Moraalin ”faktuaalisuus”

Esitys aiheesta: "Moraalin ”faktuaalisuus”"— Esityksen transkriptio:

1 Moraalin ”faktuaalisuus”
LUENTO Moraalin ”faktuaalisuus” 4/8/2017

2 Internalismi: moraali motivoi välttämättä toimintaa.
Eksternalismi: moraalin ja motivaation suhde on kontingentti. Ongelman ytimessä: uskomusten ja halujen eri suhde maailmaan (”direction of fit”). Uskomukset ”mukautuvat maailman mukaan”. Halut pyrkivät ”mukauttamaan maailmaa itsensä mukaisiksi”. 4/8/2017

3 Eksternalismin ongelmia Wallacen mukaan?
1) Moraalin ja motivaation suhde kontingentti: moraalin normatiivinen luonne kadotetaan. 2) Moraali vaikuttaa ”kollektiiviselta fetisismiltä”. 4/8/2017

4 Svavarsdottirin vastauksia Wallacelle
1) Normatiivisuuden kadottaminen: On totta, että moraaliarvostelmat ovat toimintaohjeita – lähes käsitteellinen totuus, eli jos on kompetentti kielen käyttäjä, ymmärtää tämän. Moraalin ohjaava rooli ei kuitenkaan redusoidu motivointiin. Vrt. ruokareseptit: ohjaavat toimintaa, mikäli päätetään valmistaa ko. ruokalaji. Onko moraali verrattavissa tähän? Siinä mielessä on, että jotkut ihmiset valitsevat olla hyväksymättä moraaliperiaatteita omaksi ohjenuorakseen, vaikka ymmärtävätkin niiden toimintaa ohjaavan luonteen. Moraali on normatiivista normatiivisessa pikemmin kuin motivationaalisessa mielessä: jokaisen pitäisi ottaa se ohjenuorakseen. 4/8/2017

5 Moraaliarvostelman ja motivaation suhde täysin arbitraarinen
Moraaliarvostelman ja motivaation suhde täysin arbitraarinen? Eli mikään ei osoita, että motivoituminen on oikea tapa suhtautua moraaliarvostelmiin? 1) Ei itsestään selvää, että motivoituminen oikea tapa suhtautua kaikkiin moraaliarvostelmiin. Motivoituminen ei ole oikea tapa suhtautua epätosiin moraaliarvostelmiin. 2) Voidaan kuitenkin ajatella, että on oikea tapa suhtautua niihin arvostelmiin, joita pidämme tosina, on motivoituminen. 4/8/2017

6 Svavarsdottir toteaa, että hänen kantansa ei sido häntä mihinkään sen suhteen, mikä oikea tapa suhtautua moraaliarvostelmiin. Sitoo ainoastaan siihen, että vaikka hyväksytään, että ovat normatiivisesti ohjaavia, eli oikea tapa suhtautua tosiin moraaliarvostelmiin on pitää niitä toimintaohjeina, tarvitaan kuitenkin vielä lisäksi tietty konatiivinen asenne/halu, jotta motivoivat toimijaa. Tämä ajatus on yhdistettävissä myös käytännöllisen rationaalisuuden vaatimukseen, jos halutaan. 4/8/2017

7 2) Fetisismi-syytös Taustalla ilmeisesti ajatus, että ”halun” liittäminen moraaliin on jotenkin alentavaa sille? (vrt. kantilainen perinne) Miksi muuten oudompaa, että moraaliin motivoi halu kuin että siihen motivoi pelkkä moraaliarvostelma/rationaalisuus? Jos halutaan olla kohteliaampia moraalia kohtaan, voidaan toki puhua myös ”pro-asenteista”. 4/8/2017

8 Moraalinen faktualismi – non-faktualismi/ kognitivismi – non-kognitivismi
”Onko jokin hyvää, koska me haluamme sitä, vai haluammeko jotain, koska se on hyvää?” (Euthyfron) Vaikka moraali on normatiivista, eli se ohjaa toimintaa, voiko se olla myös faktuaalista? Faktuaalisuus: kertoo myös miten asiat ovat, ei vain miten niiden pitäisi olla. Usein käytetty termi myös kognitivismi. 4/8/2017

9 Metaetiikka Virheteoria Moraalirealismi
Non-kognitivismi/non-faktualismi Kognitivismi/faktualismi (Sayre-McCordia mukaillen)

10 Kognitivismi/faktualismi (Railton in Dryer)
Kognitivismi: moraaliarvostelmilla on totuusarvo. Ovat monella tapaa muiden faktojen kaltaisia: vrt. esim. : ”tykkään jäätelöstä.” Ei vastata, ”olet väärässä”. ”On kiva lyödä lapsia.” ”Se on väärin”. On tiettyjä yhteisiä näkemyksiä siitä, miten käytetään. Voidaan keskustella moraalisista näkemyksistä. Monista ollaan samaa mieltä. Esim. Samanlaisia tapauksia on kohdeltava samalla tavalla, puolueettomuus, yleisyys, logiikan periaatteet. Jos p ja ei-p, jompikumpi väärässä. 4/8/2017

11 Moraaliarvostelmien ja ”tavallisten faktojen” eroja
Liitetään pro- ja con-asenteisiin. Paheksunta ja hyväksyntä, joka seuraa arvostelmien noudattamisesta tai noudattamatta jättämisestä. Huomattavia näkemyseroja. Ei samanlaisia selkeitä tapoja ratkaista näitä eroja kuin esim. empiiristen faktojen tapauksessa. Ovat kuitenkin supervenientteja (”päältävät”) suhteessa luonnollisiin ominaisuuksiin Supervenienssi: Ominaisuudet A ovat supervenienttejä ominaisuuksiin B nähden, joss kaksi oliota eivät voi erota toisistaan ominaisuuksien A suhteen ilman, että ne eroavat toisistaan myös ominaisuuksien B suhteen (Cambridge Dictionary of Philosophy) 4/8/2017

12 Moraalinen näkökulma Em. Moraaliväitteiden ominaisuudet muodostavat ”moraalisen näkökulman”, ”a moral point view”. Railtonin määritelmä faktualismille: Moraaliväitteille saadaan faktuaaliset totuusehdot sanomalla, että moraaliset termit viittaavat niihin (monimutkaisiin) ”tavallisiin faktuaalisiin” maailman ominaisuuksiin, jotka sopivat parhaiten tähän ominaisuuksien kokonaisuuteen. 4/8/2017

13 Miten selittää ”faktojen kaltaisuus”
Esim. True decency requires abstaining from eating meat. Geoff is truly decent. Therefore, Geoff does not eat meat. Pitää pystyä selittämään, miten moraaliset väitteet toimivat näin saumattomasti tavallisten faktojen kanssa. Helpoin tapa otaksua, että moraaliväitteet ovat faktoja siinä mielessä, että niillä on totuusarvo. Ovat totta tai epätotta. 4/8/2017

14 Haaste non-faktualisteille
Jos ei hyväksytä (non-faktualismi), pitää joka A) keksiä, miten ei-deskriptiivisille lauseille voidaan antaa totuusarvo, tai B) selittää, miten ne voivat toimia loogisen päättelyn osina, vaikka niillä ei ole totuusarvoa. Voi olla vaikeaa: helpointa katsoa faktualismin olevan oletusarvo… 4/8/2017

15 Minimalistiset totuusteoriat
Kieltävät, että totuus on substantiaalinen suhde kielen ja maailman välillä. Riittää, että lauseet toimivat kuin niillä olisi totuusarvo. Esim. ’Geoff is truly decent’ is true if and only if Geoff is truly decent on yhtä ymmärrettävä kuin ’Geoff is over 40’ if and only if Geoff is over 40. Sotkee pakkaa. Non-faktualisti voi väittää, että moraaliväitteillä totuusarvo. Ei kuitenkaan selitä, miksi käyttäytyvät kuin faktat, vaikka eivät ole sellaisia. 4/8/2017

16 Miten faktualisti selittää moraaliarvostelmien ja motivaation välisen yhteyden?
Internalistinen vaihtoehto: esim. rationalistit (vrt. Wallace) Yhteys on välttämätön. Tietyt rationaalisuuden ehdot. Rationaalinen toimija motivoituu toimintaa puoltavista perusteista, ja moraaliset väitteet ovat tyypillisesti toiminnan perusteita (puolesta tai vastaan). 4/8/2017

17 Eksternalistinen vaihtoehto (esim. Railton)
Yhteys on kontingentti, mutta silti suht. luotettava. Moraalinen arviointi läpikäyvä ilmiö ihmiselämässä. Osa tapaamme elää ja kommukoida (syntynyt jonkinlaista evoluution ja kulttuurin yhteisvaikutuksesta). Moraaliarvostelmat esitetään aina tietyssä kontekstissa, jossa konteksti ohjaa niiden implikaatioita. Motivaatio kontekstisidonnaista, ei käsitteellisessä tai muussa välttämättömässä suhteessa itse faktuaaliseen sisältöön. vrt. myös ”tavalliset” fakta-väitteet. 4/8/2017

18 Non-faktualismin muodota Horganin ja Timmonsin mukaan
Non-faktualismin muodota Horganin ja Timmonsin mukaan? Nimi ja määritelmä 4/8/2017

19 Luentorunko 4.11. Kurssin esittely 5.11. Arvoteoriaa
Normatiivinen etiikka Konsekventalismi (luvut 1,2,3 huom. pakollinen oheislukemisto lihavoitu) Sopimusteoriat (luvut 4,5) Hyve-etiikka (luvut 6,7) Hyve-etiikkaa ja normatiivisen etiikan kertaus Metaetiikka 25.11. Moraalinen motivaatio (Luvut 8, 9) (luvut 10, 11) Floora Ruokonen, Etiikan kurssi, II periodi 2009 4/8/2017

20 2.12. Moraalinen motivaatio (luvut 10, 11)
3.12. Moraaliset tosiasiat I (luvut 12,13) 9.12. Moraaliset tosiasiat II (luvut 14, 15) Partikularismi & generalismi (luvut 16 ja 17) Kertaus Tentti Floora Ruokonen, Etiikan kurssi, II periodi 2009 4/8/2017