E STEETTÖMYYDEN LIITTÄMINEN NYKYISTÄ TIIVIIMMÄKSI OSAKSI KAAVAPROSESSIA Heini-Sofia Luotola

T UTKIMUSKYSYMYKSET Millä perusteilla esteettömyyttä vaaditaan, miten nykytilanteeseen on päädytty ja miten kaavoituksella voidaan vaikuttaa esteettömien ratkaisujen toteutumiseen? Millaisia haasteita ja hyviä toimintatapoja esteettömyyden toteutumisen suhteen on kohdattu? Millä keinoilla esteettömyys voidaan kytkeä nykyistä kiinteämmäksi osaksi kaavoitusta? 2

M ENETELMÄT : KIRJALLISUUSANALYYSI JA HAASTATTELU Kirjallisuus: tutkimuksia, selvityksiä, raportteja, muita teoksia, Suomen rakentamismääräyskokoelma, Suomen perustuslaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki. Asiantuntijahaastattelut: 12 kappaletta. Haastatellut Helsingin, Turun, Espoon ja Oulun kaupunkien edustajia. Lisäksi haastateltiin Invalidiliiton ja Kynnys ry:n edustajia. Haastattelut litteroitiin ja teemoiteltiin. 3

H AASTATTELUISSA SELVITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ Millaiset kaavoitusvaiheessa hyödynnetyt käytännöt ovat haastateltujen mukaan edistäneet esteettömyyttä. Mihin tekijöihin kaavoittajien tulisi haastateltujen mukaan kiinnittää huomiota, jotta esteettömyys toteutuisi nykyistä tehokkaammin jo kaavatasolla. Ohjaako maankäyttö- ja rakennuslaki, Suomen rakentamismääräyskokoelma tai muut ohjeet riittävästi kohti esteettömien ympäristöjen toteutumista ja onko näitä tarpeen päivittää esteettömyyden toteutumisen kannalta. 4

T UTKIELMAA TEHDESSÄ ILMENNYTTÄ Eri osapuolilla erilaisia näkemyksiä nykytilanteesta. Kaavoittajan lisäksi monet muut tahot vaikuttavat esteettömyyden toteutumiseen (kuva 1). Kuva 1. Esteettömyyden viitekehys. 5

K AAVOITTAJA VOI VAIKUTTAA ESTEETTÖMYYTEEN Kaavoittaja voi vaikuttaa seuraaviin esteettömyyden kannalta keskeisiin teemoihin: Saavutettavuus Toimintojen sijoittelu, kulkuväylien ja pysäkkialueiden sijoittaminen, kulkuväylien kaltevuus ja mitoitus, saattoliikenne, pysäköinti ja LE-autopaikkojen sijainti ja määrä. Mitoitus tonteilla ja talotyypin valinta Ohjeet koskien yksityisiä ja julkisia pihoja sekä yleisiä alueita. Turvallisuus ja terveellisyys Hahmotettavuus ja havaittavuus, turvallisuus suojateillä, sosiaalinen kontrolli. Melutason hallinta (melun torjunta) Talvikunnossapidon sujuvuus (riittävät tilavaraukset ja tila lumelle) 6

A SIANTUNTIJOIDEN KERTOMAA : E STEETTÖMYYDEN TOTEUTUMISESSA KOETUT HAASTEET Kaavoitukseen liittyvät haasteet Tonttimaa ja korkeuserot Rakennustyyppi, tiiviit ympäristöt, suojelu ja hankkeiden aikataulu Epäselvyydet koskien kaavoituksen tarvetta huomioida esteettömyys Osallistuminen kaavoitukseen Rakennuslupiin, toteutukseen ja rakennusvalvontaan liittyvät haasteet Tilavaraukset ja poikkeamispäätökset Lautakuntien rooli Ihmisten henkilökohtaiset mielipiteet ja asenteet Eri toimijoiden välisessä yhteistyössä koetut haasteet 7

A SIANTUNTIJOIDEN KERTOMAA : E STEETTÖMYYTTÄ EDISTÄVÄT TOIMINTATAVAT Osallistumisen mahdollisuus ja yhteistyö Osallistumisen helppous Yhteistyön ajoituksella suuri merkitys Yhteistyön tulisi jatkua kaavaprosessin alusta aina loppuun saakka. Koulutuksen tarjoaminen Kaavoitukseen osallistuvien henkilöiden koulutus: lautakunnat, kaavoittajat, suunnittelijat. 8

P ÄÄTELMÄT : K EINOT LIITTÄÄ ESTEETTÖMYYS KIINTEÄKSI OSAKSI KAAVOITUSTA (1/2) MRL:n ja MRA:n päivittäminen Vaatimus esteettömyydestä tulisi ilmaista nykyistä selkeämmin osallistumisen selkeyttäminen viranomaisten välisen yhteistyön tiivistäminen kaavasta poikkeaminen esteettömyyden toteutumiseksi keskeisillä alueilla lähiympäristösuunnitelmista osa asemakaavan kaavaselostusta. 9

P ÄÄTELMÄT : K EINOT LIITTÄÄ ESTEETTÖMYYS KIINTEÄKSI OSAKSI KAAVOITUSTA (2/2) Määräysten ja ohjeiden päivittäminen Suomen rakentamismääräyskokoelman päivitystarve Tarve laatia ulkoalueiden suunnitteluun velvoittava määräys- ja ohjekokoelma Velvoittavat määräykset ja ohjeet kaavoittajille Kaavoittajien ja muiden kaavoitusalan ammattilaisten koulutus Lautakuntien koulutus, lisätutkimusta aiheesta Kuntien tulisi päivittää prosessinsa: missä vaiheissa esteettömyys huomioidaan rakennusluvissa sekä yleis- ja asemakaavoissa 10

KIITOS! 11