Moraalin perusta: järki vai tunne?

Esitys aiheesta: "Moraalin perusta: järki vai tunne?"— Esityksen transkriptio:

1 Moraalin perusta: järki vai tunne?
LUENTO 7 Moraalin perusta: järki vai tunne? 4/9/2017

2 Metaetiikka Metaetiikka: moraalikäsitteiden merkityksen ja moraaliväitteiden loogisen luonteen tutkimusta 1900-luvun alun analyyttinen etiikka: tutkimuksen suuntaaminen moraalisiin käsitteisiin (vrt. filosofian kielellinen käänne). Esim. käsitteiden ”hyvä”, ”velvollisuus” merkitys, moraaliväitteiden totuusarvot yms.

3 Intuitionismi Intuitionismi: esim. G.E. Moore ( ), Principia Ethica 1903. ”Hyvän” käsitteen analyysi Hyvä on yksinkertainen, määrittelemätön, ei-luonnollinen ominaisuus. On ”naturalistinen virhepäätelmä” määritellä ”hyvän” merkitys jonkun muun asian kautta. Avoimen kysymyksen argumentti Tiedämme intuitiomme avulla, mitä hyvä tarkoittaa.

4 Emotivismi Emotivismi: ”loogisen positivismin moraalifilosofiaa”. Esim. Charles L. Stevenson. Hyväksyvät Mooren väitteen, että hyvää ei voi määritellä. Eivät kuitenkaan sitä, että moraaliväitteet viittaisivat johonkin. Moraaliväitteet ilmaisevat asenteen ja pyrkivät vaikuttamaan kuulijaan. Emotiivisilla merkityksellä ei ole totuusarvoa, eli moraaliväitteet eivät ole totta tai epätotta.

5 Preskriptivismi Preskriptivismi. R. M. Hare (1919-2002).
Samaa mieltä emotivistien kanssa siitä, että moraaliväitteet eivät kuvaa toimintaa vaan pyrkivät vaikuttamaan siihen. Pitää kuitenkin pitää erillään psykologinen vaikutus ja looginen luonne/kielellinen merkitys. Moraaliväitteillä kolme keskeistä piirrettä preskriptiivisyys: moraaliväitteet ovat kehottavia tai käskeviä, tuomitsevia tai kieltäviä (vrt. deskriptiivisyys). Preskriptio kohdistuu ensisijassa esittäjään itseensä. yleistettävyys: moraaliväitteet eivät ole sidoksissa kehenkään tiettyyn henkilöön. Sama väite pätee kaikkiin relevantilla tavalla samanlaisiin tilanteisiin. ylivertaisuus. loppuun asti harkittu (kriittisen tason) moraaliväite on aina ylivertainen suhteessa muihin väitteisiin/preskriptioihin.

6 Metaetiikka Moraaliväitteiden oikeuttaminen ja selittäminen: eri asioita. Oikeuttaminen: mitä perusteita meillä on moraaliväitteiden hyväksymiselle? Huom. 1: kysymys nyt siitä, miten moraaliväitteet ylipäätään voidaan oikeuttaa, ei siitä mikä tai mitkä tietyt moraaliväitteet ovat oikeita. Käsitellään kysymystä moraaliväitteiden totuudesta (johdonmukasuudesta) Selittäminen: millaisia väitteitä, mihin inhimillisiin ominaisuuksiin perustuvat. Esim. perustuuko järkeen vai tunteeseen.

7 David Hume (1711-1776) Sentimentalisti
Tietoteoriassaan vie empirismin vaatimukset äärimmilleen: induktion kritiikki. Moraalifilosofian alalla tunnetaan ”Humen laki” (myös ns. Humen giljotiini).

8 ”No ought from is” Hume Eli:
Tosiasioista ei voi päätellä, miten asioiden pitäisi olla. Ei-normatiivisista premisseistä ei voi johtaa normatiivisia johtopäätöksiä. Looginen kuilu arvojen ja tosiasioiden välillä.

9 Hume Epäpätevä päätelmä: ”asiat ovat x” siis: ”asioiden pitää olla x”
Esim. ”tupakointi/oluen juonti/ylinopeuden ajaminen on vaarallista” (oletetaan faktuaaliseksi) ”Ei pitäisi tupakoida/juoda olutta/ajaa ylinopeutta (normatiivinen lause) Premissi/premissejä puuttuu.

10 Hume Koska emme voi päätellä faktoista, mitä pitää tehdä, täytyy tunteiden olla moraalin perusta. Järki ei voi motivoida toimintaan. ”Järki on ja sen pitääkin olla, olla tunteiden orja.” Moraalisella tunteella perusta moraaliaistissa, joten tunteiden ohjaus ei merkitse kaaosta tai egoismia.

11 Kant Moraalin perusta on järjessä, joka säätää itselleen lain.
Järki löytää kaikkia rationaalisia olentoja koskevan moraalilain. Järki kehottaa meitä noudattamaan kategorista imperatiivia.

12 Kant kategorinen imperatiivi on
sitova (l. kategorinen) puolueeton (sama kaikille rat. olennoille) apriorinen rationaalinen ristiriidaton Huom. Kersteinin erottelu: kategorinen imperatiivi ja Kategorinen imperatiivi.

13 Kant Kantin Kategorisen imperatiivin eri muotoiluista tärkeimmät ovat:
Toimi vain sen maksiimin (toimintaohjeen) mukaan, jonka kautta samalla saatat tahtoa, että se tulisi yleiseksi laiksi. (ns. yleistettävyys-periaate) Toimi niin, että käytät aina ihmistä, sekä omaa että jokaisen toisen persoonaa, samalla tarkoitusperänä eikä koskaan vain välineenä. (ns. humaniteettiperiaate)

14 Kant Millaisia maksiimeja ei voida haluta yleisiksi laiksi?
Käsitteellisesti ristiriitaisia: esim. ”valehtele”. Tuhoaisi valehtelun mahdollisuuden. Maksiimit, jotka tuhoavat ihmisen oman mahdollisuuden arvokkuuteen: esim. itsemurha. Tappaessaan itsensä ihminen tuhoaa omat mahdollisuutensa vapauteen ja rationaalisuuteen.

15 Kant Ihminen on kahden valtakunnan kansalainen: moraalisena olentona vapauden valtakunnan, fyysisenä aistimaailman. Aistimaailman kansalaisena ihmistä ohjaavat halut ja taipumukset (Neigung), pyrkimys onnellisuuteen. Moraali ei perustu onnellisuuteen tai taipumuksiin vaan puhtaaseen järkeen.

16 Kersteinin sentimentalismin kritiikki
Argumentti: P1 Arkijärki sanoo, että on olemassa universaaleja moraalisia velvollisuuksia. P2 Universaalien moraalisten velvollisuuksien täytyy ”perustua” järkeen. P3 Sentimentalismin mukaan moraali ”perustuu” tunteeseen ei järkeen. P4 Sentimentalismi on yhteensopimaton sen kanssa, että on universaaleja moraalisia velvollisuuksia. JP Sentimentalismi on yhteensopimaton arkijärjen kanssa. 4/9/2017

17 P1 ja P2 P1 Arkijärki sanoo, että on olemassa universaaleja moraalisia velvollisuuksia. P2 Universaalejen moraalisten velvollisuuksien täytyy ”perustua” järkeen. ”But my main aim is to defend claim (4), namely that according to everyday moral thinking there are categorical imperatives, and that these imperatives can only be demands placed on rational agents by their own reason” (s. 133). 4/9/2017

18 Kaksi osaa 1) on olemassa ainakin yksi toimintaan liittyvä periaate, joka on ehdottoman välttämätön ja universaali (= kategorinen imperatiivi). Miten puolustaa: Kant ”firmly established of itself” Vrt. hypoteettiset imperatiivit: ”if you will an end, then you will the means to it that are necesary and in your power”. Tai ”järjen periaatteet universalismi”: Jos joki teko on sallittu rationaaliselle toimijalle tietyissä olosuhteissa, sen tulee olla sallittu kenelle tahansa muulle rationaaliselle toimijalle samoissa olosuhteissa. Näille puolesta ei ole esitetty lopullista filosofista argumenttia, mutta vaikuttavat siltä päteviltä. 4/9/2017

19 2) Mitä tarkoitta, että moraaliset imperatiivit ovat vaateita, jotka rationaaliset toimijat asettavat itselleen? Kernstein ei lähde avaamaan/puolustamaan. Vrt. kuitenkin Kant, tahdon autonomia. 4/9/2017

20 P3 ja P4 P3 Sentimentalismin mukaan moraali ”perustuu” tunteeseen ei järkeen. P4 Sentimentalismi on yhteensopimaton sen kanssa, että on universaaleja moraalisia velvollisuuksia. - Mitä Blackburn sanoo näistä premisseistä? 4/9/2017