LUENTO 6 Hyve-etiikkaa ja kertausta (huom. uusi aikataulu) 4/1/2015Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa1.

Esitys aiheesta: "LUENTO 6 Hyve-etiikkaa ja kertausta (huom. uusi aikataulu) 4/1/2015Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa1."— Esityksen transkriptio:

1 LUENTO 6 Hyve-etiikkaa ja kertausta (huom. uusi aikataulu) 4/1/2015Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa1

2 Driverin Hursthause-kritiikki? (J. Driver, ”Virtue Theory”, in Dryer (ed.), 2006/2008) 4/1/20152

3 Hursthausen vastaukset Hyvien ihmisten pahat teot Perustuu väärään käsitykseen hyveistä. Hyveitä pidetään ”kevyinä taipumuksina” (thin dispositions). Esim. ”hyväntahtoiset hölmöt”. Ovat niin myötätuntoisia, että auttavat niitäkin, joita ei pitäisi, tai eivät pysty esim. tappamaan kärsivää eläintä, jne. Jättää huomioimatta käytännöllisen järjen merkityksen. Hyveellinen ihminen osaa soveltaa hyvettä oikealla, kuhunkin tilanteeseen sopivalla tavalla. Hyve ilman käytännöllistä järkeä ei ole hyve. Esim. ”liiallinen hyväntahtoisuus” ei hyveellistä, vaan erinomaisuus löytyy keskiväliltä (vrt. Aristoteles). Jos hyveet voivat johtaa huonoihin tekoihin, menetetään koko ajatus hyveestä. 4/1/20153

4 Pahojen ihmisten hyvät teot Esim. Auttaa vain saadakseen palkkion Arkikielessä voidaan sanoa, että teko oli oikein, vaikka väärät motiivit, mutta esim. moraalikasvatuksessa ei voida varauksetta kehua oikeaksi teoksi. Aidosti hyveellinen tekee teon oikeista/hyveellisistä motiiveista. Voidaan myös kysyä, onko eri motiiveista tehty teko sama teko? Supererogatiivisuus Vrt. jännitteiset intuitiot (Foot) -” mitä vaikeampaa toimia hyveellisesti, sitä kiitettävämpää hyveellinen toiminta on” -”mitä vaikeampaa henkilön on toimia hyveellisesti, sitä vähemmän hyveellinen hän on” Ero olosuhteiden ja luonteenpiirteiden aiheuttamissa vaikeuksissa. -Selittää, miksi jotkut (olosuhteiden suhteen vaikeat) hyveelliset teot ovat aivan erityisen kiitettäviä. 4/1/20154

5 Suoritustavat ja opintopisteet Luennot + niihin liittyvä kirjallisuus 3 op Tentti Luennot + niihin liittyvä kirjallisuus (3 op) + tutoriaali pääaineopiskelijoille (2 op) = 5 op Tentti + essee tutoriaalissa (tutoriaalin pitää Dina Babushkina, ke 9-12 MT aud. A110) Luennot + niihin liittyvä kirjallisuus (3 op) + Darwall, S. Philosophical Ethics (2 op) = 5 op Tentitään molemmat 4/1/2015Floora Ruokonen, Etiikan kurssi, II periodi 20095

6 Luentojen oheiskirjallisuus: Dreier, James (toim.), Contemporary Debates in Moral Theory, Blackwell 2006/2008, luvut 2,3,5,7,9,11,13,15,17. (Myös muut luvut saa lukea (vrt. tutoriaali). Pyrkikää lukemaan etukäteen kunkin luennon aihetta käsittelevät luvut! Kopiot löytyvät Humanistisen tdk:n kirjastosta Metsätalolta (sisään, suoraan, portaat alas, oikealle, hyllykössä kansio kohdassa ”filosofia). Tulee myös kirja lukukäyttöön. Toimitetaan myös Avoimen yliopiston tiloihin Kannattaa harkita myös tilaamista (n. $ 30) 4/1/2015Floora Ruokonen, Etiikan kurssi, II periodi 20096

7 Alustava luentorunko 4.11. Kurssin esittely 5.11. Arvoteoriaa Normatiivinen etiikka 11.11. Konsekventalismi (luvut 1,2,3 huom. pakollinen oheislukemisto lihavoitu) 12.11. Sopimusteoriat (luvut 4,5) 18.11. Hyve-etiikka (luvut 6,7) 19.11. Hyve-etiikkaa ja normatiivisen etiikan kertaus Metaetiikka 25.11. Moraalinen motivaatio I (luvut 8, 9) 26.11. Moraalinen motivaatio II (luvut 10, 11) 4/1/2015 Floora Ruokonen, Etiikan kurssi, II periodi 2009 7

8 2.12. Moraaliset tosiasiat I (luvut 12, 13) 3.12. Moraaliset tosiasiat II (luvut 14,15) 9.12. Moraaliset tosiasiat III (luvut 16, 17) 10.12. Joustovara 16.12. Kertaus 17.12. Tentti Uusintatentit ilmoitetaan myöhemmin 4/1/2015Floora Ruokonen, Etiikan kurssi, II periodi 20098

9 Normatiivinen etiikka Millaiset teot ovat oikeita tai vääriä? Millainen ihminen on hyvä? Millaiset asiat ovat moraalisesti arvokkaita? Mitä on oikeudenmukaisuus 4/1/20159

10 Konsekventalististen teorioiden paikka: 4/1/201510 Normatiivinen etiikka Sokrateen kysymys: Miten minun tulee elää? Päämäärä- etiikka (teleologiset teoriat) Seurausetiikka (konsekventalistiset teoriat) Hyve-etiikka Velvollisuus- etiikka (deontologiset teoriat)

11 Toinen tapa: Normatiivinen etiikka Sokrateen kysymys: Miten minun tulee elää? Päämäärä- etiikka (teleologiset teoriat) Velvollisuus- etiikka (deontologiset teoriat) Seuraus- etiikka (konsekventalistiset teoriat)

12 Konsekventalismi W. Shaw, ”The Consequentalist Perspective”, in Dryer (ed.), 2006/2008. Tekojen arvo määrittyy vain niiden seurausten mukaan. Standardi-konsekventalismi: Teko on moraalisesti oikein, joss sen seuraukset ovat paremmat kuin toimijalle mahdollisten vaihtoehtoisten tekojen seuraukset. Implikoi: -Vaihtoehtoiset teot ovat moraalisesti väärin. 4/1/201512

13 Seurauksia arvioitaessa Huomioidaan teot ja tekemättä jättämiset (aktit ja omissiot). Seuraukset: kaikki mikä muuttuu teon seurauksena (sisältää teon itsensä) Hyvä on riippumaton oikeasta (erottaa esim. deont.teorioista) Hyvä on agentti-neutraalia (huom. puhutaan edelleen standardi-konsekventalismista) Oletetut seuraukset (arvot ja todennäköisyydet). 4/1/201513

14 Konsekventalismin plussia Intuitiivinen hyväksyttävyys (?) Rakenteen yksinkertaisuus: vähän oletuksia ja periaatteita 4/1/201514

15 Konsekventalismin kritiikkiä P Vallentyne, ”Against Maximizing Act Consequentialism”, Dryer (ed.), 2006/2008 Maksimoivan konsekventalismin kritiikki 1. Vaatii toimijoilta liiallista oman hyvinvoinnin uhraamista 2. Jättää toimijoille liian vähän moraalista vapautta 3. Ei mahdollista moraalisia tekoja, jotka ovat parempia kuin toiset moraalisesti sallitut teot. 4/1/201515

16 SOPIMUSTEORIAT ”kontraktualismi” 4/1/201516

17 Samuel Freeman, ”Moral Conractarianism as a Foundation for Interpersonal Morality”, Dreier (ed), 2006/2008 Idea: moraalisuus ja oikeudenmukaisuus koostuvat periaatteista, joista vapaat, tasa-arvoiset rationaaliset toimijat, joista jokaista motivoi omat, ei kaikkien yhteiset, päämäärät, voivat päästä sopimukseen. Eri versioita: 1) Moraali redusoidaan yksilöllisiin haluihin ja pyrkimyksiin. Hypoteettinen spimus perustuu yksilöiden haluun turvata oma etunsa. (esim. Hobbes, Gauthier) 2) Moraali ei ole redusoitavissa omaan etuun perustuvaan järkeilyyn. Ajatus idealisoitujen, vapaiden, autonomisten toimijoiden hypoteettinen sopimus ilmentää moraaliperiaatteiden luonnetta. (esim. Locke, Rousseau, Kant, Rawls, Scanlon) 3) Metaeettinen kanta moraaliperiaatteiden perustasta: periaatteet, jotka kaikki rationaaliset toimijat voivat oikeuttaa toinen toisilleen ja joista he voisivat sopia. (Scanlon, Apel/Habermas(?)) 4/1/201517

18 Piirteitä: Hypoteettiset sopimukset Ajatusta hypoteettisista sopimuksista voidaan käyttää moraaliperiaatteiden oikeuttamiseen myös muissa kuin hypoteettisissa (ideaalissa) olosuhteissa. Eroaa konsekventalismista seuraavissa kohdin: 4/1/201518

19 Ihmistenvälinen pikemmin kuin persoonaton käsitys moraalista (interpersonaalinen pikemmin kuin impersonaalinen). Kiinnostus kohdistuu ihmisten välisten suhteiden sääntelyyn, ei ”persoonattomaan” kokonaishyvään. Moraalin tehtävä on säädellä ihmisten suhteita kun nämä toimivat maailmassa omine intresseineen, jotka saattavat olla vastakkaisia toisten intressien kanssa. Persoonat erotetaan toisistaan (vrt. ”persoonien normatiivinen erillisyys”) Ei ”kokonaisuuden” tai ”arkki-enkelin” näkökulmaa, josta idealisoitu tarkkailija voisi ”laskea” kokonaishyvän. 4/1/201519

20 Sääntöjen ”julkisuuden” ajatus (”ihmisten välisyyden” aspekti): Konsekventalistisesta näkökulmasta kaikkien toimijoiden ei välttämättä tarvitse harkita toimintaansa konsekventalistisesta näkökulmasta ja voi jopa olla hyvä, että he eivät tiedä sen olevan moraalin perusperiaate. Useita syitä, miksi moraaliperiaatteiden pitää olla julkisia: 1) Haluamme tietää, toimimmeko oikeiden periaatteiden mukaan. Jotta voimme arvioida, pitää tuntea periaatteet. 2) Tasa-arvoisen kohtelun vaade. Kaikilla tulee olla sama mahdollisuus arvioida moraaliperiaatteiden oikeutusta ja siten heidän tulee tietää niiden valintaan johtaneet perusteet. 4/1/201520

21 3 Ihmiset haluavat oikeuttaa toimintansa muille. 4 Käytännöllisen järki ja vastuullisuus: vapaat vastuulliset toimijat pystyvät harkitsemaan rationaalisesti ja kriittisesti toimintansa päämääriä. Persoonuus normatiivisessa mielessä. Moraalisten sopimusteorian lähtökohta on, että ihmiset ovat autonomisia persoonia, ja tämä edellyttää, että heitä voivat motivoida voin sellaiset moraaliperiaatteet, jotka he voivat oman harkintansa varassa hyväksyä. 4/1/201521

22 Miksi ”sopimuksen” käsite? 1) Moraalin oikeuttaminen - Oikeuttaminen tässä yhteydessä oikeuttamista toisille. - Käytännöllinen oikeuttaminen eroaa tiedollisten väitteiden oikeuttamisesta. Toisen hyväksyttävä teko/sitä säätelevä periaate. Vrt. tiedollinen oikeuttaminen/todistus: osoittaa premissit todeksi – faktat + päättelyn pätevyys. - Ilman motivoivaa voimaa oikeuttaminen hyödytöntä. 2) Moraalisen autonomian käsite - Oikeutus kohdistetaan omaa toimintaansa säätelemään kykeneville autonomisille toimijoille, joiden on sovitettava yhteen erilaiset intressinsä. - Kun ajatellaan, että moraalin oikeutus on oikeutusta niille, joiden myös oletetaan toimivan sen mukaan, sopimuksen käsite on ”luonteva” metafora. 4/1/201522

23 Hyve-etiikka 4/1/201523

24 Pyritty kuitenkin kehittämään myös normatiivisen etiikan teoriana (esim. Hursthause) Hyve-etiikan piirteitä: 1) Teko on oikea, joss hyveellinen henkilö luonteenomaisesti (characteristically/acting out of character) tekisi sen k.o. olosuhteissa. Päälinjoja, joiden kautta hyveellistä ihmistä pyritty määrittelemään: - aristoteelinen olemusajattelu: eudaimonia/well-being. - kulttuurisiin käytäntöihin vetoaminen (MacIntyre)

25 Hyve-etiikka (jatkuu piirteet) 2) Hyvä on ensisijaista suhteessa oikeaan - teleologisuus 3) Hyve on pluralistista, ts. hyveitä on monia. - tragedian ainekset 4) Jotkut hyveet riippuvat toimijasta (agent-relative) 5) Fronesis/käytännöllinen järki: ”hyveiden hyve”: ohjaa hyveiden soveltamista

26 Tähän mennessä käsitellyt mahdolliset tulevat tenttikysymykset: Miten Alastair Norcross vastaa Peter Vallantynen esittämään konsekventalismin kritiikkiin? Miten sopimusteoria voidaan saattaa yhteensopivaksi konsekventalismin kanssa Philip Pettitin mukaan? Driverin Hursthause-kritiikki? 4/1/2015Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa26