Rakentamisen esteettömyyssäännösten uudistaminen

Esitys aiheesta: "Rakentamisen esteettömyyssäännösten uudistaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Rakentamisen esteettömyyssäännösten uudistaminen
Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Iiris-keskus, Helsinki

2 Sisältö Rakentamisen sääntelyn keskeiset periaatteet ja ajankohtaiset muutostarpeet Esteettömyyteen velvoittavat säännökset Koko Rakentamismääräyskokoelma uudistuu Esteettömyyttä vauhdittavat tekijät Esteettömyyssäännösten kehittämistarpeita

3 Rakentamisen säännökset muutostilassa 2010-luvulla
Perustuslaista johtuvia tarkistustarpeita Muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin Muutokset Suomen rakentamismääräyskokoelmaan ja sen rakenteeseen Muita säännösten tarkistustarpeita Rakentamismääräyskokoelman osat uudistuvat keskimäärin 5 – 7 vuoden välein Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi EU:n direktiivien toimeenpano Erja Väyrynen

4 Sääntelyn lähtökohdat säilyvät
Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan säännösten ja myönnetyn luvan mukaisesti Rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakennustoimintaa yleisen edun kannalta ja osaltaan huolehtii, että rakentamisessa noudatetaan MRL:a Rakentamiselle asetettavat olennaiset tekniset vaatimukset nyt MRL:ssa (voimaan ) ja tarkemmin asetuksissa Kunnan rakennusvalvontaviranomaisella laaja soveltamis- ja harkintavalta

5 2. Esteettömyyteen velvoittavat säännökset

6 Maankäyttö- ja rakennuslaki
MRL 117 § 3 mom: "Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoitettu."

7 Olennaiset tekniset vaatimukset / esteettömyys
Uusi MRL 117 e § (voimaan ) "Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta."

8 Suomen rakentamismääräyskokoelma
Kulkuyhteydet Tasoerot Hygieniatilat Kokoontumistilat Majoitustilat F1 Esteetön rakennus F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus Porras Luiska, tasanne Kaide ja käsijohde Valoisuus ja valaistus Lattiapinnat Ovet ja portit Kulkukorkeus Hissit, liukuportaat Sisätilojen turvavarusteet Ulkotilojen turvallisuus G1 Asunto- suunnittelu Tilat ja varustus Ovet ja kulkuaukot Kulkuyhteydet

9 2. Koko Rakentamismääräyskokoelma uudistuu

10 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA (2013)
A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus Määräykset ja ohjeet 2006 A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat Määräykset ja ohjeet 2002 A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Määräykset ja ohjeet 2000 A5 Kaavamerkinnät Määräykset 2000 B RAKENTEIDEN LUJUUS B1 Rakenteiden varmuus ja kuormitukset Määräykset 1998 B2 Kantavat rakenteet Määräykset 1990 B3 Pohjarakenteet Määräykset ja ohjeet 2004 B4 Betonirakenteet Ohjeet 2005 B5 Kevytbetoniharkkorakenteet Ohjeet 2007 B6 Teräsohutlevyrakenteet Ohjeet 1989 B7 Teräsrakenteet Ohjeet 1996 B8 Tiilirakenteet Ohjeet 2007 B9 Betoniharkkorakenteet Ohjeet 1993 B10 Puurakenteet Ohjeet 2001 C ERISTYKSET C1 Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa Määräykset ja ohjeet 1998 C2 Kosteus Määräykset ja ohjeet 1998 C4 Lämmöneristys Ohjeet 2012 D LVI JA ENERGIATEHOKKUUS D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot Määräykset ja ohjeet 2007 D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Määräykset ja ohjeet 2012 D3 Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012 D4 LVI-piirrosmerkit Ohjeet 1978 D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2012 D7 Kattiloiden hyötysuhdevaatimukset Määräykset 1997 E RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUS E1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 E2 Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus Ohjeet 2005 E3 Pienet savuhormit Ohjeet 2007 E4 Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 2005 E7 Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus Ohjeet 2004 E8 Muuratut tulisijat Ohjeet 1985 E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Ohjeet 2005 F YLEINEN RAKENNUSSUUNNITTELU F1 Esteetön rakennus Määräykset ja ohjeet 2005 F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2001 G ASUNTORAKENTAMINEN G1 Asuntosuunnittelu Määräykset ja ohjeet 2005 33 eri osaa nykyisin Erja Väyrynen

11 Nykyisen rakentamismääräyskokoelman kaikki osat uusitaan vuoden 2017 loppuun mennessä
Velvoittavat säännökset ja ei-velvoittavat ohjeet erotetaan selkeästi toisistaan Jaetaan kokonaisuuksiin olennaisten teknisten vaatimusten mukaisesti (117 a – g §) Säännökset tarpeen mukaan erikseen myös korjausrakentamisesta  tavoitteena joustava soveltaminen kohteen ominaisuuksien ja erityispiirteiden huomioon ottamiseksi Säännösten kokonaismäärä vähenee Ohjeita, oppaita ja koulutusta yhtenäisen soveltamisen tueksi

12 4. Esteettömyyttä vauhdittavat tekijät

13 Yhdenvertaisuutta edistetään
YK:n vammaisyleissopimus Suomi allekirjoittanut sopimuksen 2007, ratifiointi vielä kesken mutta on nykyisessä hallitusohjelmassa (EU ratifioinut tammikuussa 2011) runsaasti velvoitteita vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi: kaikille sopiva suunnittelu (universal design), esteettömyys rakennetussa ympäristössä eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä EU:n yhdenvertaisuusdirektiivi valmisteilla, tavoitteena yhdenvertaisuus riippumatta mm. iästä tai vammaisuudesta käsittelee mm. palvelujen saavutettavuutta, esteettömyyttä ja kohtuullista mukautusta yhdenvertaisuuden kannalta Vammaispoliittinen ohjelma VAMPO työkalu YK:n sopimuksen toimeenpanoon + seurantaan esteettömyystoimet yhteistyössä YM, LVM, OKM

14 Korjausrakentamisen nousu
Valtaosa ja 1970-lukujen kerrostaloista peruskorjausiässä Esteettömyys on yksi Korjausrakentamisen strategian painopisteistä Esteettömyyden parantamista tulisi aina harkita korjaushankkeen yhteydessä, vaikka määräykset eivät vielä velvoita siihen Selvitys rakennetun ympäristön esteettömyyden tilasta, jotta voidaan arvioida korjaustarpeen määrä Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteena kotona asuminen mahdollisimman pitkään: olemassa olevan asunto- ja rakennuskannan korjaaminen keskeistä Valtion tuet edistävät hissirakentamista, asuntojen korjaamista sekä rakennuskannan esteettömyyttä

15 Väestörakenteen muutos ja asumisen ratkaisut
2,3 milj. henkeä 80+ v = lähi- , tuki- ja kotipalvelut, palveluasuminen 65-79 v = asunnon korjaus esteettömäksi / muutto esteettömään asuntoon, lähi-, tuki- ja kotipalvelut 55-64 v = ennakointi / varautuminen, muutto esteettömään asuntoon

16 Miljoona esteetöntä asuntoa 2030
asuntojen määrä 16 16

17 Esteettömien asuntojen osuus 2030 Miljoona esteetöntä asuntoa 2030
asuntojen määrä Koko asuntokanta Ei-esteettömät asunnot 30% Esteettömät asunnot 10% 17 17

18 Esteettömyyden rakennuskustannuksia arvioitu
YM:n tilaama raportti "Esteetön kerrostalo tehokkaasti ja kestävästi" Haastateltu kaavoittajia, tilaajia, suunnittelijoita, rakennusvalvonnan edustajia sekä urakoitsijoita Tuoreiden kerrostalokohteiden esteettömyyden arviointi Esteettömien ratkaisujen rakennuskustannusten arviointi läpinäkyvästi todellisten keskimääräisten yksikköhintojen perusteella Esimerkkilaskelman tulokset: (Huom! Tulokset valmistuvat vasta viikolla 48)

19 5. Esteettömyyssäännösten kehittämistarpeita

20 Esteettömyyssäännösten uudistaminen
Tavoitteet yhdenvertaisuuden edistäminen kaikille sopivan, turvallisen ja esteettömän asuntokannan riittävyyden varmistaminen RakMk-uudistuksen yhteiset tavoitteet selkeä ja käytännöllinen sääntely velvoittavat säännökset ja ei-velvoittavat ohjeet erotetaan toisistaan korjausrakentamiselle omat säännökset säännösten yhtenäisempi soveltaminen Esi-selvitykset Verkoston kokoaminen Yhteinen ymmärrys tavoitteesta Verkosto- työskentely Luonnosten testaaminen Muutokset, täydennykset Tulokset ja viestiminen 2014 2015 2016

21 Esitettyjä kehittämistarpeita
Esteetön ja turvallinen rakennettu ympäristö Eri osien (F1, F2, G1) parempi koordinointi Korjausrakentamista varten omat säännökset Kuulo- ja näkövammaisten tarpeet paremmin huomioon Kaavoituksen merkitystä korostettava Säännöksiä autopaikoista ja ulkoalueista Lisää kuvitusta soveltamisen tueksi Selkeämpiä mitoitusohjeita Rakennuttajille ja suunnittelijoille tietoa hyvistä käytännöistä

22 Valistunut tilaaja, hyvä suunnittelu ja huolellinen toteutusketju
Esteetön ja turvallinen rakennettu ympäristö Eri osien (F1, F2, G1) parempi koordinointi Korjausrakentamista varten omat säännökset Kuulo- ja näkövammaisten tarpeet paremmin huomioon Kaavoituksen merkitystä korostettava Säännöksiä autopaikoista ja ulkoalueista Lisää kuvitusta soveltamisen tueksi Elämisen laatua kaikille Selkeämpiä mitoitusohjeita Rakennuttajille ja suunnittelijoille tietoa hyvistä käytännöistä