Helsingin esteettömyystyön onnistumiset ja haasteet Ohjausryhmän puheenjohtaja Kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen 8.12.2011.

Esitys aiheesta: "Helsingin esteettömyystyön onnistumiset ja haasteet Ohjausryhmän puheenjohtaja Kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen 8.12.2011."— Esityksen transkriptio:

1 Helsingin esteettömyystyön onnistumiset ja haasteet Ohjausryhmän puheenjohtaja Kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen 8.12.2011

2 Helsinki kaikille –projektin tavoitteet Koordinoida kaupunginhallituksen päättämien suuntaviivojen mukaisesti toimimisesteettömyysstrategian toimeenpanoa, kehittää esteettömyyttä edistäviä käytäntöjä ja toimintamalleja kaupungin toiminnoissa. Laatia kaupungin esteettömyyssuunnitelma ja alueelliset esteettömyyssuunnitelmat sekä koordinoida ja ylläpitää paikkatietopohjaista tietojärjestelmää esteettömyyshankkeiden seuraamiseksi. Edistää kaupungin ja eri sidosryhmien välistä yhteistyötä toimimisesteettömyyteen liittyvissä kysymyksissä.

3 Onnistumisia ja hyviä käytäntöjä 1 / 3 Yksi merkittävimmistä esteettömyyttä edistävistä toimenpiteistä on esteettömyyden sisällyttäminen suunnitteluohjeisiin. Yleisillä alueilla tärkeimpiä ovat katualueita koskevat tyyppipiirustukset sekä kaivutöiden ja tilapäisten liikennejärjestelyjen ohjeiden päivitys. Edellisten ohjeiden pohjana ovat toimineet SuRaKu-ohjeet. Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve –hankkeessa valmistuneita oppaita hyödynnetään tilahankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Esteettömyyskartoitukset on otettu mukaan muun muassa koulujen peruskorjaushankkeiden tarveselvityksiin.

4 Onnistumisia ja hyviä käytäntöjä 2 / 3 Toinen merkittävä kokonaisuus on projektissa tehty tuotekehitystyö erityisesti ulkoalueiden esteettömyystuotteiden kehittämiseksi. Merkittävin Elsatuote-kehityshankkeessa kehitetty tuote on luiskareunatuki. Hankkeessa kehitettiin myös muun muassa porrasaskelmien kontrastiraitoja sekä näkövammaisten henkilöiden liikkumista helpottavia opaslaattoja. Tuotekehityshankkeen tuloksena on aikaansaatu myös esteetön penkkisarja, jota kehitettiin yhteistyössä kalusteasiantuntijoiden ja vammais- ja vanhusjärjestöjen kanssa. Kalusteiden ja varusteiden esteettömyys on lisätty yhdeksi kilpailutuskriteeriksi kaluste- ja toimintavälineiden valmistajien kanssa tehtäviin puitesopimuksiin.

5 Onnistumisia ja hyviä käytäntöjä 3 / 3 Kolmas merkittävä esteettömyyttä parantava kokonaisuus on esteettömyyskoulutus. Koulutuksista laajin on pääkaupunkiseudun yhteinen työmaajärjestelykoulutus, jossa tilapäisten liikennejärjestelyjen esteettömyys on ollut mukana vuodesta 2006 asti. Yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa on kehitetty paikkatietopohjainen tietojärjestelmä esteettömyyshankkeiden seuraamiseksi. Seurantajärjestelmänä toimii Helsingin kaupungin palvelukartta, johon on luotu esteettömyysosio. Sen avulla kaupunkilaiset saavat tietoa eri toimipisteiden ja palvelujen esteettömyydestä.

6 Kehittämistä ja uudelleen järjestelyä 1/ 2 Yksi tärkeä näkökulma toiminnan ja prosessien kehittämisessä on liikkumis- ja toimimisesteisten kuntalaisten toimimisen ja osallistumisen parantaminen. Parhaillaan kehitetään yleisten alueiden strategista aluesuunnittelua ohjaavaa prosessia. Erillisiä esteettömyyssuunnitelmia ei enää laadita, vaan esteettömyys on yhdistetty osaksi aluesuunnittelua. Prosessin kehittämisessä varmistetaan, että esteettömyys säilyy tärkeänä näkökulmana. Tähän suuntaan esteettömyysasioita pitääkin kehittää. Ei erillisenä ja ulkopuolisena prosessina, vaan osana jokapäiväistä toimintaa.

7 Toinen kehittämistarve koskee sekä yleisiä alueita että tilahankkeita. Hankkeiden ohjelmoinnissa ja seurannassa tulee varmistaa, että esteettömyys on hankkeissa mukana suunnittelun alusta lähtien ja sen toteutumista seurataan. Yleisillä alueilla erityisesti puistohankkeissa on tavoitteena määritellä tarkemmin, mitä esteettömyyden tavoitetaso edellyttää. Myös suunnittelijoiden esteettömyysosaamisen varmistaminen vaatii panostusta. Kehittämistä ja uudelleen järjestelyä 2 / 2

8 Tulevaisuudesta Helsinki kaikille –projektin perustamisvaiheessa asetettu tavoite, että kaikki julkiset alueet ja rakennukset olisivat esteettömiä vuoteen 2011 mennessä, ei toteudu. On välttämätöntä, että hallintokunnat jatkavat esteettömyyden edistämistä vuoden 2011 jälkeenkin. Kokonaisuus edellyttää yhteistyötä valtion, vammais- ja vanhusjärjestöjen, kunnallisten esteettömyysasiantuntijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Lisäksi pohjoismaisessa ja muissa kansainvälisissä verkostoissa toimimista tulee jatkaa. Resurssit esteettömyystyön edistämiseksi ovat niukat, siksi on sitäkin tärkeämpää kohdistaa ne oikein.

9 Hyvin ja esteettömästi tehty työ ei ole sen kalliimpaa kuin huonot ratkaisut: päinvastoin – parhaassa tapauksessa säästyy kalliita korjauskustannuksia ja aikaansaadaan parempaa, turvallista, toimivaa ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoista ympäristöä kaikille käyttäjille.