Esteettömyyden huomioiminen Kaisa-talohankkeessa

Esitys aiheesta: "Esteettömyyden huomioiminen Kaisa-talohankkeessa"— Esityksen transkriptio:

1 Esteettömyyden huomioiminen Kaisa-talohankkeessa
YLIOPISTOJEN TYÖSUOJELUPÄIVÄT Arkkitehti Anna-Maija Haukkavaara HY Tekninen toimiala Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

2 Perustietoja hankkeesta
Vuonna 2006 Helsingin yliopiston konsistori päätti kehittää yliopiston kirjastorakennetta kohti yhtenäistä toimintamallia. Kirjastot yhdistyivät yhdeksi kirjastoksi vuoden 2010 alusta. Helsingin yliopiston kirjasto muodostuu neljästä kampuskirjastosta ja keskitetyistä hallinto- ja tukipalveluista. Suurin muutos tapahtuu keskustassa, jossa viisi tiedekuntakirjastoa ja Opiskelijakirjasto yhdistyvät ja muut paitsi Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto muuttavat samaan toimipisteeseen, Kaisa- taloon.

3 Perustietoja hankkeesta /2
Helsinkiläiset tuntevat Kaisa-talon entisenä Pukevan talona, joka rakennettiin kolmessa vaiheessa luvuilla. Yliopistosta tuli kiinteistöyhtiön osakas vuonna 1996, jolloin Kaisa-taloon sijoitettiin Opiskelijakirjasto. Vuonna 2007 uuden kirjastorakennuksen suunnittelu käynnistettiin arkkitehtuurikilpailulla, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva arkkitehdit Oy:n kilpailuehdotus ”Avaus”. Rakennuksen pysäköintilaitososa puretaan ja korvataan uusilla kirjastokerroksilla. Rakennuksessa tulee olemaan neljä maanalaista ja 7 maanpäällistä kerrosta. Kirjaston lisäksi rakennukseen tulee edelleen liiketiloja.

4 Esteettömyyden huomioiminen kilpailuvaiheessa
Esteettömyyden huomioimista on pidetty tärkeänä tavoitteena alusta alkaen niin yliopiston johdossa kuin kirjastolaisten keskuudessa. Se kirjattiin hankkeen tavoitteistoon ja se oli yksi kilpailuehdotusten arvosteluperusteista. Kilpailuvaiheessa yleispiirteisiä ehdotuksia arvioitiin seuraavien esteettömyystekijöiden suhteen: Saavutettavuus Kulkuyhteydet lähiympäristössä Sisäänkäynnit Liikkuminen rakennuksessa, orientoitavuus Asiointiympäristö

5 Esteettömyyden huomioiminen suunnittelussa
Suunnittelun käynnistyessä arkkitehtejä ohjeistettiin yliopiston esteettömän rakennuksen suunnitteluohjeella sekä eri järjestöjen ja muiden toimijoiden suunnitteluohjeistoilla. Suunnittelijoiden perusohjeistoon kuuluvat tietysti rakentamismääräyskokoelman ja RT- kortiston ohjeet. Luonnossuunnitteluvaiheessa suunnitelmien esteettömyysasioita arvioitiin erillisessä palaverissa teknisen osaston esteettömyysasiantuntijan, arkkitehtien ja suunnittelijoiden kesken. Tämän arvion perusteella katsottiin, että rakennuslupa-asiakirjoja voidaan valmistella luonnosten esteettömyysratkaisujen pohjalta.

6 Esteettömyyden huomioiminen suunnittelussa /2
Suunnittelutyön avuksi koottiin esteettömyyden asiantuntijatyöryhmä, jossa ovat edustettuina Invalidiliitto Kuulonhuoltoliitto Kynnys ry. Näkövammaisten keskusliitto Helsingin yliopiston kirjasto HY Työsuojelu HY Tekninen toimiala Ryhmä on kokoontunut kerran ja kommentoinut erikseen pyydettäessä suunnitelmia.

7 Esteettömyyden huomioiminen suunnittelussa /3
Esteettömyyden asiantuntijaryhmän kanssa on käyty läpi seuraavia asioita: Sisäänkäynteihin liittyvät suunnitteluperiaatteet Hissit, portaat, kulkuväylät Asiakaspalvelun tilat Tauko- ja WC-tilat Akustiikkaan liittyviä asioita Valaistuksen suunnitteluperiaatteita Materiaaleja ja värejä Opastamisen lähtökohtia Asiakkaiden työskentelytilojen mitoitusta ja valaistusta Induktiosilmukoiden ratkaisuja

8 Hankkeen aikataulu Yleissuunnitelmat eli nk. L2-suunnitelmat hyväksyttiin lokakuun 2009 lopussa. Toteutussuunnitteluvaihe käynnistyi marraskuussa 2009. Asemakaavanmuutos on vahvistettu, rakennuslupa on saatu vuoden 2010 alussa. Rakentaminen käynnistyi purkutöillä maaliskuussa ja purkutyöt on saatu päätökseen äskettäin. Rakennus valmistuu alempien kerrosten osalta vuodenvaihteessa 2011 – 2012 ja otetaan lopullisesti vastaan huhtikuun lopulla Toiminta käynnistyy alkusyksystä 2012.