Maisterikoulun metodipaja Meri Kulmala

Esitys aiheesta: "Maisterikoulun metodipaja Meri Kulmala"— Esityksen transkriptio:

1 Maisterikoulun metodipaja 27.4.2007 Meri Kulmala
Tutkijana kentällä Maisterikoulun metodipaja Meri Kulmala Aleksanteri-instituutti

2 Tutkijana kentällä – luennon rakenne
Etnografinen tutkimusote Laajennettu tapaustutkimus Kenttätyön vaiheet Kentälle pääsy/ meno Kentällä olo – luennon pääpaino tässä Kentältä poistuminen Eettiset kysymykset läpileikkaavina Oma kenttätutkimus Sortavalassa esimerkkinä

3 Etnografinen tutkimus
Kenttätutkimus: tutkija viettää pidempiä aikoja kentällä, tutkittaviensa keskellä, yhteisössä Voidaan suunnata huomio yhteisön johonkin tiettyyn ryhmään Vieraaseen paikkaan meneminen, havaintojen tekeminen tutkimusmatkailijan silmin Mikrotaso Arkielämän käytännöt, tutkittavien näkökulma ja toimijuus ja niiden ymmärtäminen keskiössä Suppea tutkittavien joukko – syvä analyysi

4 Etnografinen tutkimus
Antropologinen - sosiologinen Juuret antropologiassa – Malinowski (1922): elämää Trobriand-saarilla Sosiologinen etnografia: Chicagon koulukunta 1920-luvulta Kaupunkielämä ja sen alakulttuurit Perinteisesti ymmärretty, että antropologi menee pitkäksi aikaa vieraaseen kulttuuriin, kun taas sosiologi tekee omassa yhteiskunnassaan vieraillen tutkimuskohteessa -> ei välttämättä tällainen jako Kuvaustapa ja tutkimuskysymykset erilaisia – lähtökohtana tieteenalan omat teoriat

5 Etnografinen tutkimus
Eettiset kysymykset keskeisiä Tutkitaan ihmisiä – miten kertoa tarpeeksi tutkimuksesta antamatta sen vaikuttaa liikaa aineistonkeruuseen; miten tutkimus vaikuttaa tutkittaviin ja miten voi toimia aiheuttamatta heille haittaa tutkimuksesta

6 Etnografinen tutkimus
Monenlaisia aineistoja – kaikki aistit käytössä (Osallistuva) havainnointi – tutkija voi eriasteisesti osallistua tutkimansa yhteisön toimitaan Haastattelut Erilaiset dokumentit Kenttäpäiväkirja Valtava aineisto – paljon kannattaa kirjata ylös, vaikka ei tietäisi onko sille kaikelle käyttöä Toisaalta varoitellaan siitä, että kirjaa kaiken ylös -> relevanssi tutkimuskysymyksen mukaan Kuvauksia, ei tulkintoja (?) Analyysivaiheessa koodaus, kategorisointi

7 Etnografinen tutkimus
Etnografisen tutkimuksen yleistettävyys Syviä kuvauksia yhteisöistä, ilmiöistä mutta kuinka yleistettäviä? Tapaustutkimus esimerkki jostain laajemmastakin kuin vain kyseisestä yksittäistapauksesta – paikallinen selittäminen: tutkittavan ilmiön käsitteellinen yleistäminen laajempaan ilmiöön (esim. Alasuutari 1993)

8 Laajennettu tapaustutkimus (Burawoy 1998)
Tavoitteena osallistuvan havainnoinnin keinoin paikantaa arkielämää sen paikallisen rajat ylittävässä ja historiallisessa kontekstissa Teorian kehittäminen edelleen yksittäisen tapauksen kontekstin kautta: henkilökohtaisen osallistuminen taustalla laajemmat tavoitteet -> teorioiden, käsitteiden ja tiedon tuottaminen, joiden avulla voimme ymmärtää maailmaa Liikkuminen ajassa ja paikassa: siirtyminen mikrotasolta makrotasolle, yksittäisestä yleiseen, arkipäiväisestä laajempiin teemoihin Paikallinen, kansallinen, globaali – paikkaan ja tilanteeseen sidotun tiedon yhdistäminen laajemmin yhteiskunnallisiin ilmiöihin

9 Laajennettu tapaustutkimus (Burawoy)
Laajentuminen (extending out) 1) havainnoijasta osallistujaksi 2) ajassa ja paikassa 3) yksittäisistä tapauksista yleisiin toimintamalleihin 4) teorian kehittäminen Refleksiivisyyden malli: yleistettävyys verrattuna positiivisiin tutkimuksiin 1) interventio (vs. reaktiivisuus) 2) prosessi (vs. reliabiliteetti) 3) strukturaatio (vs. toistettavuus) 4) teorian rekonstruktio (vs. edustettavuus)

10 Laajennettu tapaustutkimus (Burawoy)
Refleksiivisyys yhdistää tutkijan ja tutkittavan, paikallisen tiedon ja yhteiskunnallisen tilanteen, tilanteen ja paikan, arkitiedon ja akateemisen teorian Tapausta verrataan myös muihin vastaaviin tapauksiin (erilaiset case-studyt): yleiset toimintamallit erityisissä tapauksissa Van Velsen (1967) Tietyn tapauksen toimijat, heidän väliset suhteet ja verkostot identifioidaan ajassa ja paikassa (eri asemissa olevat informantit, joiden luokse voidaan palata) Normit ja todellinen käyttäytyminen (normien manipuolointi) Wedel (1998)

11 Kentälle pääsy/ meno Sisäänpääsy voi olla haasteellista
Avoimet/suljetut kohteet Tutkimusluvat Laitokset tms. vs. julkinen tila Tutkimuslupa vieraassa maassa Paikallinen yliopisto taustaorganisaationa, Suomen akatemian rahoituksen kautta Venäjän tiedeakatemia Avaininformantit Usein mahdollistavat sisäänpääsyn Venäjälle tyypillistä henkilökohtaisten suhteiden merkitys Omassa tutkimuksessa sekä hallinnossa että järjestökentällä

12 Kentälle pääsy/ meno Tutkittavien suostumus
Aiemmat käynnit kentällä, joiden aikana tutkimuksesta informointi ja tutkittavien suulliset suostumukset osallistua tutkimukseen Osalta kirjallinen suostumus Osalta suostumus vasta varsinaisen kenttätyön aikana (vrt. lumipalloefekti ja laajennettu tapaustutkimus) Tutkimuksen luottamuksellisuuden kertominen Tutkittavien oikeus kieltäytyä, keskeyttää osallistumisensa tutkimukseen

13 Kentälle pääsy/ meno – kentällä olo
Tutkittavien informointi aina tärkeää, mutta eri tapoja eri tilanteissa – omia kokemuksia/ käytäntöjä Haastattelut Tutkimuksen esittely – tutkimuskysymysten esittäminen usein tapauskohtaista Riippuu myös haastateltavan asemasta, roolista Aina kysyttävä lupa nauhoitukseen ja tehtävä selväksi nauhan jatkokäyttö -> erilaisia reaktioita, joita kunnioitettava Havainnointi Yleisötilaisuudet – ei lupia tai suostumuksia Kokoukset, tapahtumat yms. – lupa/ kutsu järjestäjältä ja kaikkien läsnäolijoiden informointi

14 Kentällä olo Kentän määräävyys
Tutkimuskysymykset muotoutuvat kentältä käsin Lumipalloefekti (vrt. laajennettu tapaustutkimus) Tutkimusprosessin abduktiivisuus, prosessinomaisuus Ennen kentälle menoa joitakin teoreettisia esioletuksia, tutkimuskysymyksen rajausta, ehkä myös kentän tuntemusta – ei kuitenkaan valmista tutkimusasetelmaa, jonka pätevyys testataan kentällä (deduktiivisuus) Kentällä olo varsinaisesti määrää, mitkä lopulliset kysymykset ovat -> mahdollisesti uudenlaiset teoreettiset lähtökohdat

15 Kentällä olo Tutkimusprosessin abduktiivisuus
Toisaalta analyysi alkaa jo kentällä, ohjaa aineiston keruuta ja auttaa kysymään oikeita kysymyksiä – haastattelurunko saattaa muuttua tai painottua eri tavoin kuin alussa, samoin havainnoitavat asia -> etnografisen tutkimuksen ja kvalitatiivisten aineistojen joustavuus verrattuna esim. survey-tutkimukseen Varsinainen analyysivaihe kuitenkin systemaattisempaa: keinoja ’testata’ hypoteeseja (esim. ryhmien välinen vertailu, poikkeustapaukset) Mahdollisesti myös kentälle paluu täsmäkysymyksin -> aineiston keruu, hypoteesien muodostus, analyysi ja teorian muodostus ovat toisiinsa kietoutuneita vaiheita

16 Kentällä olo Aineistojen moninaisuus Osallistuva havainnointi
Kokoukset, tapahtumat, koulutukset, seminaarit, julkiset tilaisuudet Muistiinpanot joko paikanpäällä tai jälkikäteen – mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan Haastattelut Päätoimijoiden teemahaastattelut, keskustelut heidän kanssaan: tietyt teemat kaikille, tietyt teemat toimijaryhmittäin Haastattelujen nauhoitus ja litterointi sekä muistiinpanot

17 Kentällä olo Aineistojen moninaisuus Epäviralliset keskustelut
Haastattelujen ja havaintojen täydentäminen keskusteluilla, lisäkysymyksillä – kentällä olo mahdollistaa Erilaiset dokumentit Viralliset dokumentit: mm. lainsäädäntö ja tilastot Järjestöjen ja hankkeiden esitteet ja julkaisut Eri mediat: mm. paikallislehdet, televisio

18 Kentällä olo Yhdistämällä eri aineistoja monet asiat loksahtavat isompiin kokonaisuuksiinsa Pidempi kentällä olo mahdollistaa asioiden yhteyksien löytämisen, vastaukset saattavat löytyä itsestään Kuitenkin kentän tuntemus nopeuttaa näitä prosesseja ja auttaa reagoimaan nopeammin esim. haastattelutilanteessa Etnografisen tutkimuksen etu on se, että aineistoa varmasti kertyy, mutta sen haltuun ottaminen voi olla vaikeaa

19 Kentällä olo Kenttäpäiväkirja
Kirjoittamisen tärkeys, mutta myös uuvuttavuus Raakamuistiinpanot paikanpäällä tai mahdollisimman pian, muistiinpanojen puhtaaksi kirjoittaminen Valikoivuus kuitenkin tutkimusproblematiikan mukaan, osa esianalyysia Tapahtumat, keskustelut, havainnot Mitä tulee selvittää jatkossa, ketä tavata jne. Omat ajatukset sekä tuntemukset ja tunteet myös tärkeitä kirjata ylös Erilaiset kysymykset, joita nousee esiin – jo tulkintaa ja analyysiä -> Hyvin henkilökohtainen – kuka lukee?

20 Kentällä olo Tiedon paikantuneisuus
Yhteiskunnallinen konteksti Paikallinen konteksti Hiljainen tieto Tutkija ei ole ruumiillistumaton, objektiivinen tarkkailija, vaan hänen ikänsä, sukupuolensa, etninen taustansa, sosiaaliluokkansa, aiemmat kokemuksensa, maailmankatsomuksensa yms. vaikuttavat siihen, mitä hän näkee ja tietää tutkimuskohteestaan; kaikki tieto on osittaista, paikallista, väliaikaista ja ajallista (ks. esim. Haraway 1991; Salmenniemi 2007) – kysymykset, vastaukset ja tulkinnat sidoksissa tutkijaan Refleksiivisyys: omien lähtökohtien tunnistaminen mahdollistaa objektiivisen otteen tutkimuskohteeseen

21 Kentällä olo Sukupuoli
Sukupuolinäkökulma kenttään, tutkittavien sukupuoli ja sen merkitys Feministinen tutkimus: valtarakenteet, hallitsevat normit; miten tietoa tuotetaan Tutkijan sukupuoli – rajoittava vai mahdollistava? Eri toimijoiden kanssa erilaisia kokemuksia: viranomaiset, poliitikot, järjestöjen edustajat, suomalaiset toimijat Vasta 20 v. sitten alettu kiinnittää huomiota Usein pohditaan, mutta ei raportoida -> tarvitaan systemaattista tietoa

22 Kentällä olo Tutkijan rooli/ identiteetti
Tuleminen osaksi yhteisöä – tutustuminen tutkittaviin Kentän sisäiset ristiriidat Tutkijan roolin ymmärtäminen Tutkijan roolin unohtuminen ja siitä muistuttaminen Tutkijan neutraliteetti Oman kentällä olemisen oikeutus Hyötynäkökulma: itse hyötyy tutkittavistaan, mutta mitä he minusta (vrt. hanketoimijat) Osallistumisen aste Auttaminen – eettinen palkinto

23 Kentällä olo Kenttätyön intensiivisyys
Tutkittavien arjen ymmärtäminen ja oman arjen rakentaminen Ajankäyttö, tutkimuksen kokonaisvaltaisuus Kenttätyön raskaus Vaikeita aiheita, tarinoita Vieras kulttuuri, vieras kieli Esim. venäläinen aikakäsitys erilainen – kentällä olo pidempään mahdollistaa monet tapaamiset Tapaamisten yhtäkkisyys, siirtyminen Pitkät päivät

24 Kentällä olo Pienen tutkimuspaikkakunnan edut
Sisälle pääsyn helppous, helpompi päästä osaksi yhteisöä Ihmiset tuntevat toisensa - lumipalloefekti Tavoittamisen helppous Organisaatioiden avoimuus Ihmiset ovat kiinnostuneita ”ulkopuolisesta”, joka ’pysyy’ heidän keskuudessaan (vrt. esim. hanketoimijat) Välimatkat Kustannukset

25 Kentällä olo Pienen tutkimuspaikkakunnan vaikeudet
Intensiivisyys, tutkija koko ajan osa yhteisöä, ei mahdollista ”piiloutua” Ihmiset tuntevat toisensa juorut, tarinat – eettiset kysymykset: missä määrin uskoa, missä määrin voi käyttää tutkimuksessa kentän sisäiset konfliktit – tutkija saattaa joutua osaksi niitä tutkijan tulee olla varovainen ja harkitsevainen omissa sanoissaan, toisaalta avoimuus esim. haastattelujen litterointi muualla

26 Kentältä poistuminen Irrottautuminen voi olla vaikeaa: kentän ”jättäminen” Kentällä annetut lupaukset pidettävä Kentälle paluu kenttäpäiväkirjan ja muun aineiston muodossa Tunnesidonnaisuus Raskaus Etnografian kirjoittaminen Tutkittavien tunnisteiden peittäminen, tutkittavien suojaaminen Usein ratkaistavissa teoreettisin käsittein Huom! pienen paikkakunnan kohdalla todella ongelmallista Tutkimustulosten esittäminen tutkituille

27 Lisää kenttätyöstä, kentällä olosta
Syksyllä 2007 luentosarja ”Naisena ja naistutkijana itäisen Euroopan kentillä” Kirjallisuutta: Kohtaamisia rajoilla (2005). Toimi. Hirsiaho, A. & Korpela, M. & Rantalaiho, L. SKS, Tampere. Burawoy, Michael (1998): The Extended Case Study Method. Sociological Theory, vol. 16, 1/ Erilaiset kvalitatiivisen tutkimuksen metodioppikirjat, esim. Silverman, D. (2006): Interpreting Qualitative Data. Sage, London. Qualitative Research Practice (2004). Ed. by Seale et all. Sage, London. Eri etnografiset tutkimusjulkaisut Arja Kuula (2006): Tutkimusetiikka. Vastapaino, Tampere.