Projekteista pysyviksi käytänteiksi Sakari Kainulainen Sokran hanketyöpaja 26.10.2015, Kuopio.

Esitys aiheesta: "Projekteista pysyviksi käytänteiksi Sakari Kainulainen Sokran hanketyöpaja 26.10.2015, Kuopio."— Esityksen transkriptio:

1 Projekteista pysyviksi käytänteiksi Sakari Kainulainen Sokran hanketyöpaja 26.10.2015, Kuopio

2 SISÄLTÖ Juurruttaminen – hankkeen kestävää kehitystä Projektisalkku – kokonaisuuden kehittämistä Tuotteistaminen – levittämisen mahdollistamista

3 Juurruttamisen vaikeus

4 PROJEKTIN ALKU VAI LOPPU? Mikä ja kuka ohjaa projektia? Projektin vaiheet ja juurruttaminen Miksi omarahoitusosuus ja sopimukset

5 PROJEKTISYKLI

6 PROJEKTIEN SYKLI KUNTA/OMISTAJA Kehittämistarpeiden tunnistaminen Projektisuunnitelmien edistäminen kumpp. kanssa

7 KESTÄVÄ JUURRUTTAMINEN PROJEKTIN VAIHEET JUURRUTTAMISEN EDISTÄMINENTYÖVÄLINE IdeointiAidon ongelman havaitseminenLooginen viitekehys, LFA HakemusOngelman sovittaminen palvelujärjestelmän kokonaisuuteen; sopimukset juurruttamisesta; omarahoitusosuus Looginen viitekehys, LFA ToteutusRatkaisun mallintaminenPalvelumuotoilu LopetusSelkeä dokumentointi; Siirtäminen sopimusten mukaisesti käytäntöön Sovittu kuvaustapa, projektisalkku Projektin on uskallettava luvata konkreetti tuotos, että siihen voi aidosti sitoutua.

8 Projektisalkulla pysyviä muutoksia

9 PROJEKTISALKKU Mihin tarvitaan? Mitä hyötyä? Kenen tehtävä?

10 MIHIN TARVITAAN? Lähde: Pentti Lampi, palvelujohtaja, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä strategian toteuttaminen on tärkeä lähtökohta kehittämistoiminnan koordinaation parantaminen kehittämistoiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden (tulosten) parantaminen kehittämistyön arviointi on osa strategian toteutumisen arviointia KUNNAN SOSIAALI TERVEYS LIIKUNTA

11 MITÄ HYÖTYÄ? Mahdollisuus kiinnittää yhden pienen projektin tuotokset suurempaan kokonaisuuteen Mahdollisuus löytää samanlaista kehittämistyötä tekeviä (kunnan) kavereita (projektipäälliköitä, projektityöntekijöitä) Suuntaa tavoitteita ja ajatuksia samaan suuntaan Velvoittaa keskittymään sosiaalisiin innovaatioihin, levitettäviin tuotoksiin

12 KENEN TEHTÄVÄ? Kokonaisuudesta vastuussa (kunnan) johto Kuitenkin kaikkien yhteinen asia Projektipäällikkö keskeisessä roolissa

13 KUNTIEN PROJEKTISALKUT Kuntaliitto: kaupunkien salkunkehitysverkosto Esimerkiksi Espoolla, Turulla, Tampereella ja Oululla käytössä projektisalkunjohtamisen toimintamalli Verkostoon pääsee mukaan: Tiina.Rinne@kuntaliitto.fiTiina.Rinne@kuntaliitto.fi Kunnat eri vaiheessa: Aloittelijat, Keskisarjalaiset ja Edelläkävijät Syksyn aikana ilmainen Leijona -projektimalli kuntien käyttöön Lisätietoja: http://www.projekti- instituutti.fi/yritys/ajankohtaista/leijona- projektimalli_suomen_julkishallinnolle.2170.newshttp://www.projekti- instituutti.fi/yritys/ajankohtaista/leijona- projektimalli_suomen_julkishallinnolle.2170.news

14 Tuotteistaminen

15 VOIKO PALVELUITA TUOTEISTAA? Missä vaiheessa? Millä välineillä ja menetelmillä? Kenen tehtävä?

16 Palvelutuotteen nimi: Palvelun kohderyhmät Palvelun tarkoitus ja tavoitteet Palvelun hyödyt Palvelun sisältö Vaadittavat resurssit Laatuvaatimukset Palvelun seuranta ja arviointi: Muut keskeiset yhteistyötahot: Palvelulupaus: Palvelutuotteen nimi: Palvelun kohderyhmät Palvelun tarkoitus ja tavoitteet Palvelun hyödyt Palvelun sisältö Vaadittavat resurssit Laatuvaatimukset Palvelun seuranta ja arviointi: Muut keskeiset yhteistyötahot: Palvelulupaus: Esimerkki tuotteen määrittelystä Vastuu on projektipäälliköllä, mutta tuotos on yhteinen Oltava tavoitteena jo alusta lähtien, mutta voidaan tehdä myös lopuksi Palvelumuotoilua voidaan hyödyntää palvelun sisällön määrittelyssä Hyödyllinen yksinään, mutta erityisesti jos kaikista samanlaiset kortit Muista hakea ideoita ja levittää omasi: https://www.innokyla.fi/https://www.innokyla.fi/ ÄLÄ TEE YKSINKERTAISESTA VAIKEAA…

17 Kiitos!