalisia faktoja Näin ollen kaikki moraaliarvostelmat ovat epätosia. Moraaliarvostelmien käyttö johtuu massiivisesta virheestä ajattelussamme. –Non-cognitivismi (esim. emotivismi): Moraaliarvostelmat eivät ole uskomuksia. Moraaliarvostelmilla ei ole totuusarvoa. –Kognitivistinen ekspressivismi Moraaliarvostelmat ovat (evaluatiivisia) uskomuksia. Moraaliarvostelmilla on totuusarvo. Ei ole olemassa moraaliasia faktoja Jotkut moraaliarvostelmat voivat saada totuusarvon tosi (minimalistinen totuusteoria)