Haastattelu ja havainnointi

Esitys aiheesta: "Haastattelu ja havainnointi"— Esityksen transkriptio:

1 Haastattelu ja havainnointi
Etnografian perustyökalut

2 Osallistuva havainnointi
on se kokonaisuus ja konteksti jossa haastattellaan ja käytetään muita aineiston keruun menetelmiä osallistumisen tasot: kärpäsenä katossa vs. täysin mukana käännynnäisenä marginaalinen natiivi

3 Osallistuvan havainnoinnin
tavoitteena on eksplisiittinen tietoisuus sosiaalisesta tilanteesta ja siinä esiintyvistä kulttuurisista näyttämöistä avulla opitaan tunnistamaan kulttuurisia kaavoja ja toimimaan niiden avulla avulla saadaan ”hiljaista tietoa” tutkittavasta ilmiöstä

4 Muistiinpanot varsinaiset kenttämuistiinpanot (konkreettiset kuvaukset havainnointikehikkoa noudattaen) kenttäpäiväkirja (tutkimuksen eteneminen, menetelmälliset reflektiot) henkilökohtaiset tuntemukset (miten kenttätyön tärkein työkalu pärjää)

5 Systemaattinen havainnointikehikko
Tila (paikan fyysiset ominaisuudet) Toimijat (ihmiset rooleissaan) Toiminnat (mitä ihmiset tekevät) Objektit (konkreettiset ja abstraktit oliot) Aika (milloin, kuinka kauan) Tavoitteet (mitä yritetään saavuttaa) Tunteet

6 Kehikko on eri tavoin painottunut eri tilanteissa (toimijat, toiminnat ja tavoitteet hallitsevat jumalanpalvelusta vs. objektit hallitsevat tietotekniikan käytön opetusta) johtaa luontevasti haastatteluun, koska tarjoaa kehikon kuvailukysymysten esittämiseen

7 Haastattelu yksi luontevimpia tapoja saada selville millaisia merkitysjärjestelmiä ihmisillä on yhtä aikaa helppoa ja vaikeata, koska arkielämässä ”haastattelemme” jatkuvasti

8 Tavallisessa keskustelussa
Tervehdykset, sanalliset ja muut viestit kertovat milloin keskustelu alkaa Keskustelulla ei ole eksplisiittistä tarkoitusta, vaan aihepiirejä käsitellään kevyesti Vältetään toistoa – ei pyydetä toistamaan ”edellistä argumenttia”

9 ja vielä Kysyminen kuten ”Kuinka perhe voi?” antaa mahdollisuuden vastavuoroisuuteen ja henkilökohtaisten asioiden esittämiseen Koko joukko sääntöjä jotka koskevat korrektia kiinnostuksen ja tietämättömyyden osoittamista Vuorottelu on tavanomaista

10 … Jaettu taustatieto mahdollistaa lyhentämisen
Tauottaminen ja hiljaisuus Lopetuksella ei erityistä muotoa: ”Jaha, täytyy tästä mennä mutta nähdään taas”

11 Etnografisessa haastattelussa
tilanteen määrää etnografinen asenne: mitä voin oppia tältä ihmiseltä epäsymmetrinen tilanne: tutkija puhuu vähemmän ja informantti enemmän käytetään tekniikoita aineiston luomiseksi

12 Houkuttimet Vuoropuhelun rytmitys rohkaisee informanttia puhumaan
myöntävä houkutin (aivan niin, ahaa) hiljainen houkutin (hiljainen odotus) toisto tarkennnus

13 ... etnografi ilmaisee systemaattisesti kiinnostusta ja tietämättömyyttä koska lähtökohtaisesti ei ole jaettua taustatietoa, ei esiinny lyhentämistä, vaan päinvastoin pitkiä elaborointeja ... ongelmia jos ei tiedosta omaa sisäryhmäisyyttään

14 Etnografiset kysymykset
Kuvailukysymykset Rakenteelliset kysymykset

15 Kuvailukysymykset Tähtäävät siihen että informantti antaa yleiskuvan kulttuurisesta maisemasta Perustuvat havainnointikehikkoon, esimerkiksi ”Keitä tilaisuuteen osallistuu?” ”Mitä siellä tehdään?” ”Millainen on työpäiväsi?”

16 Opastusta ja tehtäviä ”Voitko näyttää miten ristinmerkki tehdään?”
”Voitko näyttää millaista täällä on?” ”Piirtäisitkö kaavion tämän yhteisön valtasuhteista?” ”Näyttäisitkö miten skanneria käytetään?”

17 Esimerkkejä ja kokemuksia
”Voisitko kertoa esimerkin onnistuneesta tempauksesta?” ”Miltä tuntuu olla jäsenenä tässä yhteisössä?” ”Miltä tuntuu kulkea ovelta ovelle?” ”Millaista on laittaa kaikki liikenevä aika tietokonepeleihin?”

18 Natiivien ilmausten jäljittäminen
”Mikä on tuon nimi?” ”Mitä tekisitte tai ajattelisitte tilanteessa X?” ”Milloin sanoisit että ihmisen on aika rukoilla?”

19 Rakenteelliset kysymykset
pureutuvat kulttuuristen maisemien yksityiskohtiin ja siellä olevien representaatioiden suhteisiin koskevat erityisesti representaatioiden välisiä semanttisia suhteita kuten X on tyyppiä Y (oleminen) X on tapa tehdä Y (tekeminen, tapahtuminen)

20 Miten kysytään? ”Mitä muita tapoja kuin rukoilu on olla yhteydessä jumalaan?” ”Millaisia kasvisruokia täällä valmistetaan?” ”Millaisia asiakkaita täällä käy?” ”Mistä syistä ihmiset käyvät kirjastoissa?”

21 Rakenteellisia kysymyksiä varten
tarvitaan termejä (representaatioita) joita on saatu kuvailevien kysymysten tai muun vastaavan avulla voidaan tehdä taulukko tai kortti, johon katto- ja alatermit sitten sijoitetaan näin saadaan kulttuurisia maisemia kuvaavia kaavioita

22 Representaatioiden välisiä suhteita
voidaan edelleen jäljittää esimerkiksi lajittelutehtävien avulla vapaa listaus vapaa kertalajittelu monilajittelu triaditehtävät