LUENTO 3 KONSEKVENTALISMI

Esitys aiheesta: "LUENTO 3 KONSEKVENTALISMI"— Esityksen transkriptio:

1 LUENTO 3 KONSEKVENTALISMI
4/9/2017

2 Moraalifilosofia metaetiikka normatiivinen etiikka soveltava

3 Normatiivinen etiikka
Millaiset teot ovat oikeita tai vääriä? Millainen ihminen on hyvä? Millaiset asiat ovat moraalisesti arvokkaita? Mitä on oikeudenmukaisuus 4/9/2017

4 Eräs tapa luokitella normatiivisen etiikan teorioita
Normatiivinen etiikka Miten minun tulee elää? Sokrateen kysymys: (teleologiset teoriat) Päämäärä- (deontologiset Velvollisuus- Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa 4/9/2017

5 Konsekventalististen teorioiden paikka:
Normatiivinen etiikka Miten minun tulee elää? Sokrateen kysymys: (teleologiset teoriat) Päämäärä- (konsekventalistiset teoriat) Seurausetiikka Hyve-etiikka (deontologiset Velvollisuus- 4/9/2017

6 Toinen tapa:

7 Konsekventalismi W. Shaw, ”The Consequentalist Perspective”, in Dryer (ed.), 2006/2008.
Tekojen arvo määrittyy vain niiden seurausten mukaan. Standardi-konsekventalismi: Teko on moraalisesti oikein, joss sen seuraukset ovat paremmat kuin toimijalle mahdollisten vaihtoehtoisten tekojen seuraukset. Implikoi: Vaihtoehtoiset teot ovat moraalisesti väärin. 4/9/2017

8 Seurauksia arvioitaessa
Huomioidaan teot ja tekemättä jättämiset (aktit ja omissiot). Seuraukset: kaikki mikä muuttuu teon seurauksena (sisältää teon itsensä) Hyvä on riippumaton oikeasta (erottaa esim. deont.teorioista) Hyvä on agentti-neutraalia (huom. puhutaan edelleen standardi-konsekventalismista) Oletetut seuraukset (arvot ja todennäköisyydet). 4/9/2017

9 Konsekventalismin muodot
Erottuvat toisistaan arvoteorian perusteella: mikä on hyvä, jota tavoitellaan. Eettinen egoismi: omat preferenssit Utilitarismi: agentti-neutraali onnellisuus/hyvinvointi, joka on: aina jonkun yksilön hyvinvointia yhtä arvokasta riippumatta yksilöstä on yhteenlaskettavissa, eli yhteismitallista Muut ei-utilitaristiset konsekventalismin muodot: voi olla muitakin itsessään arvokkaita asioita kuin hyvinvointi (esim. autonomia, ystävyyssuhteet). 4/9/2017

10 Muita konsekventalismin piirteitä:
Kiitos ja paheksunta Tekojen ”ansaitsemaa” moraalista kiitosta ja paheksuntaa tulisi arvioida konsekventalistisin perustein: seuraako niistä hyvää vai pahaa ja minkä verran. Vrt. rangaistusteoria. Tekojen motiivit Sama instrumentaalinen suhtautuminen: motiivit, jotka johtavat tekoihin, joilla hyviä seurauksia ovat moraalisesti toivottavia. Tekojen ei tarvitse olla konsekventalistisen harkinnan motivoimia. 4/9/2017

11 Säännöt/periaatteet Esim. sääntöjen noudattaminen voi olla hyvä syy toimia jollakin tavalla – usein sääntöjen seuraaminen tuottaa parempia seurauksia kuin konsekventalistinen harkinta jokaisen erillisen teon yhteydessä. Esim. ennakoitavuus. 4/9/2017

12 Konsekventalismin plussia
Intuitiivinen hyväksyttävyys (?) Rakenteen yksinkertaisuus: vähän oletuksia ja periaatteita 4/9/2017

13 Konsekventalismin kritiikkiä P Vallentyne, ”Against Maximizing Act Consequentialism”, Dryer (ed.), 2006/2008 Maksimoivan konsekventalismin kritiikki Vaatii toimijoilta liiallista oman hyvinvoinnin uhraamista Jättää toimijoille liian vähän moraalista vapautta Ei mahdollista moraalisia tekoja, jotka ovat parempia kuin toiset moraalisesti sallitut teot. 4/9/2017

14 1) Vaatii toimijoilta liiallista (?) oman hyvinvoinnin uhraamista
Kun ainoastaan hyvän maksimoivat teot ovat moraalisesti sallittuja, toimijoilta edellytetään melkoisia uhrauksia. Etenkin jos teoria on suhteellisen hienojakoinen (fine-grained) ja täydellinen. Hienojakoisuus: tarkat erottelut. Tarkoittaa, että yhtä useita yhtä arvokkaita tekoja ei esiinny suurella todennäköisyydellä. Täydellisyys: kaikki hyvä yhteismitallisia Standardi-utilitarismi on täysin hienojakoinen ja täydellinen: toimijoilta edellytetään usein suuria uhrauksia. ”Karkeammissa” teorioissa voi esiintyä enemmän arvoltaan yhtä hyviä tekoja, joista kaikki eivät välttämättä edellytä yhtä suuria uhrauksia. 4/9/2017

15 2) Jättää toimijoille liian vähän (?) moraalista vapautta
”Moraalinen vapaus” (tässä yhteydessä): yksilön vapaus valita heille mahdollisista teoista. (jälleen vedotaan common senseen) 4/9/2017

16 Ei mahdollista moraalisia tekoja, jotka ovat parempia kuin toiset moraalisesti sallitut teot. (supererogatiiviset teot) Supererogatiiviset teot vaativat toimijalta huomattavia uhrauksia tilanteissa, joissa myös vähemmän vaativia moraalisesti sallittuja tekoja. Vielä parempia kuin vaihtoehtoiset moraaliset teot. 4/9/2017

17 Kritiikki ”ydin-konsekventalismia” vastaan
Supervenienssi: Tekojen moraalinen sallittavuus tietyssä tilanteessa supervenioi tekojen seurausten arvoa (jälkimmäiset determinoivat edellisen). Arvon edistäminen: Jos tietyssä valintatilanteessa joku teko on moraalisesti sallittu, niin toinen, edellistä arvokkaampi teko on myös sallittu. (ei edellytä arvon maksimointia.) 4/9/2017

18 Argumentti sen puolesta, että ainakin mikä tahansa arvon maksimoiva teko on moraalisesti sallittu:
P1: Teko on moraalisesti sallittu, jos moraalisesti ehdottamat (insistent) peruste tukevat sitä parhaiten. P2: Teon seurausten arvo on aina ehdoton peruste toiminnalle. P3: Teon seurausten arvo on ainoa ehdoton peruste toiminnalle. J: Teko on moraalisesti sallittu, jos se maksimoi teon seurausten arvon. Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa 4/9/2017

19 Väite: Premissi 3 ei huomioi persoonien normatiivista erillisyyttä.
4/9/2017

20 Kuvitteellinen (toistaiseksi) tenttikysymys:
Miten Alastair Norcross vastaa Peter Vallantynen esittämään konsekventalismin kritiikkiin? 4/9/2017