Kuvitteellinen (toistaiseksi) tenttikysymys: Miten Alastair Norcross vastaa Peter Vallantynen esittämään konsekventalismin kritiikkiin? 4/1/20151.

Esitys aiheesta: "Kuvitteellinen (toistaiseksi) tenttikysymys: Miten Alastair Norcross vastaa Peter Vallantynen esittämään konsekventalismin kritiikkiin? 4/1/20151."— Esityksen transkriptio:

1 Kuvitteellinen (toistaiseksi) tenttikysymys: Miten Alastair Norcross vastaa Peter Vallantynen esittämään konsekventalismin kritiikkiin? 4/1/20151

2 LUENTO4 SOPIMUSTEORIAT ”kontraktualismi” 4/1/20152

3 Sopimusteoriat: Vanha perinne, vrt. Sokrates, Hobbes, Pufendorf, Rousseau, Locke etc. Uuden ajan murroksessa sopimusteorioiden syntyyn vaikutti mm. uskonsodat ja levottomuus: vaikea uskoa kaikille ihmisille samaan hyvään. Lähdettiin etsimään moraaliteoriaa, joka edellyttäisi mahdollisimman vähän yhteisiä arvoja. Edelleen pluralistinen lähtökohta: ei yhtä hyvää, esim. hyvinvointi, jonka maksimoinnin periaatteesta moraaliset normit voitaisiin johtaa. 4/1/20153

4 Samuel Freeman, ”Moral Conractarianism as a Foundation for Interpersonal Morality”, Dreier (ed), 2006/2008 Idea: moraalisuus ja oikeudenmukaisuus koostuvat periaatteista, joista vapaat, tasa-arvoiset rationaaliset toimijat, joista jokaista motivoi omat, ei kaikkien yhteiset, päämäärät, voivat päästä sopimukseen. Eri versioita: 1) Moraali redusoidaan yksilöllisiin haluihin ja pyrkimyksiin. Hypoteettinen spimus perustuu yksilöiden haluun turvata oma etunsa. (esim. Hobbes, Gauthier) 2) Moraali ei ole redusoitavissa omaan etuun perustuvaan järkeilyyn. Ajatus idealisoitujen, vapaiden, autonomisten toimijoiden hypoteettinen sopimus ilmentää moraaliperiaatteiden luonnetta. (esim. Locke, Rousseau, Kant, Rawls, Scanlon) 3) Metaeettinen kanta moraaliperiaatteiden perustasta: periaatteet, jotka kaikki rationaaliset toimijat voivat oikeuttaa toinen toisilleen ja joista he voisivat sopia. (Scanlon, Apel/Habermas(?)) 4/1/20154

5 SOPIMUSTEORIAT Versio 1, ”Intressi-pohjaiset sopimusteoriat”, pyrkivät osoittamaan, että a) moraaliset vaateet edistävät jossain mielessä jokaisen yksilön intressejä, ja b) jokaisella yksilöllä on riittävä, omiin partikulaarisiin intresseihin ankkuroitava, peruste hyväksyä moraaliset vaateet ja toimia niiden mukaan. Versiot 2 ja 3 ”moraalisia sopimusteorioita” ja niitä käsitellään. 4/1/20155

6 Moraaliset sopimusteoriat Versiot 2 ja 3 ”moraalisia sopimusteorioita” ja niitä käsitellään Esim. Locken, Rousseaun ja Kantin luonnollisiin oikeuksiin perustuvissa teorioissa ideana, että oikeudenmukaisuus koostuu normeista, joista kaikki vapaat, moraaliset toimijat voisivat ideaalisissa olosuhteissa päästä sopimukseen. 4/1/20156

7 Miten sopimusteoria voidaan saattaa yhteensopivaksi konsekventalismin kanssa Philip Pettitin mukaan? 4/1/20157

8 Piirteitä: Hypoteettiset sopimukset Ajatusta hypoteettisista sopimuksista voidaan käyttää moraaliperiaatteiden oikeuttamiseen myös muissa kuin hypoteettisissa (ideaalissa) olosuhteissa. Eroaa konsekventalismista seuraavissa kohdin: 4/1/20158

9 Ihmistenvälinen pikemmin kuin persoonaton käsitys moraalista (interpersonaalinen pikemmin kuin impersonaalinen). Kiinnostus kohdistuu ihmisten välisten suhteiden sääntelyyn, ei ”persoonattomaan” kokonaishyvään. Moraalin tehtävä on säädellä ihmisten suhteita kun nämä toimivat maailmassa omine intresseineen, jotka saattavat olla vastakkaisia toisten intressien kanssa. Persoonat erotetaan toisistaan (vrt. ”persoonien normatiivinen erillisyys”) Ei ”kokonaisuuden” tai ”arkki-enkelin” näkökulmaa, josta idealisoitu tarkkailija voisi ”laskea” kokonaishyvän. 4/1/20159

10 Sääntöjen ”julkisuuden” ajatus (”ihmisten välisyyden” aspekti): Konsekventalistisesta näkökulmasta kaikkien toimijoiden ei välttämättä tarvitse harkita toimintaansa konsekventalistisesta näkökulmasta ja voi jopa olla hyvä, että he eivät tiedä sen olevan moraalin perusperiaate. Useita syitä, miksi moraaliperiaatteiden pitää olla julkisia: 1) Haluamme tietää, toimimmeko oikeiden periaatteiden mukaan. Jotta voimme arvioida, pitää tuntea periaatteet. 2) Tasa-arvoisen kohtelun vaade. Kaikilla tulee olla sama mahdollisuus arvioida moraaliperiaatteiden oikeutusta ja siten heidän tulee tietää niiden valintaan johtaneet perusteet. 4/1/201510

11 3 Ihmiset haluavat oikeuttaa toimintansa muille. 4 Käytännöllisen järki ja vastuullisuus: vapaat vastuulliset toimijat pystyvät harkitsemaan rationaalisesti ja kriittisesti toimintansa päämääriä. Persoonuus normatiivisessa mielessä. Moraalisten sopimusteorian lähtökohta on, että ihmiset ovat autonomisia persoonia, ja tämä edellyttää, että heitä voivat motivoida voin sellaiset moraaliperiaatteet, jotka he voivat oman harkintansa varassa hyväksyä. 4/1/201511

12 Miksi ”sopimuksen” käsite? 1) Moraalin oikeuttaminen - Oikeuttaminen tässä yhteydessä oikeuttamista toisille. - Käytännöllinen oikeuttaminen eroaa tiedollisten väitteiden oikeuttamisesta. Toisen hyväksyttävä teko/sitä säätelevä periaate. Vrt. tiedollinen oikeuttaminen/todistus: osoittaa premissit todeksi – faktat + päättelyn pätevyys. - Ilman motivoivaa voimaa oikeuttaminen hyödytöntä. 2) Moraalisen autonomian käsite - Oikeutus kohdistetaan omaa toimintaansa säätelemään kykeneville autonomisille toimijoille, joiden on sovitettava yhteen erilaiset intressinsä. - Kun ajatellaan, että moraalin oikeutus on oikeutusta niille, joiden myös oletetaan toimivan sen mukaan, sopimuksen käsite on ”luonteva” metafora. 4/1/201512