Miten sopimusteoria voidaan saattaa yhteensopivaksi konsekventalismin kanssa Philip Pettitin mukaan? 4/9/2017.

Esitys aiheesta: "Miten sopimusteoria voidaan saattaa yhteensopivaksi konsekventalismin kanssa Philip Pettitin mukaan? 4/9/2017."— Esityksen transkriptio:

1 Miten sopimusteoria voidaan saattaa yhteensopivaksi konsekventalismin kanssa Philip Pettitin mukaan?
4/9/2017

2 LUENTO 5 Hyve-etiikka 4/9/2017

3 Hyve-etiikka Aristoteleen etiikka vaikutusvaltaisin hyve-eettinen teoria Oli vuosisatoja etiikan paradigma. Mm. tomistisen etiikan perusta, tomistinen etiikka puolestaan katolisen kirkon virallinen teoria Hyve-etiikka menetti asemansa sadoiksi vuosiksi. Tullut jälleen ajankohtaiseksi viimeisen n. 40 vuoden aikana. Erotettava hyve-teoria, joka keskittyy siihen, miten hyveitä arvioidaan standardi etiikan teorioissa (esim. utilitarismi, kantilaisuus) ja hyve-etiikka, joka etsii vaihtoehtoa em. teorioille.

4 Miksi hyve-etiikka jäi varjoon?
Esim. valistuksen aatteet (ks. Kannisto, "Hyveetkö jälleen", Ajatus, Suomen Filosofisen yhdistyksen vuosikirja, 48, 1991). ”epäilyttävä perinne” tieteellisen tutkimuksen malli – moraalin perusyksikkö: teot vrt. luonnontieteellinen malli ja aristoteelinen käytännöllinen ajattelu

5 G.E.M. Anscombe "Modern Moral Philosophy" vuodelta 1958 (Philosophicassa kirjassa Ethics, toim. Thomson & Dworking, 1968.) Ajatus absoluuttisesta velvollisuudesta mielekäs vaan absoluuttisen auktoriteetin kontekstissa. Ainoa velvollisuus, jonka sekularisoitunut ihminen voi ymmärtää on sellainen, jonka ymmärrämme edistävän päämääriemme toteutumista ja kukoistustamme "ehkä lajilla ihminen, nähtynä ei ainoastaan biologisena, vaan myös ajattelevana ja valitsevana, ja nämä mahdollistavat kyvyt omistavana olentona, on tiettyjä hyveitä: ja tämä "ihminen", jolla on hyveet kokonaisuudessaan, on normi.” (Anscombe 204).

6 Anti-teoreettinen hyve-etiikka
- Kritisoi esim. etiikan teorioita, jotka olettavat, että 1) että on olemassa kaikkia ihmisiä koskevia eli universaaleja velvollisuuksia 2) että moraalisessa harkinnassa on kyse periaatteiden soveltamisesta 3) että hyveiden arvo voidaan johtaa oikean toiminnan määritelmästä

7 Pyritty kuitenkin kehittämään myös normatiivisen etiikan teoriana (esim. Hursthause)
Hyve-etiikan piirteitä: 1) Teko on oikea, joss hyveellinen henkilö luonteenomaisesti (characteristically/acting out of character) tekisi sen k.o. olosuhteissa. Päälinjoja, joiden kautta hyveellistä ihmistä pyritty määrittelemään: - aristoteelinen olemusajattelu: eudaimonia/well-being. - kulttuurisiin käytäntöihin vetoaminen (MacIntyre)

8 Hursthausen hyveen kuvaus
”The full Aristotelian concept of virtue is the concept of a complex character trait, that is, a disposition that is well entranched in its possessor and, as we say, ”goes all the way down”. The disposition, far from being a single-track disposition to do, say honest actions, or even honest actions for certain reasons, is multi-track, involving many other actions as well: desires, emotions and emotional reactions, perceptions, attitudes, interests, and expectations. This is because your virtues (and your vices) are a matter of what sort of adult you are, and involve, most particularly, your values – what you regard as worth pursuing or preserving or doing and what you regard as not so.” (Dryer, ed., s. 101.) 4/9/2017

9 MacIntyren hyveen määritelmä
"Hyve on hankittu inhimillinen ominaisuus, jonka omistaminen ja käyttö tekevät mahdolliseksi saavuttaa sellaista hyvää, joka on sisäisessä suhteessa käytäntöön ja jonka puute tehokkaasti estää saavuttamasta edes mitään vastaavaa arvoa" (MacIntyre, Hyveiden jäljillä).

10 Hyve-etiikka (jatkuu piirteet)
2) Hyvä on ensisijaista suhteessa oikeaan - teleologisuus 3) Hyve on pluralistista, ts. hyveitä on monia. - tragedian ainekset 4) Jotkut hyveet riippuvat toimijasta (agent-relative) 5) Fronesis/käytännöllinen järki: ”hyveiden hyve”: ohjaa hyveiden soveltamista

11 Driverin Hursthause-kritiikki. (J
Driverin Hursthause-kritiikki? (J. Driver, ”Virtue Theory”, in Dryer (ed.), 2006/2008) 4/9/2017

12 Hursthausen vastaukset
Hyvien ihmisten pahat teot Perustuu väärään käsitykseen hyveistä. Hyveitä pidetään ”kevyinä taipumuksina” (thin dispositions). Esim. ”hyväntahtoiset hölmöt”. Ovat niin myötätuntoisia, että auttavat niitäkin, joita ei pitäisi, tai eivät pysty esim. tappamaan kärsivää eläintä, jne. Jättää huomioimatta käytännöllisen järjen merkityksen. Hyveellinen ihminen osaa soveltaa hyvettä oikealla, kuhunkin tilanteeseen sopivalla tavalla. Hyve ilman käytännöllistä järkeä ei ole hyve. Esim. ”liiallinen hyväntahtoisuus” ei hyveellistä, vaan erinomaisuus löytyy keskiväliltä (vrt. Aristoteles). Jos hyveet voivat johtaa huonoihin tekoihin, menetetään koko ajatus hyveestä. 4/9/2017

13 Pahojen ihmisten hyvät teot
Esim. Auttaa vain saadakseen palkkion Arkikielessä voidaan sanoa, että teko oli oikein, vaikka väärät motiivit, mutta esim. moraalikasvatuksessa ei voida varauksetta kehua oikeaksi teoksi. Aidosti hyveellinen tekee teon oikeista/hyveellisistä motiiveista. Voidaan myös kysyä, onko eri motiiveista tehty teko sama teko? Supererogatiivisuus Vrt. jännitteiset intuitiot (Foot) ” mitä vaikeampaa toimia hyveellisesti, sitä kiitettävämpää hyveellinen toiminta on” ”mitä vaikeampaa henkilön on toimia hyveellisesti, sitä vähemmän hyveellinen hän on” Ero olosuhteiden ja luonteenpiirteiden aiheuttamissa vaikeuksissa. Selittää, miksi jotkut (olosuhteiden suhteen vaikeat) hyveelliset teot ovat aivan erityisen kiitettäviä. 4/9/2017