Johtava sosiaalityöntekijä terveyssosiaalityön toimijana

Esitys aiheesta: "Johtava sosiaalityöntekijä terveyssosiaalityön toimijana"— Esityksen transkriptio:

1 Johtava sosiaalityöntekijä terveyssosiaalityön toimijana
Johtava sosiaalityöntekijä terveyssosiaalityön toimijana Tuula Kyyhkynen, Pohjois-Savon sairaan- hoitopiiri, KYS, Kuopio Lisensiaattityön esittely Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Helsingissä

2 Tutkimustehtävät 1. Mitä on terveyssosiaalityö?
2. Millä tavoin se on organisoitu sairaanhoitopiireissä? 3. Millainen on johtavien sosiaalityöntekijöiden työn sisältö, asema ja rooli? 4 Millaiseen kehittämistoimintaan osallistutaan? 5. Millaiselta terveyssosiaalityö näyttäytyy tulevaisuudessa?

3 Teoreettiset lähtökohdat
Teoriaosuus rakentuu käsitteistä: terveys ja sosiaalinen hyvinvointi, sosiaalityö asian- tuntijatyönä, sairaala terveyssosiaalityön toimintaympäristönä ja organisaationa, johtaminen ja rooliteoria ja työn kehittämis-teoriat sekä lyhyestä katsauksesta terveys- ja sosiaalityön historiaan.

4 Tutkimuksen keskeiset käsitteet

5 Tutkimuksen menetelmät ja aineistot
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena sisällön analyysimenetelmällä ja se on toteutettu kyselyn sekä strukturoidun teemahaastattelun avulla. - Kysely on analysoitu taulukoimalla ja esitetty osin suorilla jakaumilla. - Haastattelut on analysoitu sisällön analyysin avulla, koodattu, tiivistetty olennaiseen, yhdistelty, ryhmitelty ja teemoiteltu tutkimusongelmaa vastaaviksi ja annettu osin merkityksiä vastaajien käsityksiin. - Suoria sitaatteja on käytetty vastaajien käsityksistä kuvaamaan olennaista. - Aineistot: kyselylomakkeen tuloste 20 sivua, litteroidut haastattelut 50 sivua, haastattelun kesto 1,5 tuntia – 2 tuntiin kerrallaan. Webropol -kyselylomake on lähetetty 18 kaikkiin sairaanhoitopiireihin lokakuussa 2009. Strukturoitu teemahaastattelu tehtiin 8:lle johtavalle sosiaalityöntekijälle lokakuussa 2010.

6 Tuloksia kyselyaineistosta
16 sh-piiristä vastattiin kyselyyn (vastausprosentti  89 %) Johtavan sosiaalityöntekijän virkanimikkeellä oli 10 vastaajaa eli 60 %. Työkokemusta sosiaalityöstä keskimäärin 26 vuotta. Nykyisessä vastuutehtävässä keskimäärin 11 vuotta. Esimiehenä keskimäärin 16 sosiaalityöntekijälle. (vaihteluväli 2-<61) Koulutus oli yleisimmin sosiaalihuoltaja- ja/tai YTM-tutkinto. Sosiaalityöllä itsenäinen vastuuyksikkö 11 sairaanhoitopiirissä. - Sairaanhoitopiirin ylimpään johtoryhmään kuului 1 henkilö. - Oman vastuualueen johtoryhmään kuului 7 henkilöä. - Klinikan johtoryhmään kuului 5 henkilöä.

7 Tuloksia työroolista ja tehtävistä
Terveyssosiaalityön ammatillisen johtamisen roolissa keskeistä oli: Ammatillisen yhteisyyden ylläpitäminen ja työn jatkuvuuden turvaaminen Asiatiedolla johtaminen Budjetin valmistelu ja seuranta Työn jatkuva kehittäminen Osaamisen arviointi kehityskeskusteluilla Lähes kaikkien työhön sisältyi myös potilastyötä

8 Terveyssosiaalityön kehittämistoiminnan tuloksia
Osallistuttiin laaja-alaisesti ja moniammatillisesti sairaalan, sairaanhoitopiirien ja valtakunnalliseen kehittämistoimintaan. Kehittämistoiminta oli keskeistä johtavien sosiaalityöntekijöiden työssä. Kehittämistoiminnan edellytyksenä pitkäjänteisyys, muutoksen aikaansaaminen ja jalkauttaminen käytännön toiminnaksi

9 Tulevaisuuden haasteet
Terveyssosiaalityön johtaminen ja kehittäminen ovat jääneet vähälle huomiolle suomalaisessa tutkimuksissa. Resurssit keskittyvät suuriin sh-piireihin ja pienistä ne voivat hävitä kokonaan. Resurssit eivät näyttäisi lisääntyvän tulevaisuudessa. Yhteisiä valtakunnallisia kokoontumisia sekä vertaistukea kaivattiin. Moniammatillinen verkostotyö lisääntyy. Kehittämistoimintaan kaivattiin resursseja, selkeitä toimintatapoja ja pitkäkestoista kehittämistyötä.

10 Keskeiset johtopäätökset
Terveyssosiaalityö määräytyy potilaan sairauden ja elämäntilanteen kautta organisaatiolähtöisesti. Johtavien sosiaalityöntekijöiden työn sisällössä ja rooleissa oli merkittäviä eroja. Tutkimustyötä tehty vähän. Hyviksi käytännöiksi koettiin mm. sähköinen kirjaaminen ja perehdyttäminen, valtakunnallinen terveyssosiaalityön luokitus, potilastyytyväisyyskyselyjen hyödyntäminen ja psykososiaalisen- ja kriisityön kehittäminen. Moniammatillisen ja viranomaisverkostotyön lisääntyminen erilaisilla kehittämishakkeilla sekä yliopistoyhteistyön ja kolmannen sektorin (mm. potilasjärjestöt) yhteistyön avulla. Hoidon porrastuksen toimivuus terveyskeskusten, erikoissairaanhoidon välillä tehostuu ja muuttuu.

11 Kiitos!