Etnografinen aineisto maahanmuuttotutkimuksessa FT, tutkijatohtori Marja Tiilikainen Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto marja.tiilikainen@helsinki.fi Siirtolaisuusinstituutti 2.12.2010

Mitä etnografialla tarkoitetaan? intellektuaalinen lähestymistapa: informanttien omat näkökulmat, läheinen vuorovaikutus kentän kanssa, pyrkimys ymmärtää kulttuurisia merkityksiä kenttätyöpainotteinen tutkimusprosessi kirjallinen tutkimusraportti, usein monografia

Etnografian elementtejä kenttätyö menetelminä osallistuva havainnointi, haastattelut, keskustelut tietoa kerätään kaikkien aistien avulla pitkäkestoinen kieli kaukana kotona monikenttäisyys, liikkuvuus, virtuaaliset ja transnationaaliset kentät monimenetelmällisyys, ”mini-etnografiat” myös haastattelu- tai tekstitutkimus voidaan mieltää etnografiseksi tutkija itse tiedonhankinnan väline

Etnografian elementtejä konteksti Thomas Hylland Eriksen (1995): ”suuria asioita pienissä paikoissa” vaihtuvat, monet eri kontekstit; prosessinomainen ilmiön valottaminen eri puolilta ja tasoilta tiheä kuvaus mikroskooppisen tarkka kuvaus (Clifford Geertz 1973) tuotetun tiedon yksityiskohtaisuus, rikkaus, kerrostuneisuus, vaihtelevuus kulttuuristen merkitysten etsiminen

Etnografiset aineistot ovat tyypillisesti kenttäpäiväkirjoja (merkintöjä, kuvauksia, havaintoja, omia tuntemuksia) haastattelunauhoja tai haastattelumuistiinpanoja videonauhoja äänitallenteita valokuvia kirjallista materiaalia karttoja

Etnografisen tiedon erityisyys tutkija elimellinen osa tutkimusprosessia: tieto ja tietäjä ovat yhtä tutkijan erilaiset paikat ja roolit tutkimusprosessissa tutkijan sukupuolen, iän, yhteiskunnallisen aseman merkitys korostuu sekä lähelle pääseminen että etääntyminen tärkeitä tiedon tuottamisessa toistuva liike teorian ja havaintoaineiston välillä mistä puhutaan – entä mistä vaietaan? eettiset kysymykset keskeisiä tutkimusprosessin joka vaiheessa tuloksena usein rikas aineisto, ennalta-arvaamattomat kysymykset, jäsennykset ja näkökulmat tiedon objektiivisuus ja vertailukelpoisuus? tulosten yleistettävyys? aineistojen käyttökelpoisuus muille tutkijoille?

Arjen islam: Somalinaisten elämää Suomessa, 2003 (Vastapaino) väitöstutkimus 1996-2002 (uskontotiede ja lääketieteellinen antropologia) pääkaupunkiseutu pääinformantit: 22 somaliäitiä etnografiset menetelmät: kodit, moskeijat, terveyskeskus, juhlat, parantamisrituaalit jne. sairauden kokemus, parantaminen ja arjen uskonnollisuus Suomi tekee sairaaksi, huolet uudet sairauden selitykset ja nimet ylirajaisten perhesuhteiden tärkeys

                                   Metodit ja aineisto: 2005- ”Kärsimys, sairaus ja hoito transnationaalisessa kontekstissa” / SA Monipaikkainen, ylirajainen etnografia Somalimaa: kesä 2005 ja 2006, marras 2007, yht. 4 kk Havainnointi ja haastattelut -parantajat (15) ja potilaat (30): havainnointi ja haastattelut; uskonnolliset ja parantamisrituaalit

Etnografian ja etiikan kysymyksiä maahanmuuttotutkimuksessa Missä on ”kenttä”: kuinka päästä sinne ja sieltä pois? Tutkimuslupa ja ”informed consent”? Haavoittuvat ryhmät? Anonymiteetin ongelma (lainaukset, tarinat, kuvat) Epätasainen valta-asetelma Miten tutkimustuloksia käytetään ja tulkitaan (viranomaiset, ns. maahanmuuttokriitikot)? Mitä seurauksia tutkimuksella on tutkittavalle yhteisölle? Lisääkö tutkimus stereotypioita, tuottaako jäykkiä kategorioita (esim. ”somalit”, ”maahanmuuttajanaiset”)? Tutkija ja/vai aktivisti?

Etnografisen aineiston merkitys maahanmuuttotutkimuksessa Mahdollisuus tavoittaa ja kuulla hiljaisia ja marginaalisia ääniä Mahdollisuus kuulla ja ymmärtää sellaista, mikä pakenee sanoja Arjen käytäntöjen ja merkitysten ymmärtäminen Huolelliset kuvaukset elämän monikerroksisuudesta Aikaisemmin kartoittamattomien kenttien tavoittaminen Uusien näkökulmien ja kysymysten muotoileminen